Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
Ristiriitainen olo, toivon yhtä aikaa, et koe olis ja et olis enemmän aikaa lukea. 😅
Ihan loppu tähän lukemiseen ja samalla kauhee paniikki, et oma valmistautuminen ei riitä. Huh! Vielä muutaman päivän tsemppaus ja sit tiistaina vapaa-päivä ja ke levänneenä kokeeseen.
Sama fiilis 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys roc-artikkelista:
"PPV is defined as the propability of disease for positive test results"
Ja myöhemmin:
"Posterior odds of disease=likelihood ratio x prior odds of disease"
Niin eikö nää oo sama asia? Toisaalta PPV:n kaavaa en millään saa näyttämään tuolta jälkimmäiseltä.
Muakin kiinnostaisi tuo mitä Posterior odds tässä tarkalleen tarkoittaa?
Todennäköisyys se ei kai voi olla, koska likelihood ratio saa arvoja 0:sta äärettömään, ja kertolaskun tulos voi olla enemmänkin kuin 1, mikä ei ole todennäköisyydelle mahdollista.Minäkin pyörittelin tuota kaavaa jonkin verran, mutten oikein ymmärtänyt mistä on kyse. Ehkä se vain 'laadullinen' suuntaa antava ajatus? En tiedä.
Tuolla on selitystä asiasta:
Ahaa, kiitos. Mind = blown, en edes tiennyt, että odds ei tarkoita todennäköisyyttä!
Noille ei oikein ole suomennosta. Vetosuhde olisi ehkä lähin?
Noita oli joskus Vakavan artikkelissa (muistaakseni vuonna 2018).
Odds = Vedonlyöntisuhde = Ilmiön ilmaantumisen suhde ilmiön ilmaantumattomuuteen
eli
Odds = P / 1-P
Olisko kellään täällä mitään tilastoja, jotka olis vähän motivoivampia kuin perus psykan sisäänpääsyprosentti? Esim. kuinka moni saa alle puolet pisteistä tms.
Vierailija kirjoitti:
Olisko kellään täällä mitään tilastoja, jotka olis vähän motivoivampia kuin perus psykan sisäänpääsyprosentti? Esim. kuinka moni saa alle puolet pisteistä tms.
No ensinnäkin kokeeseen on osallistunut vain noin 60 % hakijoista, siis ennen todistusvalintaa.
Vuonna 2018 Helsingin hakijat olivat anonyymisti netissä ja isolla osalla oli pisteet nollan hujakoilla. Joensuussa jonakin vuonna (eri koe) oli kokeen pisteiden keskiarvo miinuksella.
Skaalauskertoimesta näkee miten hyvin parhailla on koe mennyt. Ei heillä ole ollut lähellekään täysiä pisteitä, ja sisään on lopulta päässyt reilulla 60 %:lla raakapisteistä.
Verinen kamppailu on oikeasti aika pienen joukon kanssa. Senhän sinä halusit kuulla, joten ole hyvä, se on totta! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko kellään täällä mitään tilastoja, jotka olis vähän motivoivampia kuin perus psykan sisäänpääsyprosentti? Esim. kuinka moni saa alle puolet pisteistä tms.
No ensinnäkin kokeeseen on osallistunut vain noin 60 % hakijoista, siis ennen todistusvalintaa.
Vuonna 2018 Helsingin hakijat olivat anonyymisti netissä ja isolla osalla oli pisteet nollan hujakoilla. Joensuussa jonakin vuonna (eri koe) oli kokeen pisteiden keskiarvo miinuksella.
Skaalauskertoimesta näkee miten hyvin parhailla on koe mennyt. Ei heillä ole ollut lähellekään täysiä pisteitä, ja sisään on lopulta päässyt reilulla 60 %:lla raakapisteistä.
Verinen kamppailu on oikeasti aika pienen joukon kanssa. Senhän sinä halusit kuulla, joten ole hyvä, se on totta! :)
Ihana pieni olon helpotus tuli tästä! Rakastan sua 🥰
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oho, onpa teillä Jyväskylän maisteriin hakeneilla kovat pisteet - ihan varmasti pääsette. Onnea. Voisitteko te yli 4 keskiarvoilla sinne pyrkineet kertoa minullekin missä teitte perus- ja aineopinnnot? Voin itse kertoa että tein Turussa, jos useampi vuosi sitten, ja se oli virehvalinta - Turussa avoimessa saa tosi nihkeästi hyviä arvosanoja. Ja tiedän kokemuksesta ( jo pari kovan tason, siis mm. oikis) maisteri-paperia taskussa, että näissä on siis eroja. Tätä kannattaa kaikkien tarkkaan harkita joilla vielä nää valinnat edessä.....
Kyllä Turun avoimessakin mahdollista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oulussa saa tosi helposti korkeita arvosanoja! Sain 4 lähes kaikista kursseista, vaikka en panostanut paljoakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko kellään täällä mitään tilastoja, jotka olis vähän motivoivampia kuin perus psykan sisäänpääsyprosentti? Esim. kuinka moni saa alle puolet pisteistä tms.
No ensinnäkin kokeeseen on osallistunut vain noin 60 % hakijoista, siis ennen todistusvalintaa.
Vuonna 2018 Helsingin hakijat olivat anonyymisti netissä ja isolla osalla oli pisteet nollan hujakoilla. Joensuussa jonakin vuonna (eri koe) oli kokeen pisteiden keskiarvo miinuksella.
Skaalauskertoimesta näkee miten hyvin parhailla on koe mennyt. Ei heillä ole ollut lähellekään täysiä pisteitä, ja sisään on lopulta päässyt reilulla 60 %:lla raakapisteistä.
Verinen kamppailu on oikeasti aika pienen joukon kanssa. Senhän sinä halusit kuulla, joten ole hyvä, se on totta! :)
Hauska fakta kun muistin juuri että silloin kun itse pääsin Joensuuhun psykalle 2018 kokeella, oli kokeen maksimipistemäärä 40 ja kaikkien hakijoiden keskiarvo taisi olla -4. Ainakin miinuksen puolella se oli, sen muistan. Pääsin silloin yhteispistekiintiössä kun kokeesta tuli 31/40 ja yo-rivi oli LLEM.
Nyt alkaakin syksyllä gradun teko :). Kauheen äkkiä tää aika vaan menee. Hurjaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein vuoden 2019 valintakokeen loogisen päättelyn tehtäviä ja jäin miettimään tehtävien ja 13 oikeita vastauksia? Miten 3:sen 16.4.2000 ja 13:sta 1 on ratkaistu? Osaisiko joku neuvoa?
Googlaa Cheryls Birthday. Toi toinen on allekkainlasku.
Kiitos avusta. Kokeilin jo aiemmin tuota alekkainlaskua, enkä saanut siitä 1:stä, mikä pitäisi.
Kuinka moni jätikin tekemättä Helsingin maisterin ennakkotehtävän (tuli kiire tms.) - peuku alas. Olisi kiva nähdä kuinka monella tämä vähän "yllättävä" osio nyt vaikutti. Ja jos teit -menikö hyvin mielestäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni jätikin tekemättä Helsingin maisterin ennakkotehtävän (tuli kiire tms.) - peuku alas. Olisi kiva nähdä kuinka monella tämä vähän "yllättävä" osio nyt vaikutti. Ja jos teit -menikö hyvin mielestäsi?
Tuntui menneen ihan kohtuullisesti, mutta eihän se kauhean huolellisesti harkittu työ ole, ja jälkeenpäin olen löytänyt paljon, mitä olisin voinut tehdä toisin. Aikaa jäi n. 40 min.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni jätikin tekemättä Helsingin maisterin ennakkotehtävän (tuli kiire tms.) - peuku alas. Olisi kiva nähdä kuinka monella tämä vähän "yllättävä" osio nyt vaikutti. Ja jos teit -menikö hyvin mielestäsi?
Tuntui menneen ihan kohtuullisesti, mutta eihän se kauhean huolellisesti harkittu työ ole, ja jälkeenpäin olen löytänyt paljon, mitä olisin voinut tehdä toisin. Aikaa jäi n. 40 min.
Eli ihan normaali kurssityö! :) Vaikka ne tekee rauhassa kotona periaatteessa rajattomilla resursseilla (jos aloittaa riittävän aikaisin), aina sitä jälkikäteen ihmettelee miten kauheaa kuraa ne ovat. Ei pitäisi kostaan lukea niitä jälkikäteen...
Nyt vain aika oli rajattu, tehtävänanto etukäteen täysin tuntematon, ja kovat panokset/paine. Niin kuin kaikilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä inhoan tota luontoartikkelia. Se on niin muka tieteellinen ja täynnä tilastoa, mut koko asetelmassa on hirveästi satunnaismuuttujia, joita ei ole kontrolloitu mitenkään. Se on varmaan aika selvä asia, että luonto on ihmiselle hyväksi, mutta näiden kokeeseen osallistujien elämäntilanteet ja taustat näyttäytyvät keskenään täysin vertailukelvottomina. Voisiko ehkä stressinhallinnan ym. takana olla jokin muu muuttuja yksilössä kuin luonto ja voiko se vaikuttava tekijä olla se, joka laittaa valitsemasn luonnon? Korrelaatio on liian epämääräistä.
Ainakin yhdessä toisessakin artikkelissa on vanhentunutta tietoa...
On musta kyllä hurjaa, että se ennakkotehtävä varmaan ratkaisee ne lpulliset pääsijät , kun vain 10 kpl otetaan.....kuitenkin siinä voi olla apujoukkoja käytetty jne., jne. Olisi oikeastaan kiva tietää miksi tuo ennakkotehtävä ylipäätään oli? Kyllä luulisi itse kokeen erottelevan riittävästi.....Voi kun joku näitä kokeita suunnitteleva kertoisi perusteetkin joskus.
Lisäksi on kyllä ihme, että maisteriin ei suoraan valita paljon paljon enemmän porukkaa. Valmistuminen nopeaa, ja myös yliopistolle taloudellisesti hyvin kannattavaa ( paljon kannattavampaa kuin kandin kouluttaminen) ja lisäksi kun psykologeista on huutava pula.
Vierailija kirjoitti:
On musta kyllä hurjaa, että se ennakkotehtävä varmaan ratkaisee ne lpulliset pääsijät , kun vain 10 kpl otetaan.....kuitenkin siinä voi olla apujoukkoja käytetty jne., jne. Olisi oikeastaan kiva tietää miksi tuo ennakkotehtävä ylipäätään oli? Kyllä luulisi itse kokeen erottelevan riittävästi.....Voi kun joku näitä kokeita suunnitteleva kertoisi perusteetkin joskus.
Lisäksi on kyllä ihme, että maisteriin ei suoraan valita paljon paljon enemmän porukkaa. Valmistuminen nopeaa, ja myös yliopistolle taloudellisesti hyvin kannattavaa ( paljon kannattavampaa kuin kandin kouluttaminen) ja lisäksi kun psykologeista on huutava pula.
Jo viime kerralla (2019) maisterin pisteraja oli sen 117, nyt täysiä pisteitä tulee melkein tuplasti enemmän. Jos niitä on maisterissa vähintään 11, paikat pitäisi arpoa. Nyt ratkaisijaksi nousee tuo tehtävä. Sen on selvästi ajateltu mittaavan tutkimuksellista otetta.
En myöskään tajua, että miksi maisteripaikkoja on niin vähän? Ensikertalaiskiintiön tullessa lupailtiin uusia opintopolkuja, mutta ei ole näkynyt. Joensuusta tosin poistettiin 5 maisteripaikkaa...
Ai niinkö, no on se hurjaa, että näin pienellä maalla on varaa haaskata tuollainen potentiaali - jos siis täysillä pisteillä hakee maisteriin paljonkin porukkaa, joilla siis pohjalla useimmilla jo edellinen maisteri (tai ehkä osalla se riittävä kandi), ja vähintään hyvä tiedot psykologian perus- ja aineopinnoista. Siis on se ihan järjetöntä, että paikkoja on vain se 10 kpl. Kyllä pitäisi moninkeraistaa tuo määrä, ja kaikkien muidenkin yliopistojen ottaa se omaan ohjelmaansa, ihan Oulua ja Joensuuta jne. myöden. Heräisivät nyt yliopistotkin tähän, lopulta! Se on oikeasti niillekin kaikkein kannattavinta kouluttaa nopeasti maistereita suosituille aloille.
Siis miten voi kokeen keskiarvo mennä miinukselle?? Onko kokeesta saanut miinuspisteitä?
Pitää.