Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Kyllä se tieto on ollut alusta saakka kaikilla mahdollisilla sivustoilla... Eilen tuli vain maisterihakijoille s-postimuistutus ja ohjeet. Mutta siis tieto ennakkotehtävistä ja ajankohdasta on ollut olemassa jo ainakin maaliskuussa kun hakemukset tehtiin, sekä opintopolussa että tuolla valintayhteistyösivulla jne.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se tieto on ollut alusta saakka kaikilla mahdollisilla sivustoilla... Eilen tuli vain maisterihakijoille s-postimuistutus ja ohjeet. Mutta siis tieto ennakkotehtävistä ja ajankohdasta on ollut olemassa jo ainakin maaliskuussa kun hakemukset tehtiin, sekä opintopolussa että tuolla valintayhteistyösivulla jne.
Ei ole ainakaan valintakoeyhteistyösivuilla ollut, eikä mielestäni ollut Opintopolussa vielä maaliskuussa. Täysin varma en ole, en ole maisterihakija.
Tehtävä on ilmestynyt varsin vaivihkaa, se on ihan selvä juttu.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se tieto on ollut alusta saakka kaikilla mahdollisilla sivustoilla... Eilen tuli vain maisterihakijoille s-postimuistutus ja ohjeet. Mutta siis tieto ennakkotehtävistä ja ajankohdasta on ollut olemassa jo ainakin maaliskuussa kun hakemukset tehtiin, sekä opintopolussa että tuolla valintayhteistyösivulla jne.
Näköjään sitten tämä vauva-arki on sumentanut aivot kun tämä tieto menny ohitse kokonaan 🙄🙄
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se tieto on ollut alusta saakka kaikilla mahdollisilla sivustoilla... Eilen tuli vain maisterihakijoille s-postimuistutus ja ohjeet. Mutta siis tieto ennakkotehtävistä ja ajankohdasta on ollut olemassa jo ainakin maaliskuussa kun hakemukset tehtiin, sekä opintopolussa että tuolla valintayhteistyösivulla jne.
Mäkin luin etätehtävästä joskus maaliskuussa Opintopolusta. Mutta olisi varmaan voitu tiedottaa paremmin (esim lähettää se eilinen sähköposti aiemmin), jos moni on jääny ilman tietoa. Harmi nimittäin, jos tehtävän tekeminen jää siitä kiinni, ettei tienny siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiiiikka kirjoitti:
Hei,kiinnostaisi tietää,että oletteko psykalle hakijat hakeneet myös logopediaan ja otatteko paikan vastaan logosta,jos se ei psykasta irtoa?
Lisäksi kiinnostaisi tietää ensikertalaisten hakijoiden äidinkielen ja psykologian yo arvosanat?
(Itsellä äikkä E ja Psykologia L)
Hain ensisijaisesti psykaan, logo kakkosena. Hakiessa ajattelin, että haluan mihin vaan kouluun ja perustelut oli samat kuin mitä täällä on joku muukin kertonut. Pakko miettiä tulevaisuutta. Mulla ei ole matalapalkkatyö, mutta se on alalla, jossa sopimukset tehdään kuukaudeksi kerrallaan. Mun pää ei kestä enää vuodesta toiseen jatkuvaa epävarmuutta. Sama epävarmuus raastaa myös osaa työkavereita ja työilmapiiri on sen mukainen.
Tästä huolimatta kevään mittaan on vahvistunut ajatus siitä, mitä haluaisin konkreettisesti tehdä tulevaisuudessa ja logolta ei ehkä saisi sellaista pohjaa, mitä koen tarvitsevani. Tällä hetkellä plan B on se, että lykkään vuodella ja haen ensi keväänä psykaa tai jopa suoraan tilastomatikkaa. Itseäni kiinnostaa siis vastaanottotyön sijaan enemmän konsultin ja tutkijan hommat. Kokisin myös huonoa omaatuntoa, jos veisin paikan sellaselta, joka oikeesti on kiinnostunut logosta.
Entäpä kasvatustiede tai sosiaalipsykologia? Paljon helpompia aineita päästä sisään.
Mä haluan ennemmin tilastomatikkaa tai jopa data-analytiikkaa, koska pääsen siten tutkimaan paremmin niitä asioita, jotka kiinnostaa. Oon kiinnostunut neurojutuista, jos päsen psykalle ja jos ei, niin sitten haluaisin ihan puhtaasti matemaattisen lähestymistavan itseä kiinnostaviin aiheisiin.
Tuttu opiskelee kasvatustieteitä ja siinä on mun makuun liian "pehmeä" katsontakanta asioihin. Sosiaalipsykologiassa ei kiinnosta vuorovaikutusjutut, mutta sosiologiaa oon miettinyt. Arvostan silti erittäin paljon molempia! Ei oo vaan mun juttu. Tutkin mielummin tilastoja ja kaavioita kuin ihmisiä, tälleen todella yksinkertaistetusti sanottuna
En tiedä onko tähän ollut vastausta jo, vaikka luin vähän aiempaa keskustelua. Mutta olen siis yrittänyt selvittää, miten tuo AUC pinta-ala (todennäköisyys) voidaan laskea. Liittyykö se siis kertymä/tiheysfunktioihin, ja jos joo, niin miten se pinta-ala voidaan niiden avulla laskea.
Toisaalta, mietin tätä kohtaa artikkelissa:
"The AUC can be interpreted as the probability that a randomly chosen diseased subject is rated or ranked as more likely to be diseased than a randomly chosen nondiseased subject"
Eli sain tällaisen suomennoksen aikaan:
AUC on todennäköisyys, että satunnaisesti valittu sairas henkilö on luokiteltu todennäköisemmin sairaaksi, kuin satunnaisesti valittu terve henkilö.
Tuleeko AUC siis laskea todennäköisyysopin avulla, vai mitä tässä nyt haetaan? Vai kannattaisiko vaan olettaa, että AUC-arvot on annettu kokeen tehtävänannossa, ja vain kaavoja hyödynnetään.
Help please, oon yrittänyt selvittää tätä nyt useamman tunnin jo.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tähän ollut vastausta jo, vaikka luin vähän aiempaa keskustelua. Mutta olen siis yrittänyt selvittää, miten tuo AUC pinta-ala (todennäköisyys) voidaan laskea. Liittyykö se siis kertymä/tiheysfunktioihin, ja jos joo, niin miten se pinta-ala voidaan niiden avulla laskea.
Toisaalta, mietin tätä kohtaa artikkelissa:
"The AUC can be interpreted as the probability that a randomly chosen diseased subject is rated or ranked as more likely to be diseased than a randomly chosen nondiseased subject"
Eli sain tällaisen suomennoksen aikaan:
AUC on todennäköisyys, että satunnaisesti valittu sairas henkilö on luokiteltu todennäköisemmin sairaaksi, kuin satunnaisesti valittu terve henkilö.
Tuleeko AUC siis laskea todennäköisyysopin avulla, vai mitä tässä nyt haetaan? Vai kannattaisiko vaan olettaa, että AUC-arvot on annettu kokeen tehtävänannossa, ja vain kaavoja hyödynnetään.
Help please, oon yrittänyt selvittää tätä nyt useamman tunnin jo.
Kertymäfunktion pinta-alan laskeminen edellyttää integroimista. Sitä puolestaan ei opeteta lyhyessä matikassa eikä tuossa artikkelissa, joten sellaista ei voi olla pääsykokeessakaan.
Okei, kiitos! Toi rajaa ehkä vähän tätä selvittämistä. :)
Mitä mieltä muuten olet tästä kaavasta;
𝑐𝑜𝑣 (𝐴𝑈𝐶 ̂1 − 𝐴𝑈𝐶̂2) = 𝑟 ∙ 𝑆𝐸(𝐴𝑈𝐶 ̂1) ∙ 𝑆𝐸(𝐴𝑈𝐶 ̂2)
Onkohan tuo r Pearsonin korrelaatio, Spearmanin korrelaatio vai kovarianssikerroin joka on muutettu korrelaatioksi? Itse veikkaisin muutettua kovarianssikerrointa, mutten ole varma. En myöskään tiedä, saako väärän korrelaation laskemisesta 0 pistettä, jos tulkitsee kaavaa väärin vai hyväksytäänkö mikä vaan sopiva korrelaatio.
Vierailija kirjoitti:
Okei, kiitos! Toi rajaa ehkä vähän tätä selvittämistä. :)
Mitä mieltä muuten olet tästä kaavasta;
𝑐𝑜𝑣 (𝐴𝑈𝐶 ̂1 − 𝐴𝑈𝐶̂2) = 𝑟 ∙ 𝑆𝐸(𝐴𝑈𝐶 ̂1) ∙ 𝑆𝐸(𝐴𝑈𝐶 ̂2)
Onkohan tuo r Pearsonin korrelaatio, Spearmanin korrelaatio vai kovarianssikerroin joka on muutettu korrelaatioksi? Itse veikkaisin muutettua kovarianssikerrointa, mutten ole varma. En myöskään tiedä, saako väärän korrelaation laskemisesta 0 pistettä, jos tulkitsee kaavaa väärin vai hyväksytäänkö mikä vaan sopiva korrelaatio.
Ei voi tulla tällaisia tehtäviä.
Hajoaa piä. Onneksi tää on ohi jo viikon päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiiiikka kirjoitti:
Hei,kiinnostaisi tietää,että oletteko psykalle hakijat hakeneet myös logopediaan ja otatteko paikan vastaan logosta,jos se ei psykasta irtoa?
Lisäksi kiinnostaisi tietää ensikertalaisten hakijoiden äidinkielen ja psykologian yo arvosanat?
(Itsellä äikkä E ja Psykologia L)
Hain ensisijaisesti psykaan, logo kakkosena. Hakiessa ajattelin, että haluan mihin vaan kouluun ja perustelut oli samat kuin mitä täällä on joku muukin kertonut. Pakko miettiä tulevaisuutta. Mulla ei ole matalapalkkatyö, mutta se on alalla, jossa sopimukset tehdään kuukaudeksi kerrallaan. Mun pää ei kestä enää vuodesta toiseen jatkuvaa epävarmuutta. Sama epävarmuus raastaa myös osaa työkavereita ja työilmapiiri on sen mukainen.
Tästä huolimatta kevään mittaan on vahvistunut ajatus siitä, mitä haluaisin konkreettisesti tehdä tulevaisuudessa ja logolta ei ehkä saisi sellaista pohjaa, mitä koen tarvitsevani. Tällä hetkellä plan B on se, että lykkään vuodella ja haen ensi keväänä psykaa tai jopa suoraan tilastomatikkaa. Itseäni kiinnostaa siis vastaanottotyön sijaan enemmän konsultin ja tutkijan hommat. Kokisin myös huonoa omaatuntoa, jos veisin paikan sellaselta, joka oikeesti on kiinnostunut logosta.
Entäpä kasvatustiede tai sosiaalipsykologia? Paljon helpompia aineita päästä sisään.
Mä haluan ennemmin tilastomatikkaa tai jopa data-analytiikkaa, koska pääsen siten tutkimaan paremmin niitä asioita, jotka kiinnostaa. Oon kiinnostunut neurojutuista, jos päsen psykalle ja jos ei, niin sitten haluaisin ihan puhtaasti matemaattisen lähestymistavan itseä kiinnostaviin aiheisiin.
Tuttu opiskelee kasvatustieteitä ja siinä on mun makuun liian "pehmeä" katsontakanta asioihin. Sosiaalipsykologiassa ei kiinnosta vuorovaikutusjutut, mutta sosiologiaa oon miettinyt. Arvostan silti erittäin paljon molempia! Ei oo vaan mun juttu. Tutkin mielummin tilastoja ja kaavioita kuin ihmisiä, tälleen todella yksinkertaistetusti sanottuna
sulle opii sitten tilastotiede yliopistossa tai lukea DI ksi.
Vierailija kirjoitti:
Eiks niin että todistusvalinta pitäs tulla ennen pääsykoetta, vaikka tuol lukeeki, että 31.5 viimestään? Sori haen ekaa kertaa en tiiä mitää.
ainahan on selvillä uudet ylioppilaat eli eilen, ei koskaan toukokuun lopussa. täytyy koko ajan olla ajan tasalla, tsekata opintopolku, sähköpostit, onko tiedekunnasta infoa jne
Se fiilis kun kesken MA ennakkotehtävä lähdet hakee lapsen joka altistui koronalle…
Etätehtävät oli kivoja...Sääli, että kokeessa on tuskin jakoa tällä lukemisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs vit uua?? Tehkää se koe yksin älkääkä kyselkö täällä neuvoa muilta
Eiks tä keskustelu oo luotu just siks et voi kysyä neuvoa ja saada vertaistukea?
Joo, mutta vaikka kuinka tsempattais toisiamme, niin tässä ollaan kyllä kilpailijoita. Ei kai kukaan odota, että toiset neuvovat suorituksessa, joka voi ratkasta opiskelupaikan?
Onkohan paljon maisterihakijoita, joilta on jäänyt epähuomiossa etätehtävä tekemättä?
Miten teiltä on voinut jäädä huomaamatta että maisterihakuun on erillinen tehtävä? Kyllähän se on lukenut opintopolussa ajat sitten sekä viime vuonna on ollut myös erillinen tehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan paljon maisterihakijoita, joilta on jäänyt epähuomiossa etätehtävä tekemättä?
Taitaa olla... Päälle vielä se, että esim. täällä keskustelussa väitettiin heti artikkeleiden tultua, että maisterihakijoiden ei tarvitse niitä lukea.
Oliko eilisessä sähköpostissa täsmennetty sitä, että pääsykokeeseen pitää myös osallistua?
Viime vuonna maisterin etätehtävä oli vain niille, jotka selvisivät amk kokeesta tarpeeksi hyvin. Oli aika pieni joukko.