Onko proteiinista puhuttu aiemmilla vuosikymmenillä yhtä paljon kuin nykyisin?
Olen syntynyt 1960-luvulla ja arvelen, että ehdin varmaan nelikymppiseksi, ennenkuin kuulin proteiinista puhuttavan juuri mitään. Hyvä kun tiesin, mitä koko sana tarkoitti. En muista, että kukaan nuoruudessani olisi puhunut koskaan mitään proteiinin saannista. Sitä syötiin, mitä nyt tehtiin tai sattui kotona olemaan, eikä mietitty, tuleeko ruoasta proteiinia ja kuinka paljon. Eikä vanhempani mieti sellaisia asioita vieläkään, enkä minä tai sisaruksenikaan. Nykyisin sitä toitotetaan joka puolella. Olenko vain ummistanut silmäni ja korvani koko tähänastisen elämäni ajan, vai onko tämä nykyhetken muotisuuntaus, tämä proteiinin jatkuva tankkaaminen tai pelko siitä, että jotain kohtalokasta tapahtuu, jos syö ruokaa, missä proteiinia onkin vähän.
Eikös pahin proteiinihypetys osunut johonkin 2000-2010 -välille? Nyt jo rauhoittunut, osin varmaan kasvisruokavalion ja sekasyönnin lisääntymisen ansiosta.