10 vuotiaan käytös
Ei usko kun sanotaan EI, kysyy aina uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Pyytää koko ajan jotain, ja aina vaan lisää. Keskeyttää kun hänelle puhutaan eikä anna suun vuoroa. Huutaa ja puhuu epäkunnioittavasti takaisin. Kärkkäitä ja sarkastisia kommentteja. Ei ymmärrä tekojen seurauksia (esim: huusit minulle -mene huoneeseesi) vaan suuttuu ja väittelee vastaan. Mikään asia ei ole koskaan hänen syy, aina on joku tekosyy muksi joku asia on tehty tai sanottu. Ei ota minkäänlaista vastuuta teoistaan. Haluaa pelata videopelejä koko ajan ja pelaisia loputtomiin jos antaisi. Pari kaveria, ei juurikaan koskaan kutsuta heidän kotiin tai juhliin. Sanottu myös että on koulussa epäkunnioittava muita kohtaan. Fiksu oppilas matikassa ja tiedeaineissa.
Väittelee lastenvahdin kanssa, ei minkaanlaista kunnioitusta aikuisia kohtaan. Huutaa, keskeyttää puheen, yrittää olla sarkastinen ja kommentoi kaikkea, mitä hän sanoo. Lastenvahdilla on läheiset välit hänen siskonsa kanssa ja hän on selkeästi kateellinen huomiosta.
Onko kaikessa kyse vaan kateellisuudesta ja huomionhausta? Normaalia 10v:n käytöstä? Vai onkohan jotain muuta pielessä?
Kommentit (9)
Lapsesi on huonokäytöksinen ja luultavasti hänestä kasvaa huonokäytöksinen aikuinen. Pahimmat särmät varmasti hiotuvat ja kun hän lakkaa huutamasta ja riitelemästä ja keskeyttämästä, hän käyttäytynee näennäisesti hyvin. Silti hyväkäytöksisetkin ihmiset, jotka kääntävät kaiken kritiikin muiden syyksi, ovat TODELLA hankalia.
Ekana tuli mieleen asperger, mutta sarkasmi ei kuulu siihen. Asperger-immeiset eivät yleensä sarkasmia ymmärrä.
Mitä kaikkea olette kokeilleet? Miten kohtaatte lapsen näissä tilanteissa, kun hän käyttäytyy huonosti? Miten pitkään pidätte sanotusta kiinni? Miten kauan tätä on jatkunut?
No Esimurkkuikä nostaa päätään. Nyt tarvitaan sun johdonmukasuutta
1, huonosta kielenkäytöstä ja epäkunnioituksesta palaa pelipäivä
2. tekemättä jätetyistä omista hommista palaa seuraava pelipäivä
3. Muiden syyttelystä omista virheistään palaa pelipäivä.
Eli rankaise sitä kautta mikä lapselle on tärkeintä, Oli se sitten viikkoraha, pelaaminen tai kavereiden kanssa ulos meno. Lapsenvahdille voisit sanoa että ottaa isomman huomioon vähän paremmin ja tekee vaikka pienemmän nukkuessa jotain kivaa sen kanssa, katsoo leffoja ja syö jotain hyvää tms.
Sen lisäksi keskustele lapsen kanssa, ota hänen mielipiteet huomioon, anna vastuuta välillä. Sanot että saa kyllä puheenvuoron kun on hänen vuoronsa se saada mutta muiden päälle on rumaa puhua.
Tuollaisia lapsiahan nykyään näyttää olevan melkein joka toinen. Ei kuitenkaan ole normaalia, mielestäni. Vanhemmille voi väittää vastaan ja kuuluukin, mutta muita aikuisia kohtaan normaalilla lapsella on kunnioitusta.
Lapselle pitää opettaa tunteita.
Ja pitää kunnioittaa lastakin! Sinä tässä aikuinen olet ja puhut lapsesta(si) kuin käytös olisi jatkuvasti huonoa ja miten vasta nyt huoli käytöksestä?
Tästähän olisi voinut puhua jo vuosia sitten neuvolassa ja miettiä onko lapsi esim. koulukypsä kuin vaatia häneltä kokoajan lisää vaikkei lapsi pärjää alkeissakaan.
Huomiokäytös on syynä siihen ettei saa hyvää palautetta. Sinä jo odotat milloin lapselta "taaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaas" tulee jotain ja siitä kyllä saa varmasti kuulla.
Sinulla on lapsi joka osaa käyttää aivojaan jo jotenkuten, hän oppii kun se opetetaan: ei vaan paskan saamista vaan myönteistä! Paas kattoon miten se lapsi toimii jos alkaisit kehumaan ja puhumaan lapsellesi niin kuin ihmiselle.
Kasvatusvastuuta voisit ottaa ja siihen kuuluu se että opetat, olet läsnä ja positiivinen. Näin lapsesta kasvaa myös toisia huomioiva ihminen jolla ei ole paha mieli joka vaan kuulee kritisointia ja negatiivista sontaa.
Että sellanen: MUKAVAA TORSTAITA ap, vedä nuttura pois kireeltä ja mene tekemään jotain kivaa lapsesi kanssa koska kohta se muuttaa omaan (ellei oteta lastenkotiin koska kotona on kurja kasvaa). Sinun lapsesi nuoruus on mitä sinä hänelle tarjoat! Kouluja yhteiskuntako kaiken opettaa: kyllä sun lapsi vankilassa saa lisää oppia jota vanhempi koirakin oppii jos kotona on pelkkää räksytystä. Tämä on aikuisien suurin virhe: jos ei olla läsnä (vaikka olisit paikalla) niin lapsi alkaa hakemaan huomiota muualta. Se alkaa kohta etsimään kumppania ja se saa huomiota myös vääränlaisilta tyypeiltä. Se on vanhempien syytä myös osalla jos kumppaniksi kelpaa sontaläjä ja tämä tulee koska ei nähdä itseään hyvänä, ei uskalleta etsiä hyvää kumppania ja lapsen bongaa läjä joka käyttää lasta hyväkseen. Siitä lähtee kierre ja lapsesi tunteet varmistuu ettei hän kelpaa.
KYLLÄ SINUN LAPSELLESI ENSISIJAISEN TÄRKEÄÄ ON ETTÄ HÄN KELPAA KOTONA! Anna positiivista palautetta ennekö lapsesi kasvattaa liian paksun kuoren ympärilleen.
Mitä meni ekoina kuutena vuotena pieleen kavatuksessa? Sieltä löytyy vastaus tähän hetkeen.
t. btdt
Erilaisia haasteita kuvasit lapsesi kanssa. Monet niistä liittyivät rajoihin.
Voisitko katsoa lisävinkkejä oheiselta sivulta?
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/lapsi_kokeilee_rajoja/
Jos tuntuu, että konstit on käytetty, ota yhteyttä kouluterveydenhoitajaan, lääkäriin tai koulupsykologiin.
Toivon voimia, kekseliäisyyttä ja myös onnen ja ilon hetkiä lapsiesi kanssa perheeseesi!
7/9 HAHAHAHAHAHAHAHAHHAHAHAHAH :DDDDDDDDDDDD
Oivoi mitä tarinointia sait aikaan parin hassun lauseen aloituksesta. Lempparini on "ellei oteta lastenkotiin koska kotona on kurja kasvaa". VIIKON NAURUT.
Nortti suuhun ja kepardi pullo kouraan ja kylille...kyllä se siitä normalisoituu...