Ottaisitko opiskelupaikan vastaan tilanteessani?
Pääsin kauppatieteelliseen. Paikkakunta ei ole oikein mieluisa. Olen tällä hetkellä hanttihommissa, joissa viihdyn itse asiassa ihan hyvin. En ole aivan varma onko ala minulle sopiva. Valmistauduin kokeeseen kuitenkin aika huolellisesti. Jos olisin saanut paikan ykköshakukohteestani, olisin ottanut paikan vastaan.
Mitä tekisit tilanteessani? Toisaalta olisi hyvä päästä elämässä eteenpäin, mutta yksinään olo toisella paikkakunnalla ei niin mieluisassa koulussa tuntuisi henkisesti rankalta.
Kommentit (27)
Mikäpä se nykyyknuorille ei ole henkisesti rankkaa? Nyt on vaan parasta, että menet sinne kouluun ja opiskelet tutkinnon. Sitten menet töihin.
Jos paikka ei nappaa älä ota sitä vastaan. Menetät ensikertalaisuuden.
Siis halusit kauppatieteelliseen, mutta pääsit väärälle paikkakunnalle? Voi terve!
En tiedä, mutta sun kaltaiset ei oikein työntekijöinäkään tulevaisuudessa nappaa. Itse otin opiskelupaikan hevonpeestä pikkupaikkakunnalta, missä ei ollut mitään, kun en muuallekaan päässyt. Hyvin mä olen pärjännyt ja opiskellut sen jälkeen muualla lisää. Töihinkin jotkut menevät sinne minne pääsevät, ei sinne minne haluavat.
Kävin oikkiksen Rovaniemellä, jossa en tuntenut ketään ja selvisin hengissä. Nyt teen töitä Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Jos paikka ei nappaa älä ota sitä vastaan. Menetät ensikertalaisuuden.
Tuskin sitä ensikertalaisuutta kannattaa vuosikausia hautoa. Valinnat ovat menneet epäoikeudenmukaisiksi.
Jossain hiki savonmualla minäkin aikoinani opiskelin.
En aivan ymmärrä ap:n ongelmaa, eikös opinnot nyt vaan suoriteta jossain ja työpaikkaa voi sitten yrittää saada mieluisammlta paikkakunnalta.
Tottakai otat paikan vastaan. Saat uusia kavereita ja maisemanvaihdos tekee hyvää. Se on nyt sitä muodikasta henkistä kasvua ja itsesi etsimistä, mitä voit tehdä. Aina siihen ei tarvita Balin hiekkarantaa. Onnittelut opiskelupaikasta!
Kun opiskelet ensimmäisen vuoden voit siirtohaussa hakea haluamaasi paikkaan jos et viihdy.
Otat opiskelupaikan vastaan ja jos et viihdy sillä paikkakunnalla, opiskelet kahta kauheampaa tahtia ja olet valmis työmaailmaan alta aikayksikön. Niillä papereilla sinulla on paremmin valinnanvaraa ja saat todennälöisemmin mukavaa ansiotuloakin. Opiskeluaika on vain pieni ohimenenvä hetki ihmisen elämässä, mutta se voi olla merkittävä sijoitus omaan tulevaisuuteen ja loppuelämänlaatuun, jos malttaa sen ajan panostaa.
Mikäli valmistauduit huolella pääsykokeeseen ja tulos oli tämä niin todennäköisesti sinulla ei rahkeet ja todistus riitä suosituimpiin kohteisiin. Toki voit alkaa päntätä pitkää matematiikka ja kirjoittaa siitä ensi keväänä ällän. Sillä jo pääsee pitkälti opiskeluoaikkansa valkkaamaan.
Ehkä siellä koulussa on huipputyyppejä. Ei se kaupunki vaan ystävät. Ja hanttihommia voit etsiä opiskelun oheen muuallakin
Sinuna ottaisin paikan vastaan ja opiskelisin tutkinnon, kun olet vielä nuori. Itse olen ollut vasta vanhempana opiskelemassa, kun työelämä vei nuorempana ja olen monta kertaa ajatellut, että olisi pitänyt hoitaa perusopinnot aiemmin, aina voi opiskella alaa tai jotain muuta lisää myöhemmin. Olisi ollut työelämässäkin ehkä jossain mielessä helpompaa (kauppatieteellinen ala kyseessä). Voihan hyvin olla, että viihdyt uudella paikkakunnalla ihan hyvin. Tai sinua motivoi saada opinnot nopeasti tehtyä, että pääset takaisin kotipaikkakunnalle. Tällaisia kokemuksia olen kuullut useammalta tuttavalta, jotka ovat joutuneet muuttamaan uudelle paikkakunnalle opintojen takia.
Mitä hyödyt siitä, että teet hanttihommia vuositolkulla sen sijaan, että kouluttautuisit unelma-ammattiisi ja palkkataso sekä työn mielekkyys nousisi roimasti? Välivuodet on siitä ikäviä, että siihen jää helposti "koukkuun". Sitten kun pitäisi palata koulun penkille niin ei enää "osaa".
Ottaisin paikan niin ei menisi vuosia hukkaan toista paikkaa hakiessa. Ja eikös sitä voi yrittää vaihtaa paikkakuntaa opintojen aikana. Ja äkkiä sitä tutustuu muihin opiskelijoihin ja saa uusia kavereita.
Tässä kun on sekin, etten ole oikein varma kauppatiteiden mieluisuudesta. Valitsin sen, kun en uskalla tavoitella sitä, mitä oikeasti haluaisin tehdä. Minua kiinnostaa pelit ja elokuvat, mutta ei kai ne oikein työllistä.
Ap
Itse en jaksanut opiskella ja pääsin lukion jälkeen neuvontaan töihin.
Hr pomo sanoi heti mene iltakouluun, tämä työpaikka häviää jossain vaiheessa .
Opiskelin AMK.ssa ja suoritin työharjoittelun omassa työpaikassa, jossa tein myös lopputyön.
Sain sisäisellä siirrolla työpaikan.
Tein sitä työtä muutaman vuoden, jonka jälkeen sama hr pomo ehdotti yliopistoa ja aloin tekemään työt opiskelujen ulkopuolella. Meillä on vapaa työaika.
6 v meni ja paperit ulkona, parempi työpaikka.
Muutama vuosi meni ja firma myytiin, 30 ihmistä jäi työttömäksi.
Ei se opiskelu ole herkkua aina.
Kyllä Rovaniemellä voi asua. Saat kuitenkin opiskelukavereita. Plus pääsee sieltä pois.
Vierailija kirjoitti:
Tässä kun on sekin, etten ole oikein varma kauppatiteiden mieluisuudesta. Valitsin sen, kun en uskalla tavoitella sitä, mitä oikeasti haluaisin tehdä. Minua kiinnostaa pelit ja elokuvat, mutta ei kai ne oikein työllistä.
Ap
Minuakin kiinnostaa neuloa villasukkia, mutta kun sillä ei elä, opiskelin oikean ammatin ja saan rahaa ostaa miten kallista lankaa haluan.
Toi sun pitää päättää itse