Lue keskustelun säännöt.
Miten selvittäisin, mikä minussa (=mies) on vikana? Tulen esim. töissä hyvin toimeen kaikkien kanssa, olen "speksien" mukaan ihan ok
05.07.2020 |
mutta kukaan nainen ei ole koskaan ollut minusta kiinnostunut. Yksipuolista kiinnostusta aina on ollut, jos jotain on ollut.
Ulkoisesti olen ihan normaalin kokoinen, kasvoista tavallisen näköinen, en polta, en juo, liikun säännöllisesti. On vakityö, oma asunto, yliopistotutkinto jne.
Mistä lähtisi perkaamaan tätä, että miksi tulen normaaleissa asioissa hyvin toimeen niin naisten kuin miestenkin kanssa, mutta kukaan ei koskaan kiinnostu minusta miehenä?
Kommentit (78)
Sanni16kerava kirjoitti:
Liiallinen analysointi ja muihin itsensä vertailija on aina turn off.
Huono itsetunto, mutta silti pitää itseään parempana kuin monet muut (en polta, en juo, on työpaikka, on koulut käyty jne).
Itsestään ei saa kertoa mitään??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse luulen, että yksi syy on se, että pärjäilen ihan kivasti yksinkin, eli minulla ei ole sellaista pakkomielteistä tarvetta kumppanin hakuun, koska en osaisi olla yksin. Kuitenkin kumpania kaipaisi toisinaan...
Siis tapaatko edes naisia paljon muuten kuin työn puitteissa? Jos harrastukset ovat enemmän yksilöharrastuksia.
Ja tosiaan, näytätkö/ilmaisetko kiinnostusta miten? Mitenkään? Eivät ne naisetkaan välttämättä uskalla tehdä aloitteita, jos vaikuttaa että olet vain kaverillisesti kiinnostunut.
Vaikuttaa siltä, että ei sinulla pitäisi olla mitään ongelmaa löytää kiinnostuneita naisia. Mutta kyllähän niihin tilanteisiin pitää hakeutua missä niitä tapaa (muuten kuin työkuvioissa) ja ilmaista kiinnostustaan.
Ai niin, se on tuntunut oudolta kun useammankin kerran eri yhteyksissä on oletettu, että minulla on tyttöystävä! En tiedä miksi, en ole mitään sellaista tietenkään sanonut, että voisi noin ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Se, että tulee toimeen työpaikalla olevien henkilöiden kanssa on ihan eri, kuin että olisi sosiaalinen ihminen jonka seurassa ihmiset haluavat olla.
Ehkä tässä sinulla on ongelma? Et ymmärrä sosiaalisuudesta mitään.
Ei kenenkään tarvitse olla supersosiaalinen tai muuttua sellaiseksi. Jokainen saa olla oman persoonansa mukainen. Ap:n täytyy vaan jossain tutustua johonkin tavalliseen ja hiljaisenoloiseen naiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai niin, se on tuntunut oudolta kun useammankin kerran eri yhteyksissä on oletettu, että minulla on tyttöystävä! En tiedä miksi, en ole mitään sellaista tietenkään sanonut, että voisi noin ymmärtää.
No jos olet jo lähempänä kolmeakymppiä, mukava ja mukavannäköinen, niin yleensä oletetaan, että varmasti tuollaisen on joku nainen napannut.
Tai sitten, mikä on erittäin todennäköistä, niin tuolla kiinnostunut nainen kalastelee epäsuorasti tietoa siitä, onko sellainen. Eli että kannattaako miettiä sinua potentiaalissa parisuhdemielessä vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että tulee toimeen työpaikalla olevien henkilöiden kanssa on ihan eri, kuin että olisi sosiaalinen ihminen jonka seurassa ihmiset haluavat olla.
Ehkä tässä sinulla on ongelma? Et ymmärrä sosiaalisuudesta mitään.Ei kenenkään tarvitse olla supersosiaalinen tai muuttua sellaiseksi. Jokainen saa olla oman persoonansa mukainen. Ap:n täytyy vaan jossain tutustua johonkin tavalliseen ja hiljaisenoloiseen naiseen.
Ei kukaan puhunut supersosiaalisuudesta vaan siitä, että on sosiaalinen ja sellainen henkilö jonka kanssa ihmiset haluavat olla. Olen itse käynyt treffeillä liian useasti sellaisten miesten kanssa, joiden seurassa on tosi raskasta olla. Tuntuu, että joutuu itse viemään jatkuvasti keskustelua eteenpäin, heillä ei ole oikein koskaan mitään sanottavaa jne. Kyllä sellaisen kanssa jaksaa töitä tehdä, mutta että seurustella? Juu ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, miksi et vastaa kysymykseeni, jossa pyysin kertomaan viimeisimmästä parista-kolmesta tilanteesta, kun olet ollut kiinnostunut jostain naisesta mutta tilanne ei ole edennyt toivomallasi tavalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet tylsä tyyppi. Miehen pitää harrastaa vähintään leijonan kesytystä ja painia alligaattoreiden kanssa. Myös huumekauppiaat ovat kysyttyjä.
Joo ehkä olen tylsä... tykkään kyllä matkustella ja käydä Lapissa retkeilemässä. Mutta leijonat ja alligaattorit eivät oikein kiinnosta. Poroissa on riittävästi jännitystä minulle.
Voisit ehkä retkeilyharrastuksen kautta tavata samanhenkisiä naisia. Oletko jäsenenä retkeilyjärjestöissä kuten Suomen Latu? He järjestävät erilaisia tapahtumia ja yhteisiä vaelluksia, joissa voisi tavata uusia ihmisiä. Myös partioharrastuksen voi aloittaa aikuisena. Siellä ollaan tiiviisti yhdessä leireillä ja tiedän partiopariskuntiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi et vastaa kysymykseeni, jossa pyysin kertomaan viimeisimmästä parista-kolmesta tilanteesta, kun olet ollut kiinnostunut jostain naisesta mutta tilanne ei ole edennyt toivomallasi tavalla?
Alkaa vaikuttaa siltä, ettei ap ole edes kohdannut ketään, kenestä olisi kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi et vastaa kysymykseeni, jossa pyysin kertomaan viimeisimmästä parista-kolmesta tilanteesta, kun olet ollut kiinnostunut jostain naisesta mutta tilanne ei ole edennyt toivomallasi tavalla?
Tämä. Konkretiaa kehiin. Se on ihan hyödytöntä että miehet listaavat täällä parhaat puolensa ja ihmettelevät miksi flaksi ei käy. Sama kuin kertoisi automekaanikolle auton hevosvoimat ja hinnan ja lisävarusteet, kun pitäisi selvittää miksi menopeli ei liiku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menet kiinnostavien naisten kanssa kaverialueelle, ja valitettavasti sieltä pois pääseminen on tosi hankalaa.
Kun kohtaat kiinnostavan naisen, älä ole vain mukava ja hauska. Kaiva kaikki testosteroni ja pidä ittes miehenä. Ystävällinen ja iloinen saa olla, tietenkin. Mutta miehen ja kaverin ystävällisyys on erilaista.
Aika moni aikuisena autismi-diagnoosin saanut sanoo, että diagnoosin myötä heille selvisi miksi heillä on ollut sosiaalisessa elämässä sellaisia ongelmia joille ei ole löytynyt syytä.
Tavallaan ei ole ollut mitään vikaa eikä mitään erikoista, mutta on jäänyt ulkopuolelle joistakin jutuista tai seurustelusuhdetta ei ole löytynyt.
Itsekin aloin ymmärtää omaa ulkopuolisuudentunnettani vasta kun yksi lapsistani sai teini-iässä autismin kirjon diagnoosin.
En sentään ole mikään erakko, vaan minulla on ystäviä ja perhekin.
Yliopisto on monelle älykkäälle autisteille miellyttävä ympäristö ja moni myös pärjää työelämässä. Joillakin aloilla autismi voi olla jopa vahvuus.
En nyt väitä, että AP olisi autisti, mutta se voi olla yksi mahdollinen syy hänen tilanteelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli aikalailla sama. Sitten muutin Stadista todella pienelle paikkakunnalle, jossa ei ole juuri koulutusmahdollisuuksia, eli nuoria aikuisia ei pahemmin näkynyt. Olin jo selvästi yli kolmekymppinen, ja minusta tuli jonkinlainen paikallinen nähtävyys, sillä muuttoliike kävi normaalisti ihan toiseen suuntaan. Johan alkoivat paikalliset yh:t kiinnostua. En itse ollut millään lailla aloitteellinen, mutta lähes väkisin jouduin suhteentapaiseen erään harrastustuttavan kanssa. Samoin työpaikalla pari naista oli kiinnostunut, toinen jopa vähän ahdisteli. Kannattaa kokeilla!
Vain miehet voi pitää positiivisena juttuna, että joku ahdistelee töissä...
Mielenkiinnosta, löysitkö sinua kiinnostavaa naisseuraa sieltä pikkupaikkakunnalta? Oletko nyt parisuhteessa tai peräti naimisissa? Asutko edelleen samalla paikkakunnalla? Missä päin Suomea?
Naisista kuten myös miehistä pitää olla kiinnostunut, että lähestyt sopivaa ihmistä ja alat edistämään juttua. Ihan tyhjästä ei yleensä kumppaneita tipu.
Saattaa olla vain huonoa tuuria. Vaikka sinussa ei olisi mitään vikaa varsinaisesti, niin nainen ehkä vain sattuu pitämään toisen tyyppisistä miehistä.
Vierailija kirjoitti:
Aika moni aikuisena autismi-diagnoosin saanut sanoo, että diagnoosin myötä heille selvisi miksi heillä on ollut sosiaalisessa elämässä sellaisia ongelmia joille ei ole löytynyt syytä.
Tavallaan ei ole ollut mitään vikaa eikä mitään erikoista, mutta on jäänyt ulkopuolelle joistakin jutuista tai seurustelusuhdetta ei ole löytynyt.Itsekin aloin ymmärtää omaa ulkopuolisuudentunnettani vasta kun yksi lapsistani sai teini-iässä autismin kirjon diagnoosin.
En sentään ole mikään erakko, vaan minulla on ystäviä ja perhekin.Yliopisto on monelle älykkäälle autisteille miellyttävä ympäristö ja moni myös pärjää työelämässä. Joillakin aloilla autismi voi olla jopa vahvuus.
En nyt väitä, että AP olisi autisti, mutta se voi olla yksi mahdollinen syy hänen tilanteelleen.
Minullakin on tuollaisia sosiaalisia ongelmia ja ulkopuolisuuden tunnetta enkä ole koskaan seurustellut, mutta testien mukaan en todellakaan ole autismin kirjolla. Ehkä minulla ei ole sosiaalisia taitoja, mutta minun näkökulmastani näyttää siltä, että ne sosiaaliset taidot puuttuvat kaikilta muilta. Esim. kun yritän saada keskustelua aikaan, niin se ei useinkaan onnistu. Haluaisin tietää mitä muut ajattelevat jostain asiasta, mutta he eivät sano paljon mitään, ja ihmettelen miksi he eivät sano mitään ja teenkö jotain väärin...
Vierailija kirjoitti:
Saattaa olla vain huonoa tuuria. Vaikka sinussa ei olisi mitään vikaa varsinaisesti, niin nainen ehkä vain sattuu pitämään toisen tyyppisistä miehistä.
Kuka nainen? Tässä nyt alkaa vaikuttaa siltä, ettei mitään naista/naisia edes ole.
Vierailija kirjoitti:
Se, että tulee toimeen työpaikalla olevien henkilöiden kanssa on ihan eri, kuin että olisi sosiaalinen ihminen jonka seurassa ihmiset haluavat olla.
Ehkä tässä sinulla on ongelma? Et ymmärrä sosiaalisuudesta mitään.
On introvertteja naisiakin, jotka eivät pälätä kahvitauolla joutavia.
Toivottavasti tämä ei ole sosiaalisuuden määrite: kuinka pystyy puhumaan kaikille tyhjänpäiväisyyksiä.
Tämä on yhtä tyhjän kanssa kun AP ja kiinnostusta näyttämättömät naiset eivät tiedä toisistaan.