Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä siis tehtävä 3.15:

A ja B vaihtoehdot hylkäsin suoraan kun A:ssa luki "Sokeutuneet kuuntelijat.." ja B:ssä "Antamalla sokeutuneiden kuuntelijoiden.."

C: ssä annettiin suoraan "...90% Parkinsonin tautiin sairastuneilla henkilöillä ilmenee puheen epäselvyyttä" Minkä kyllä muistaa artikkelistakin. Mutta C:ssä myös maininta "Tutkimuksen tulokset osoittavat, että mitä intensiivisempää kuntoutus on, sitä enemmän se vaikuttaa puheen selkeyttä parantavasti." Eli ei pidä paikkansa, kuntoutuksen intensiivisyyttä ei tutkittu.

E:ssä väitettiin "...Hypokineettinen dysartria on taudinkuvan harvinainen liitännäinen." Eli tämäkään ei pidä paikkansa.

Eli edelleen väitän D vaihtoehdon olevan oikea. Jos kontrolli ryhmällä puheen selkeys huononi, oletettavasti hoitoa saaneillakin olisi käynyt näin ilman hoitoa. Toisinsanoen, hidastettiin taudin aiheuttamia eteneviä muutoksia, kun niitä muutoksia parannettiin.

Voit ihan hyvin olla oikeassakin, ratkaisua tähän saadaan odottaa vielä tovi jos toinenkin. Ajattelen kuitenkin, että tuo "sokeutetut" on siinä mielessä perusteltu suomennos, että sehän on sanatarkasti englannista (blinded) käännettynä juuri noin. Ko. artikkelin sanastossa tosin kerrotaan sen olevan "sokkoistettu" . Kuten joku aiemminkin sanoi, olisi todella ilkeää, jos tämmöisellä aletaan tehdä eroja hakijoiden välille, mutta eihän sekään mahdotonta ole. 

Tuosta heikkenemisestä mietin vielä seuraavaa: 

Jos kiihdytysajoissa (tarkoituksena saada mahd. pieni aika)

autolla A ajetaan

- ensimmäisellä kierroksella tulos 6,0 sek ja

- toisella kierroksella tulos 5,0 sek, 

-> tulos parani (tai heikkeni negatiivisesti)

autolla B ajetaan

- ensimmäisellä kierroksella 4,9 sek ja

- toisella kierroksella tulos 5,9 sek

-> tulos heikkeni

Kumman tulos on heikentynyt enemmän? A:n tuloksen heikentyminenhän on miinusmerkkistä, koska heikentymistä ei tapahdu, toisin kuin B:n. Tieteellisessä tutkimuksessa (etenkään tulosten raportoinnissa) ei käsittääkseni nojata oletuksiin. Korjatkaa joku, jos logiikkani tässä pettää, se on hyvin mahdollista. 

Itse ajattelin tuossa tehtävässä 3.15, että D on väärin, koska artikkelissa mainittiin, että tilastollisesti merkitsevää puheen selkeyden paranemista tapahtui vain ääni-ryhmässä. Eli jos ei ole tilastollisesti merkitsevä tulos, niin ei kai voi vetää johtopäätöstä, että artikulaatioon keskittyvä hoito olisi hidastanut artikulaatioryhmän puheen selkeyttä?

Laitoin vastaukset A ja B oikeiksi, vaikka nämä sokeutuneet kuuntelijat hämäsivätkin. Lauseissa oli lisäksi muitakin kirjoitusvirheitä, niin ajattelin vian olevan tehtävän tekijässä tällä kertaa :D harmittaa jos meni väärin kun mielestäni asian ymmärsin varsin hyvin.

*siis ei voi vetää johtopäätöstä siitä, että artikulaatioon keskittyvä hoito olisi hidastanut taudin aiheuttamia puheen muutoksia eikä sen selkeyttä. 😄

Muakin ärsyttää kielipainotteinen koe, vaikka ymmärrän sen hyvin kun psykassa lähes kaikki kurssikirjat ja artikkelit on englanniksi. Mut jännä et aiemmin psykalle päässyt ne, jotka lahjakkaita matemaattisesti ja nyt ne, jotka lahjakkaita englannissa. Ja tässä on valtava etumatka esim. niillä, joilla englanti on äidinkieli. Ite kirjoitin lukiossa pitkän matikan, mutta enkusta A:n, joten olisin todennäköisesti pärjännyt paremmin aiempien vuosien kokeissa.

Olen sitä mieltä, että jos toi sokeutetut kuuntelijat ei ollut tahallinen kompa, niin koko kysymys tulisi poistaa arvostelusta. Yliopistotasolla ei voi äidinkielen taso olla sellainen, että sokkoutettu muuttuu yhtäkkiä sokeutetuksi. Tehtävä oli täysi pohjanoteeraus.

Vierailija kirjoitti:

Millasen veikkaatte ensi vuoden kokeen olevan? Tilasto vähenee ja englannin kielellä enemmän painotusta?

Veikkaan että ehkä tämänvuotista tasapainotetaan vielä logiikka- ja tilastojutuilla. Mene ja tiedä. Sinällään tuo artikkeli oli ihan hyvä, itse suorittanut avoimessa perusopinnot ja kolme opiskelukirjaa oli englanninkielisiä, eli se englanti pitää kyllä olla aika hyvää että ei tarvi kaikkea kääntää itselleen erikseen. Toki luennot suomenkielisiä että sai tukea siihen, mutta samalla tavalla sanasto tukena ja muuten vaan satoja sivuja enkkua :D

On vaan älytöntä, että pitää aikapaineessa keskittyä yhtä aikaa löytämään artikkelista olennainen ja bongaamaan kompakysymykset. Mitä h......tiä toi väärinkirjoittamisella kikkailu oikein palvelee?

Monet muutkin tehtävät olivat pohjanoteerauksia, koska lähes kaikissa oli sellanen tilanne, että oikea vastaus ei ollut yksiselitteinen! Oli joko omituisia sanoja/tahallisia/tahattomia kirjoitusvirheitä tai outoja lauserakenteita yms. sekavaa sillisalaattia! Ihan järkyttävää joutua yliopistotasolla kokeessa arpomaan kuin lottoriviä täyttäisi, vaikka oli valmistautunut ja olisi osannut kirjoittaa artikkeleista oikein hyvät esseet

Kannustan kaikkia antamaan palautetta kokeen massiivisesta virheiden määrästä!

Osa palautteesta menee tätäkin kautta perille, ne oikeasti yliopistolta seurailevat meidän keskusteluamme.

Mites tehtävä 3.14, C:n ja E:n välillä ihan hienoinen ero, kumman valitsitte? (tai ei kumpaakaan..😂)

C) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatio hoidolla >verrattuna siihen, ettei saa hoitoa< vaikutus puheen ymmärrettävyyteen henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"

E) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutus puheen ymmärrettävyyteen henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"

Jäin ihan jumiin tässä mutta taisin valita e:n..

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että jos toi sokeutetut kuuntelijat ei ollut tahallinen kompa, niin koko kysymys tulisi poistaa arvostelusta. Yliopistotasolla ei voi äidinkielen taso olla sellainen, että sokkoutettu muuttuu yhtäkkiä sokeutetuksi. Tehtävä oli täysi pohjanoteeraus.

Lähinnä tuli mieleen, että nyt on tehtävän laatija käytellyt translatoria. Toki jos tuolla pyritään selvittämään, onko hakija oikeasti ymmärtänyt termit oikein, niin pienesti ymmärtäisin, mutta tehtävänanto on kyllä niin harhaanjohtava, että tämä ei erottele hakijoita oikein perustein, oli sen tarkoitus mikä vain. Nyt se erottelee vain sen perusteella onko hakija päätellyt tuon sanan olevan kirjoitusvirhe vai ei. Ei kerro asian ymmärtämisestä mitään. Lienee kaikki vähänkään järkeä omaavat tietoisia, ettei kuuntelijoita ole sokeutettu. 🤦‍♀️Surkea tehtävä oli miten oli.

Vierailija kirjoitti:

Monet muutkin tehtävät olivat pohjanoteerauksia, koska lähes kaikissa oli sellanen tilanne, että oikea vastaus ei ollut yksiselitteinen! Oli joko omituisia sanoja/tahallisia/tahattomia kirjoitusvirheitä tai outoja lauserakenteita yms. sekavaa sillisalaattia! Ihan järkyttävää joutua yliopistotasolla kokeessa arpomaan kuin lottoriviä täyttäisi, vaikka oli valmistautunut ja olisi osannut kirjoittaa artikkeleista oikein hyvät esseet

Täysin sama olo. En ollut lukenut artikkeleita moneen kertaan, mutta tiesin yllättävän paljon. Se ei kuitenkaan auttanut, kun kysymykset olivat niin älyttömiä muotoilultaan. Varmaan ne erottelevat hakijoita - mutta osittain täysin sattumanvaraisesti.

Tuntui, että kokeen väkertäjät eivät itse olleet jaksanert syvällisesti paneutua antamiinsa artikkeleihin vaan ottivat lauseen sieltä täältä muuttaen siitä monivalinnoissa väärissä vastauksissa aina pari sanaa toiseksi lukuun ottamatta oikeaa vastausta, joka välttämättä ollut edes kovin oleellinen koko artikkelin kannalta

Vierailija kirjoitti:

Mites tehtävä 3.14, C:n ja E:n välillä ihan hienoinen ero, kumman valitsitte? (tai ei kumpaakaan..😂)

C) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatio hoidolla >verrattuna siihen, ettei saa hoitoa< vaikutus puheen ymmärrettävyyteen henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"

E) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutus puheen ymmärrettävyyteen henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"

Jäin ihan jumiin tässä mutta taisin valita e:n..

Mä valitsin molemmat 😨 kai tässä sai olla useampi?

Mä valitsin myös E

Vierailija kirjoitti:

Mites tehtävä 3.14, C:n ja E:n välillä ihan hienoinen ero, kumman valitsitte? (tai ei kumpaakaan..😂)

C) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatio hoidolla >verrattuna siihen, ettei saa hoitoa< vaikutus puheen ymmärrettävyyteen henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"

E) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutus puheen ymmärrettävyyteen henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"

Jäin ihan jumiin tässä mutta taisin valita e:n..

Valitsin molemmat.

Vierailija kirjoitti:

Mites tehtävä 3.14, C:n ja E:n välillä ihan hienoinen ero, kumman valitsitte? (tai ei kumpaakaan..😂)

C) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatio hoidolla >verrattuna siihen, ettei saa hoitoa< vaikutus puheen ymmärrettävyyteen henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"

E) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutus puheen ymmärrettävyyteen henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"

Jäin ihan jumiin tässä mutta taisin valita e:n..

Mä vastasin että c ja e, minusta molemmat oikein.

Vastasin tohon tehtävään 3.14 C, D ja E. D:stä olin tosi epävarma ("Onko intensiivisellä ääni- tai artikulaatiohoidolla vaikutusta kuuntelijan kykyyn virheettömästi transkriboida Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden puhetta taustamelussa?"), mutta ajattelin, että sitähän siinä konkreettisesti tutkitaan. Kuuntelijoiden asettaminen lauseen tekijäksi hämmensi, mutta ajattelin, ettei sillä sisällöllisesti ole väliä. Saatan olla väärässä, mutta oletin, että tää olis semmoinen "erotteleva" kysymys.

Termiä "sokeutettu" käytetään käännöksenä termille "blinded". Materiaalien mukana tulleessa listassa suomenkielisistä vastineista oli eri käännös. Kummallista kikkailua :/

Artikkelin liitteessä lista ydintermeistä on blinded käännetty sokkoistettu. Eli näyttäis siltä että kokeen tekijä on yrittänyt tässä kompaa jolla voisi mitata a) materiaalin tarkkaa lukemista b) asian/termin ymmärtämistä c) kysymyksen erittäin tarkkaa lukemista. Menee samaan kategoriaan kuin se diffuusio (eli defuusio). Todella ärsyttäviä knoppikompia.

Mietin tätä myös pitkään, mutta päädyin valitsemaan E, koska ajattelin, että tuo C-vaihtoehdon "ettei saa hoitoa" liittyisi enemmän tutkimuksen tekotapaan, eli että on koe- ja vertailuryhmät erikseen, ja ettei sitä tarvitsisi avata tutkimuskysymyksessä, mutta tämä vain oma ajatus ja voi olla ihan väärin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites tehtävä 3.14, C:n ja E:n välillä ihan hienoinen ero, kumman valitsitte? (tai ei kumpaakaan..😂)

C) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatio hoidolla >verrattuna siihen, ettei saa hoitoa< vaikutus puheen ymmärrettävyyteen henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"

E) "Onko intensiivisellä äänihoidolla tai intensiivisellä artikulaatiohoidolla vaikutus puheen ymmärrettävyyteen henkilöillä, jotka sairastavat Parkinsonin tautia?"

Jäin ihan jumiin tässä mutta taisin valita e:n..

Mä valitsin molemmat 😨 kai tässä sai olla useampi?

No voi hitsi!! Ite jotenkin menin sekasin kun ne oli niin samanlaiset et mietin vaan et mikä tässä mättää, kumpi on väärin... en sit tajunnu laittaa molempia!