Miksi edes otimme tuon koiran =(?

Niinhän se pitää luopua myös rakkaista ihmisistä jossain vaiheessa. 

Odotas vaan ku siitä tulee vanha ja viisas perheenjäsen ja kun luopuminen on kokoajan vaan lähempänä ja lähempänä :(

Jos koiru elää vanhaksi, helpottuu luopuminen sitä mukaa kun näkee eläimen elämänkaaren. Tulee harmaita karvoja kuonoon ja askel hidastuu ja kangistuu. Jos taas tulee yllättävä sairaus tai tapaturma, voi olla paljon vaikeampaa.

Onko sulla ollut aiemmin eläimiä? Mulle taas ajatus eläimestä luopumisesta ei tunnu pahalta, koska oon jo joutunut luopumaan aika monesta. Mun mielestä yksi tärkeimmistä eläimen omistamisessa on se, että osaa luopua eläimestä ajoissa, ts. vie lopetettavaksi ennen kuin eläin ehtii kovin paljoa kärsiä eikä esim. teetä eläimelle paljon kipua aiheuttavia hoitotoimenpiteitä.

Mulla on yksi ystävä, joka ei ole koskaan osannut luopua eläimistä ajoissa. Vasta tosi, tosi sairaana ne on lopetettu. Muistan yhdenkin pikkueläimen (jonka hoitaminen oli aina vähän sitä sun tätä), jolta murtui jalka. Eläintä leikattiin kahteen kertaan ja se kuoli lopulta komplikaatioihin. En olisi ikimaailmassa lähtenyt noin rankkoihin hoitoihin noin pienen eläimen kohdalla, koska tiedän, että ne tuottavat lähinnä vain kärsimystä.

Koko elämähän on luopumista jostakin, mutta jos ajattelee kokoajan vaan surullisia asioita, niin se elämä jää elämättä kokonaan.

Ei ole ollut lemmikkiä aikaisemmin. Tätä harkittiin yli 2 vuotta, ennenkuin tuo karvakasa muutti meille. Saimme ihanimman ja kilteimmän koiran! Tuo elukka on yhdistänyt perheenjäseniä paljon. Kaikki rakastavat ja huolehtivat. Itselläni on verenpaine laskenut, eikä aamulla vituta niin paljoa nousta ylös. Meidän koira on meille niin kovin tärkeä..

Ymmärrän huolesi, koira voi olla niin rakas. Me hyvästeltiin oma koiramme viime syksynä, se oli 11-vuotias. Ikävä on vieläkin ihan hirmuinen ja itkettää kun kevään aikana paljastuu lumen alta sen leluja. Rakastakaa koiraanne nyt täysillä ja nauttikaa joka päivästä sen kanssa.

Voi kauheeta kun voi olla ap:lla vaikeaa.

Toivottavasti se piski kuolee pian, niin on taas yksi paskoja vähemmän.

Minusta elämän, niin ihmisen kuin eläimen, tekee arvokkaaksi juuri sen rajallisuus. Se ettei se kumppani tai kaveri ole siinä aina, enkä minäkään ole täällä aina, ja siksi pitää nauttia jokaisesta hetkestä kun se on siinä. Sitten surraan kun on sen aika, mutta yhteisiä elonhetkiä ei kannata suremiseen tuhlata. 

Minä olen joutunut luopumaan monesta koirasta koska kasvatan ja minulla on siis ollut jo kauan useampia koiria talossa. Suhtautumiseni kuolemaan on aika rauhallinen, enkä minä ylenpaljon sure kuolleita koiria. Itku tulee toki kun on hiljattain koira kuollut ja muistuu mieleen sen tapoja tai ilmeitä mutta suru kuuluu elämään ja vähitellen laimenee, ja elämä voittaa taas. En pelkää lemmikkien enkä edes läheisten ihmisten kuolemaa - enkä omaani.  Ja varsinkin eläimen vanhuudenkuolema on hyvin luonnollinen ja omalla tavallaan usein kauniskin tapahtuma, varsinkin kun näkee kuinka rauhallisesti eläin itse suhtautuu vanhuuden muutoksiin ja lopulta kuolemaan. 

Nro 5: kanssa olen aika lailla eri mieltä lopettamisesta ja hoitotoimenpiteistä. Minä en oletusarvoisesti lopeta eläimiä, vaan saavat kuolla luonnollisen vanhuuden kuoleman. Se on usein rauhallinen, kaunis tapahtuma. Toki lopetutan, jos koiralla on sairaus tai tila jossa se selkeästi kovasti kärsii, eikä hoitoa ole tai se ei iän takia ole järkevää. Mutta vain yhden koiran olen joutunut lopettamaan vuosien myötä, useimmat on rauhassa nukkuneet pois ilman tuskia. 

Myöskään hoitotoimenpiteitä ja niihin liittyvää kipua ei minusta kannata ylenmäärin pelätä. Kyllä minä olen teettänyt isohkojakin operaatioita, viimeksi syksyllä yhdeltä koiralta paukahti irtokoiran hyökkäyksen takia polven nivelsiteet ja teetin sille TPLO-operaation jossa mm. sahaillaan luuta. Kuitenkin kyse oli vasta 5-vuotiaasta terveestä koirasta, jolla odotettavissa laaduiltaan erinomaisia elinvuosia vielä paljon. Tuollaiseen operaatioon liittyy kipua, mutta nykyiset kipulääkkeet ovat erittäin tehokkaita eikä niitä tarvitse säästellä kun on kyse postoperatiivisesta kivusta. Nyt tuo koira on jo ihan käytännössä entisellään, joskaan agilityuraa ei ristisiteettömän koiran kanssa voi jatkaa.

[quote author="Vierailija" time="30.04.2013 klo 14:37"]

Voi kauheeta kun voi olla ap:lla vaikeaa.

Toivottavasti se piski kuolee pian, niin on taas yksi paskoja vähemmän.

[/quote]

Kuinkahan moni av:lla (tai muuallakaan) kaipaisi sinua, jos jäisit rekan alle huomenna?

Mulkku!!! Toivottavasti lopetat hengittämisen pian. Ilma pilaantuu.