Kuinka paljon sinä puhut salilla vieraiden miesten kanssa?
Naisesta on kyse. Onko ihan ok kertoa esim.tarkemmin missä on töissä, pölpöttää että mitä on sairastanut jne. Itselle ei tulisi mieleenkään alkaa tuollaisia puhua täysin vieraalle ihmiselle joka kuntoilee vieressä. Vai onkohan tämä nainen kiinnostunut?
Kommentit (9)
Yhtä paljon kuin vieraiden naisten kanssa. Keskustelu on tasoa "onko sulla paljon jäljellä?"
No se riippuu ihmisestä, ja kuinka kauan olen kyseisellä salilla käynyt. Sukupuolella tosin ei ole väliä, jos olisin höpöttelijätyyppiä juttelisin kaikille vastaanottavaisille sukupuolesta katsomatta.
Ehkä naisten ei kannata kertoa liian paljon tarkkoja juttuja elämästään tuntemattomille äijille. Jos sattuiskin olemaan joku ikävä tyyppi!
En mitään mikä ei liity laitteiden käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Tasan sen verran kuin täytyy. "Hei, onko vielä monta sarjaa jäljellä?", "Onko sulla nää painot käytössä, vai saanko ottaa?", "Anteeksi, pääsisikö tästä välistä kulkemaan tuonne penkkipaikalle?" "Joo, ota vaan, en tarvii enää.", "Teen vielä yhden viiden toiston sarja ja sitten vapautuu.". Tähän päivään menessä en ole kokenut tarvetta ruveta kenellekään satunnaiselle salilla olijalle avautumaan asioistani tai käymään mitään "Hyvää päivää - kirvesvartta" -keskustelua ihan vain äänessä olemisen vuoksi. Mutta ihmiset ovat erilaisia - osa pölöttää kaiken bussissakin tuntemattomalle vierustovereilleen tai alkaa selostaa omia asioitaan kaupan kassajonossa. Jos haluat tietää, onko vain omituinen höpöttäjä vai kiinnostunut, niin kysypä siltä naiselta ensi kerran, kun alkaa tautihistoriaansa selostaa.
Olet niitä kuspäitä jotka hiillostaa ihmisiä lopettamaan sarjansa. Ei sitä tarvitse erikseen kysyä. Ihmiset lopettaa kun ovat valmiita jokainen kysymys vain pitkittää laitteessa oloa.
Ei semmosta tilannetta tule, et minnekään salille lähtisin niitä höyryjä haistelemaan:-D
Nuuskasta esimerkiksi tulee öklö olo, kun se haisee vaikkapa roskiksessa:-(
En puhu muuta kuin kysyäkseni onko joku laite vapaa, en mä siellä ole seurustelemassa.
Tasan sen verran kuin täytyy. "Hei, onko vielä monta sarjaa jäljellä?", "Onko sulla nää painot käytössä, vai saanko ottaa?", "Anteeksi, pääsisikö tästä välistä kulkemaan tuonne penkkipaikalle?" "Joo, ota vaan, en tarvii enää.", "Teen vielä yhden viiden toiston sarja ja sitten vapautuu.". Tähän päivään menessä en ole kokenut tarvetta ruveta kenellekään satunnaiselle salilla olijalle avautumaan asioistani tai käymään mitään "Hyvää päivää - kirvesvartta" -keskustelua ihan vain äänessä olemisen vuoksi. Mutta ihmiset ovat erilaisia - osa pölöttää kaiken bussissakin tuntemattomalle vierustovereilleen tai alkaa selostaa omia asioitaan kaupan kassajonossa. Jos haluat tietää, onko vain omituinen höpöttäjä vai kiinnostunut, niin kysypä siltä naiselta ensi kerran, kun alkaa tautihistoriaansa selostaa.