Anoppilaan äitienpäiväksi. Jihuuu...

Me mennään mutta minusta ihan ok. Käydään syömässä, anoppi on loistava kokki. No problem. Tsemppiä sinulle!

Hmmm.... jätä anoppi väliin ja mene oman äitisi luo? Meillä tehdään näin, kun molemmilla vielä äiti elossa ja kunnossa.

Älä mene. Mitä väliä sillä on mitä muut sinusta ajattelevat? Anoppisi ei kuulosta lastesi arvoiselta. 

Mulla on kiva anoppi eikä oma äitikään juopottele, mutta silti mä olen jotenkin niin täynnä kaikkea, että haluaisin viettää vain oman päivän. Mä saisin päättää ihan kaikesta tai vielä parempi olisi, että joku vain veisi päivää eteenpäin ja se olisi juuri mun toiveiden täyttymys. Sellaista on nyt ihan turha toivoa, mutta isovanhempia en jaksa nyt sunnuntaina tavata.

Suosittelisin kävelemään saman tien lasten kanssa anoppilasta ulos, jos alkaa vittuilemaan tai käyttäytymään huonosti.

Ja miehesi haluaa viettää aikaa ihmisen kanssa joka haukkuu ja arvostelee sinua? Hieno homma... Yksi kerta ois riittänyt mulle, sen jälkeen mies ois saanut käydä äitinsä luona ihan ilman minua. Ja jos olisi halunnut, olisi saanut vaikka muuttaa sinne, koska kotiin ei paljon olisi ollut tulemista.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2013 klo 12:48"]

Ja miehesi haluaa viettää aikaa ihmisen kanssa joka haukkuu ja arvostelee sinua? Hieno homma... Yksi kerta ois riittänyt mulle, sen jälkeen mies ois saanut käydä äitinsä luona ihan ilman minua. Ja jos olisi halunnut, olisi saanut vaikka muuttaa sinne, koska kotiin ei paljon olisi ollut tulemista.

[/quote]

Ai miehellä ei olisi äitinsä kanssa varaa viettää aikaa koska sinä pistäisit ulkoruokintaan? Mahdat olla todella kypsä aikuinen, pientä rajaa.

Mua ei sais kirveelläkään anoppilaan äitienpäivänä.

Juu, menkää kaikki raflaan. Siellä ei anoppi nolaa sinua.. :)

Minulla on äiti juoppo mutta kyllä hän silti äiti on ja lähinnä huolissaan erinäisistä asioista ollut joskus. Aika kultaa muistoja ja äiti ei enää muista millaista se lapsien hoitaminen oli ja paljon vähemmästä huomauttelee. En tiedä mistä hän sai äidiltään itse kuulla äitinä?

Minusta kaikki yleiset juhlapäivät kannattaa olla asiallinen, jätä sitten muuten käyntejä vähemmälle! Mutta saat vaan vihaa päällesi jos jätätte menemättä.

Kylpylää tai muuta voit sitten vauhdittaa lähdön tarpeella, ja mummulle voit sitten erityisesti hehkuttaa HÄNEN POIKAANSA joka keksii tälläisiä hemmotteluja perheelleen ja heihei, mukavaa iltaa! Ja lähdette pois!

Minusta kannattaa ottaa miehesi asenne ja antaa asioiden ollakin, koska juoppoa ei muut muuta. Olet tuore äiti, hormoonit jyllää ja olet jo itsepuolustuskannalla. Sun kannattaa puhua miehellesi sun ajatuksista, älä syyttele miehen äitiä vaan kerro miltä sinusta tuntuu. Näin miehesi oppii näkemään miten ajattelet ja tunnet. Samaten voisi miettiä että menettekö omalla perheellä johonkin? Nopea käynti hänen äidillä ja suitsait sukkelaan vaikka kylpylään! Ja jätä sen naisen sanat juoponjutuiksi, minusta -niinkuin aina kaikessa- kannattaa ottaa vastaan vinkkejä ja huomioita, miettiä niitä ja jättää käyttämättä jos ne ei sovi teille tai sinulle! Esimerkiksi nukuttamiseen on niin monia tapoja toimia ja ne toimii perhe, jopa lapsikohtaisesti. Jos vaikkapa anoppi nukutti tuudittamalla lastaan kaukalossa (nukkumatta itse) niin sinä voit tehdä erilailla, vaikkapa kuten sinun äitisi teki sinun kanssasi tai kuten teki sisaruksesi kanssa.

Minulla on itselläni neljä lasta ja kuuntelen yhä vinkkejä mutta ei ne aina sovi lapselleni kuten yhdelle sopi tai ne tuntuu täysin vierailta jo kuultuna. Kannattaa muistaa että sinun kotisi on sinun ja miehesi sopimien sääntöjen ja tapojen paikka ja anoppisi sitten toimii kotonaan kuten toimii.

Me varmaankin menemme anoppilaan äitienpäivänä kun oman äidin ja äidinäidin kanssa vietetään jo huomenna äitienpäivää. Ei sinänsä haittaa, mutta miehen veljen vaimon kanssa en oikein ole tullut juttuun, joten se hieman arveluttaa kun todennäköisesti hekin ovat anoppilaan tulossa.

Meillä on anopin kanssa hyvät välit, eli ihan mukava mennä sinne. Silti... Ajatusleikkinä suunnittelin että mitä jos mies menisi ihan lasten kanssa kolmestaan sinne mummolaan ja mä käisin yksin kotiin nautiskelemaan rauhasta!??? Se voisi olla ihan rentouttavin vaihtoehto! Meillä lapset ovat 3,5v ja 1,5v, eli eivät oikein osaa julistaa äitiä. Ja kun olen heidän kanssaan joka päivä, hodan heitä kotona, niin saan nauttia äitiydestä arkisin. Yksinoleminen voisi olla enemmänkin juhlaa... Tilaisin kotiin ruokaa, katsoisin hömppäleffoja ja relaisin.

Mutta joo, olen kuitenkin menossa sinne mummolaan, ovat mukavia ihmisiä ja lapset rakastavat heitä. Pitänee sanoa sitten jo etukäteen miehelle että hän on sitten lastenhoitovastuussa sen päivän, itse röhnötän sohvalla kuten mies yleensä siellä käydessämme.

Jos olisin ap jonka anoppi ryypiskelisi ja kritisoisi, niin ehdottomasti toteuttaisin tällaisen suunnitelman, mies ja lapset siis mummolaan ja itse jäisin kotiin.

Jätitkö oman aivosi synnärille, vai mistä se johtuu, että sinä kuvittelet olevasi syyllinen siihen, että anoppi on tuurijuoppo ja haukkuu sinua?

Minusta on todella kummallista, että näitä juhlapäiviä kuten joulua ja äitienpäivää ei nuorissa perheissä vietetä OMASSA kodissa. Sen ymmärrän, että käydään tervehtimässä äitiä ja mummia, mutta en sitä, että todellakin siellä vietetään koko päivä, eikä kotona ole mitään juhlaa. Ei teillä varmaan käy koskaan kotona joulupukki, kun joulut vietetään isovanhempien luona?

Meilläkin anoppi on juoppo. Mutta en ole asian kanssa stressannut. Hän on hän ja minä olen minä. Äitienpäivän on aina selvin päin. Miehelle merkitsee paljon, että käymme kahvilla. On jo muutenkin ihan tarpeeksi joutunut häpeämään äitiään ja kokemaan liian isoja tunteita äitinsä vuoksi. Joten se pari tuntia vuodessa on vähän, mitä voin tehdä, että mieskin saa positiivisia kokemuksia lapsuudenkodistaan.

Yksin ehdin olla ihan hyvin muina päivinä kuin äitienpäivänä. Lähden juuri viikon päästä viikonlopuksi yksin kylpylään nauttimaan omasta rauhasta. 

Ei oma äitinikään mikään ilopilleri ole ja silti mieheni on sille vanhuudenkivuissaan marisevalle naiselle korjannut katon ja liiterin ja tiskikoneen ja käy jopa joskus ohimennen äitini luona kahvilla, vaikka tiedän, ettei niin kauheasti aina nauti äitini seurasta.

Öh, miksi menet sinne?!? Mä en yksinkertaisesti lähtis tommoseen paikkaan ja piste.

Minä kun tulin äidiksi ilmoitin miehelleni että tästä lähtien vietetään äitienpäivää kolmisin. Suosittelen sinullekin että teet miehellesi selväksi ensi vuotta varten. Siinä vaiheessa kun aletaan jotain sopimaan miehesi stoppaa heti ja sanoo nyt te vietätte äitienpäivää oman perheen kesken.

Kaikkea ei tarvi sietää. Mun hyvän ystävän anoppi on alkoholisti ja kun yhden kerran tukisti lapsenlasta puolihuolimattomasti liian kovaa, ei anoppilassa ole käynyt enää kuin anopin oma poika. Ystäväni on haukuttu moneen kertaa ja hän on puhelimessa sanonut jos et voi olla juomatta ei tulla, koska tiedät mitä tapahtui. Anoppi itse on vuosien saatossa tukistamisen unohtanut, pieni silityshän se vain oli. Ei anna periksi ja sanoi voi paljon paremmin nyt kun ei tarvitse juoppoa katsoa. Anoppi on heille tervetullut, mutta ikävä kyllä liian usein on humalassa. Ystäväni mies menee hakemaan äitinsä ja jos on humalassa, tulee poika yksin kotiin. Lapsille ei edes kerrota mummon mahdollisesta tulosta, koska aina voi tulla pettymyksiä.

Alkoholin liikakäyttö on sairas, mutta sairaudenkin kanssa voi oppia elämään. Jos ihminen ei voi olla muutamaa tuntia juomatta, sitten saa juoda ihan yksin.

Mun lapset on nyt n. 1v ja 2v.

Siis miehen asenne on ollut syvältä tässä asiassa ja muutoinkin..

Varmasti ilman lapsia olisi ero jo tullutkin mutta tässä nyt vielä yritetään ja yritetään joten siksi mikään "ulkoruokinta" tms ei käy.

Samaisesta syystä yritän myös välttää konfliktia tässäkin asiassa :(

Ärsyttää vaan kun tuntuu että tämä kyseinen anoppi on kuin äiti-Teresa, ainakin itsensä ja mieheni mielessä... muut sisarukset eivät ehkä koe äitiään yhtä muumimammana kuin mun mies.

Joka ikinen kerta tulee joku muka hyvää tarkoittava neuvo pyysin niitä tai en ja jostain kumman syystä puhuu vain minulle näistä huomaamistaan asioista ei miehelleni, omalle pojalleen.

Menisin ehdottomasti oman äitini luokse mutta pitkien välimatkojen takia ei vknlopuksi tule sinne lähdettyä.

Kyllä olen myös kateellinen anopille että saa tuollaisen määrän huomiota äitinä vaikka minun silmin mokaillut pahastikin lastenkasvatusasioissa.

Hän ei sietänyt ajatusta että imetin.. En tosiaan ymmärrä miksi,koko ajan uteli milloin aletaan antamaan sitä oikeaa maitoa eli pullosta ts.

Ei kuulema lapsi saa tarpeeksi maitoa, en tiedä oliko tuo viittaus siihen että minulla on pienet rinnat vai mitä..

Kiellän myös lapsia liikaa hänen mielestään ja tämä tuli ilmi kun puutuin isomman sisaruksen tönimiseen, kiusasi siis pienempää.

Hänen mielestään se on isomman oikeus jne.

Mulle on ihan sama miten on toiminut omiensa kohdalla ja toivoisin häneltä samaa :(

ap

Kyllä se vaan joskus on käytävä anopilla äitienpäivänä, jotta sopu säilyy. Olen ap:n kanssa samoilla linjoilla. Kaikki ei aina ole kivaa, mut velvollisuudet on velvollisuuksia, ja paljon isompi riita voi olla edessä jos niistä laistaa.

Mulla on ihana anoppi, hänen luonaan ei tarvitse käydä äitienpäivänä (muutenkin siis ihana) :)

Oma äitini taas on juoppo ja marttyyri, jos hänen äitienpäiviään ei juhlita. Viis siitä, että minäkin olen äiti. Joten joka äitienpäivä käymme äidilläni, oli kivaa tai ei ....

Ymmärrän kyllä, että ap ei halua viettää päivää anopin luona. Ikävää pienille lapsille, jos isovanhemmalla ei ole kontrollia alkoholinkäyttöönsä sen vertaa, että voisi yhden vierailun ajan olla juomatta. Mies ei ole vielä irronnut esiliinan nauhoista, hänen velvollisuutensa olisi pitää oman perheensä -siis pienten lastensa ja heidän äitinsä puolta.

Huh,oikeasti kiitos ihmiset!

Nyt voin mennä sinne tuijottamaan sitä turpeaa naamaa ja ajatella että tuolla jossain av-palstalla on joku joka ymmärtää minuakin :)

On muuten tosi vaikeita nämä sukulaisuussuhteet jos mies ei ole täysin aktkaissut napanuoraansa. On niitä kyllä naisiakin, ihmisiä jotka näkevät ikuisesti vanhempansa jotenkin pyhinä.
 Minun on vaan itse tehtävä kovasti henkistä työtä siinä ettei miehen silmät avaudu jollain karmealla tavalla kuten humalainen mummo pudottaa lapsen tms. :(

ap

Voitko sanoa ystävällisesti miehellesi että haluaisit joskus juhlia äitienpäivää sinun vuoksesi, ei anopin?

Minä vasta odotan ensimmäistäni mutta olin ikionnellinen kun mies kertoi haluavansa nostaa tästä nolla-äitienpäivästä minun juhlani. KERRANKIN EI TARVITSE KATSELLA OMAA TAI MIEHEN ÄITIÄ :D

Meilläkin on edessä reissu anoppilaan, koska muuten helvetti repeää. Sitä puhelinterroria ja muuta kiusaamista ei vaan kestä, jos emme mene sinne ja vie juuri oikeanlaisia tuomisia. Kokemusta on. Minä saan aamulla lasten askartelemat jutut ja hyvä niin. Olisi vaan joskus kiva, että saisi viettää äitienpäivää ilman kauheaa stressiä kun anoppi luokkaantuu melkein kaikesta.