Minkälaiset pariskunnat ystävistänne ovat eronneet?
Sellaiset, joista aina ajattelit, että tuo ei tule kestämään. Vai onko ollut ns. yllätyseroja? Mietin tätä, kun isosta joukosta ystäviä ei kukaan (onneksi) ole vielä eronnut, mutta tilastojen valossa eroja kuitenkin alkaa kai kohta tulla. Olen 35v., ja ystävät samaa ikäluokkaa.
Kommentit (20)
Eniten on eronneet ne, jotka on eniten roikkuneet toisissaan ja hehkuttaneet suhdettaan.
Mun ystävistä on eronnut jo leijonanosa. Suurin osa akateemisia ja ollut 10-20 v naimisissa ja sitten eronneet. Kertoo ehkä enemmän mun kaveripiiristä kuin siitä, että esim. akateemiset eroaa... Itsekin kuulun tuohon kastiin eli akateeminen ja 10+ suhteesta eronnut.
[quote author="melba" time="01.05.2013 klo 21:36"]
Mun ystävistä on eronnut jo leijonanosa. Suurin osa akateemisia ja ollut 10-20 v naimisissa ja sitten eronneet. Kertoo ehkä enemmän mun kaveripiiristä kuin siitä, että esim. akateemiset eroaa... Itsekin kuulun tuohon kastiin eli akateeminen ja 10+ suhteesta eronnut.
[/quote]
Hahah, taas yksi lääkäri-juristi-dippainssi äänessä :D
Ne, joilla ei ole ollut tarpeeksi yhdistäviä asioita. Tarkoitan sitä, että kaikki vapaa-aika vietetään erillään eikä loppuvaiheessa ole edes puhuttavaa enää. Myös alentuva suhtautuminen kumppaniin on merkinnyt usein eroa.
Minun suhteeni sisälsi piirteitä edellämainituista ongelmista, ja niin vain erottiin mekin.
Kaikenlaiset. Ystäväpiirissäni ei ole kuin yksi pari, joka ei ole eronnut kertaalleen. Useimmat ovat toisessa liitossaan, kuten itsekin olen.
Ne ainoat, jotka eivät ole eronneet, ovat olleet yhdessä kouluajoista asti. Liitto on kestänyt muutot, uskottomuudet ja kaikki mahdolliset kriisit.
[quote author="Vierailija" time="01.05.2013 klo 21:51"]
Kaikenlaiset. Ystäväpiirissäni ei ole kuin yksi pari, joka ei ole eronnut kertaalleen. Useimmat ovat toisessa liitossaan, kuten itsekin olen.
Ne ainoat, jotka eivät ole eronneet, ovat olleet yhdessä kouluajoista asti. Liitto on kestänyt muutot, uskottomuudet ja kaikki mahdolliset kriisit.
[/quote]
Nuo viimeiseksi mainitut taas ovat usein niitä, jotka eivät vain "osaa" erota, ovat niin kasvaneet kiinni toisiinsa...
Lähipiirin kolme eroparia olivat kaikki yläasteelta asti yhdessä, takana pareilla 15-20v yhteiseloa. Erosivat siina 30-35 vuotiaina. Yksi liitto kariutui lapsettomuuteen, mies ei halunnut lapsia. Kahdessa muussa tuntui nuoruus jääneen elämättä, ainakin aikamoista sutinaa oli itse kullakin erojen jälkeen.
Meidän kaveripiirissä on vain kaksi eroparia. Toisesa ero tuli lopulta miehen kauan jatkuneiden törkeiden pettämisten jälkeen ja toisessa miehen väkivaltaisuys ja alkoholismi oli syynä eroon. Onneksi ero tuli sillä kaikki ovat tahoillaan nykyään paremmissa suhteissa. Mielestäni nää erot eivät myöskään olleet ns. Turhia.
Niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, mutta omasta lähipiiristäni ovat eniten eronneet uskovaiset parit! Ne, jotka menivät naimisiin 20-vuotiaina (osa jätti ekan kerran vasta avioliittoon) ja hehkuttivat, kuinka "samanlaisia he ovat".
Pisimpään ovat porskuttaneet me pakanat, jotka voimme sanoa ääneen, että se ukko/akka nyt vaan ottaa päähän välillä niin paljon, että vois vaikka lukot vaihtaa. :D
Kaksi eroa on tullut. Aika lailla puskista, vaikka jälkeenpäin ajatellen kyllä syitä löytyi. Yksi pari oli aivan eri kulttuuritaustoista (vaikkakin myös aivan suomalaisia). Toinen pari taas oli ollut yhdessä lukiosta saakka. Lopulta sitten vapaudenhalu ja uusien tuulien kokeileminen vei voiton.
Ne parit ovat eronneet, joista kaikki alusta lähtien aavistelivat pahaa. Tavalla tai toisella epäkypsiä ihmisiä, joilla oli niin kova hinku päästä naimisiin, että olivat valmiita ottamaan kenet vain. Koska ihmissuhdetaidot olivat hakusassa, draamaa riitti.
No meidän tuttavapiirissä on ollut eroja todella vähän, meillä on paljon ystäviä ja tuttavia ja isot suvut. Yksi pariskunta on sellainen, että kumpikin on nyt kolmatta kertaa naimisissa ja lapsiakin on kaikista liitoista. Ovat jo reilusti yli 50 v, molemmat akateemisia ja luonteeltaan äkkipikaisia, vauhdikkaita, seikkailunhaluisia. Luulen kuitenkin, että ovat nyt löytäneet oikeat kumppanit toisistaan. Toinen pari oli yhdessä n. 20 v, myös akateemisia. Menivät naimisiin alle vuoden seurustelun jälkeen ja kolme lasta syntyivät nopeasti. Alunperinkin ihmettelin miksi ovat yhdessä, ovat niin erilaisia. Kolmas liitto kaatui molemminpuoliseen uskottomuuteen ja miehen alkoholiongelmiin, duunareita molemmat, liitto kesti kymmenen vuotta. Nyt ihan vasta erosi eräs tuttavapari, 25 v:n jälkeen, yrittäjiä molemmat, mies lähes 20 v vanhempi. Naisella oli ollut toinen mies jo parin vuoden ajan, ikäisensä. Sanoi, että mies tuli hänelle liian vanhaksi. Siinäpä ne.
Epäkypsät ja itsekkäät on eronneet. Ja ne, jotka ei kestä arkea.
Yksi tuttava pariskunta. Mies teki paljon reissutöitä ja reissasi sitten vapaansa monesti toisella paikkakunnalla. Eivät nähneet juuri koskaan eikä puhuneeet puhelimessa, koska ei ollut mitään puhuttavaa. Olivat 5 vuotta yhdessä.
Itsekkäät ja lapselliset. Suoraan sanottuna tyhmimmät (ei älykkyysosamäärästä kyse).
[quote author="Vierailija" time="01.05.2013 klo 23:07"]
Epäkypsät ja itsekkäät on eronneet. Ja ne, jotka ei kestä arkea.
[/quote]
Meillä ei ollut mikään yhteispäätös erota mutta mies kyllä lähti itsekkäistä syistä. Mutta ei siinä molemmat ole itsekkäitä vaan jompi kumpihan siinä päättää luovuttaa.
Yhdistävistä piirteistä lähipiirissäni tulisi mieleen, että naisille ovat osoittautuneet miestä tärkeämmiksi ja mielenkiintoisemmiksi kaveripiiri, bilettäminen, ulkomaille töihin lähteminen ym. Miehet taas ovat olleet rauhallisempia, halunneet viettää mielummin koti-iltoja ja aikaa yhdessä rakkaansa kanssa.
Meidän kaveripiiristä on eronnut kolme. Tavallaan kaikki olivat yllätyksiä. Kaikki kolme paria olivat intohimoisesti rakastuneita toisiinsa ja roikkuivat koko ajan toisissaan fyysisesti kiinni ihan missä tahansa. Muuttivat yhteen nopeasti ja menivät myös aika nopeasti naimisiin. Olivat kaveriporukkamme ensimmäisiä naimisiin menneitä. Yhdellä parilla tuli eroa jatkuvien vastoinkäymisten takia (lasten ja vanhempien vaikeat sairaudet, työttömyys jne), ja sinällään täysin ymmärrettävää, että voimat loppui. Kahdella parilla arki astui huuman keskellä ja toisessa mies etsi uuden naisen ja toisessa nainen alkoi elää erillään miehestään omaa villiä menoelämäänsä.
Mun tutuissa taas juuri toisinpäin. Viime vuoden aikana eronnut esimerkiksi 2 pariskuntaa joissa nainen on ollut... no, tylsä. Nuoret ihmiset kyseessä ja naiset tähtää määrätietoisesti perhe elämään pullantuoksuineen ja takapihoineen raahaten miestä perässään. Samalla taas mies on yrittänyt elää asiaan kuuluvasti nuoruuttaan, harrastanut, mennyt kavereiden kanssa yms. Ennen pitkää kuvioihin on kummassakin tapauksessa tullut toinen nainen, minkä ikävä kyllä tavallaan ymmärrän, harva nuori mies on henkisesti valmis perhe päivällisiin ja rauhallisiin koti iltoihin kun kaverit menee menojaan.
Sellaiset tuttavat ovat halunneet erota, jotka eivät ole kestäneet esim. puolison työttömyyttä tai ovat rakastuneet työkaveriinsa. Sanoisin siis että itsekkäät eroavat.Ne pariskunnat, joilla on todellisia ongelmia, alkoholismia ja väkivaltaa, pysyvät yhdessä sinnikkäästi. Minun tuttavapiirini on kuitenkin niin pieni, ettei siitä voi tehdä yleistyksiä.