Minkä ikäisen kanssa Auschwitziin?

eikö sinne viedä eikä mennä :D

Itse ajatellut, että kävisimme siellä kunhan molemmat lapset ovat yläasteella ja mm historian oppitunneilla käsitellään näitäkin asioita. Toki tietävät jo pintapuolisesti Hitleristä ja hänen teoistaan mm juutalaisia kohtaan mutta en vielä keskitysleirimatkaa tekisi..ovat nyt siis 3-ja 5-luokalla.

Sen tiedän että minä ainakin tulisin itkemään siellä, todnäk voimaan pahoinkin, pala kurkussa nyttenkin. Mummoni kävi Auschwitsissä 70-luvulla ennen syntymääni ja kertoi minulle paikan olevan karmea, joissakin huoneissa haisi kuulema kalma..

Täytyy sanoa sen verran, että vaikka aika herkkä ihminen olenkin, niin minulle keskitysleiri käynti ei ollut ollenkaan karmea. Meni ihan siinä missä joku muukin "museokäynti" vaikka jossain linnassa tmv. Kuten joku yllä kirjoitti, myös Turun Linnassa on muurattu ihmisiä muurien sisään elävinä jne. eli kamaluuksia on useimmissa paikoissa tapahtunut. En näe keskitysleiriä sen "pahempana" paikkana mitä jotain muutakaan vastaavaa paikkaa missä olen käynyt, esim. Suomessa Raatteentie museo tmv.

Tallinnan kidustusmuseo on aika paha, mutta siinäkin lähinnä alkoi ihmetettymään se ihmisten pahuus, eli miten joku on voinut olla niin julma. Mutta totuus on se, että ihminen on julma, nämä Erika tapaukset ja muut osoittavat sen, emme me ole miksikään muuttuneet sitten noitavainojen tai 2. maailmansodan jälkeen.

Minusta lasten on hyvä tuntea historiaa, on turha salailla pahojaan asioita MUTTA toki pitää vähän miettiä miten ja kuinka laajasti asioista puhuu. Mutta pumpulissa on turha kasvattaa, toki painotan edelleen sitä että ne pahimmat raakuudet voi jättää myöhemmäksi, mutta osan asioista voi kertoa jos pienillekin lapsille, iän myötä sitten voi lisätä juttuja mitä kertoon.

Itse kävin siellä äitini kanssa n 13-vuotiaana. Paikan historia oli mulle silloin tiedossa historian kirjoista, ja itse halusin sinne mennä kun olimme Puolassa muun syyn vuoksi käymässä. Juu, ei jäänyt traumoja.

Juu! Toi on hyvä vinkki! Kaikki av-mammat jotka saatte kiksejä tappamisesta ja kiduttamisesta niin käykää siellä. Kuitenkin tässä nähdään tässäkin keskustelussa kuinka moni saa nautintoa siitä. Tappaminen kun kuuluu ihmisen luonteeseen ja siksi eläintenkin tappaminen on siistiä ja tuo hyvän olon tunteen ja adrenaliinia. Se on myös se syy minkä takia katsomme murha filmejä. Tallinnan kidutuskammio on todellakin oiva valinta joten käykää siellä kun puolan reissut on tehty! 

[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 18:21"]

[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 17:44"]

[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 15:36"]

Haluaisin käydä, mutta pitäisi sitten ottaa poika mukaan, poika nyt 11v.

[/quote]

menkää ihmeessä samalla reissulla katsomaan teurastamoon teurastusta, ja yksi hieno kokemus koko perheelle, on mennä katsomaan ruumiinavausta.

[/quote]

11-vuotiaan kanssa suosittelen lämpimästi Tallinnassa olevaa keskiaikaisten kidutusvälineiden museota. Voitte yhdessä pohtia miten toimi Iron Maiden (kidutettava laitetaan seisomaan ja ympärillä on rautaneitsyt, eli täynnä nauloja olevat seinämät, jotka ottavat vastaan mihin suuntaan ikinä kaatuukin. Voitte tutkia venytyspenkkiä, erilaisia nujia, joita työnnetään ruumiin aukkoihin jne. Siellä päivä kuluu rattoisasti. 

(en vieläkään tajua, miten tuohon paikkaan ei ole ikärajaa...)

[/quote]

Olen ollut siellä 9 vuotiaana ja silloin jo tiesin aiheesta. Ei siitä jäänyt paljoa sen kummempaa muistiin, kuin että olin käynyt Auschwitzissa. Itse historian muistamiseen se luultavasti auttoi, kun osaa sijoittaa tapahtumia melkein oikealle paikalleen. Vaikuttavampi kokemus oli Israelin vastaavassa museossa käyminen juuri yhdentoista ikäisenä. Siellä tuli mietittyä, että ympärillä on ihmisiä ja heidän jälkeläisiä, jotka ovat oikeasti kokeneet niitä julmuuksia. Sen jälkeen olin vielä itsenäisyyspäivän Israelissa ja jotenkin tuntui, että ovat sentään saaneet oman maan. Israelin itsenäisyyspäivä on aivan erilainen kuin meidän, se on ilon ja karnevaalien päivä, eikä kukaan tainnut olla juovuksissa, vaan kaduilla tanssittiin...

Mä olen käynyt aikuisena Dachaussa. Pysäyttävä paikka. Ja mun mielesta jokaisen ihmisen voisi pakottaa vierailulle tuhoamisleiriin. Miksi? No siksi, että kenellekään ei enää koskaan tulisi mieleen tehdä yhtä kamalia asioita toiselle ihmiselle. On eri asia lukea asiasta historiankirjoista tai vierailla tapahtumapaikalla.

Polttouuneille en pystynyt menemään, mies meni yksin.

Kaikki eivät halua mennä joka kerta johonkin hienoon rantakohteeseen. Monia kiinnostaa historia ja museot ymv.

Minäkin olen "kolunnut" kaikenlaisia paikkoja läpi, kuten pyramidit, Petra, Auschwits, Eiffeltorni ymv. Olen käynyt lukuisia kertoja rantakohteissa, mutta ei siellä jaksa aina vaan maata...

Jos vie lapsen usein ulkomaille, voi olla tuokin kohde ok, mutta varsinkin lapsen eka matkakohteena ei varmasti ole hyvä!

Ja tuonnehan siis pääsee menemällä Puolan Krakovaan ja siitä tehdään retkiä keskitysleiriin ja taitaapa sinne päästä junallakin, matkaa muistaakseni noin 50km

En veisi 11-vuotiasta.

Sanoisin, että venaa pari vuotta. Käytiin vaimon ja 14- ja 16-vuotiaiden kanssa siellä. Teineille ei kai jäänyt traumoja mutta olihan se paikka kuitenkin sellainen, etten sinne kovin paljon nuorempaa lasta veisi.

Mä olin viime kesänä 15-vuotiaan kanssa siellä, hän itse tahtoi sinne, kun oli koulussa opiskellut historissa Vainottujen historiaa. Musta Auswitzin sivuilla lukee, että ei suositella alle 14 vee, ja en kyllä sinne nuorempaa olisi vienytkään. Suosittelen kuten nro 32, että oota rauhassa pari vuotta ja menkää sitten.

Minä en todellakaan veisi. 

Ihan "tavallinen" museohan se on. Siellä on parakkeja, joissa on lasivitriineissä matkalaukkuja, silmälaseja, hiuksia jne. Ja käytävillä mustavalkoisia valokuvia juutalaisista. Polttouunit näyttävät ihan tavallisilta uuneilta. Ei siellä tule sellaista oloa, että siellä on tapahtunut hirveitä kärsimyksiä. Huomaa, että monet tämän ketjun kriittisimmät vastustajat eivät ole olleet paikalla. Hyvä kunto kyllä pitää olla, se on aika laaja alue ja siellä tulee käveltyä paljon. Ei siis ihan pikkuisille sovi siltä kantilta.

Itse kävin siellä kauan sitten noin 10-vuotiaana, kun siellä ei vielä ollut mitään videoesityksiä eikä oikein mitään opastaulujakaan. Paikka ei hetkauttanut minua millään tavoin. Muistan lähinnä sen, että etsimme paikkaa kovasti, kun ei ollut tienviittojakaan ja paikan nimi oli kylteissä Oswiechim tai jotain sinne päin, emmekä millään meinanneet löytää perille.

Toisen kerran kävin siellä noin 15-vuotiaana, jolloin olin jo oppinut asioita enemmän historiantunnilla, ja silloin Auschwitziinkin oli saatu jo kunnon turistimeininki. Se oli ihan erilainen kuin ensimmäisellä kerralla. Mutta ei siitä silloinkaan mitään traumoja tullut. Tietysti holokausti oli tapahtumana aivan järkyttävä, mutta kyseinen museo ei ole kovinkaan järkyttävä tällaiselle pullamössösuomalaiselle, joka ei ole oikeasti kokenut elämässään hirvittäviä kärsimyksiä eikä ihan oikeasti osaa eläytyä niihin keskitysleirikokemuksiin, vaikka olisi kuinka empaattinen ihminen tahansa. Sitä vain katselee niitä vitriineitä ja matkalaukkukasoja ja ajattelee, että jaa, tuollaista täällä.

Kotkanpesälläkin on tullut käytyä kolmasti, ja siellä on lähinnä ihasteltu upeita maisemia eikä kauhisteltu sitä, että se oli Hitlerille rakennettu lomapaikka.

Unkarin Egerissä (muistaakseni) olin kidutusmuseossa kerran, ja se oli paljon ikävämpi paikka kuin Auschwitz.

Auschwitz on tärkeä paikka käydä. Kyseessä ei ole pelkkä holokaustin kauhistelu, vaan laajemmin ajatusta ennakkoluuluoista, ihmisvainoista, sorrosta ja kuinka tulisi pyrkiä kohti suvatsevaisempaa elämänasennetta jottei tämä toistuisi enää ikinä. Samalla muistutetaan myös, että tämmöistä kyllä tapahtuu koko ajan jossakin.

Viime kesänä 4 vuotiaan lapsen kanssa käytiin. Vähän tylsäähän siellä sen ikäiselle on, mutta onneksi oli hyvä ilma juoksennella ulkona. Paikkahan on ihan kaunis, jos ei historiasta tiedä. Mitään järkyttäviä kuviakaan ei ollut esillä opastetulla kierroksella.

Rattaat kannattaa ottaa mukaan ja juomista. Reppua ei saa viedä, max. maitopurkin kokoinen käsilaukku.

Puheensorinaa ja naurakin kuului paljon, ei se ole mikään ahdistava paikka niinkuin mustavalkokuvista voisi päätellä. Vähän sama kuin Suomessa menisi vanhalle kasarmialueelle.

Vierailija kirjoitti:

Mä olin viime kesänä 15-vuotiaan kanssa siellä, hän itse tahtoi sinne, kun oli koulussa opiskellut historissa Vainottujen historiaa. Musta Auswitzin sivuilla lukee, että ei suositella alle 14 vee, ja en kyllä sinne nuorempaa olisi vienytkään. Suosittelen kuten nro 32, että oota rauhassa pari vuotta ja menkää sitten.

Sama mulla, vein teinin Auschwitziin v.2012, hänen omasta pyynnöstään, koska oli opiskellut myös tuota Vainottujen historiaa. Hän oli silloin myös 15 - vuotias. Ei jäänyt traumoja, mutta päivän päätteeksi oli hiljaista väkeä, niin äiti kuin tytär, ja olinkin valmistautunut pitkiin keskusteluihin aiheesta, mutta ei ollut tarvetta puhua.

Tänä vuonna on toisella tyttärellä Vainottujen historia opinaineena, ja hän haluaa myös käydä Auschwitzissä ensi kesänä, täytyy sanoa, että hänen kohdallaan täytyy miettiä tarkemmin, koska hän on taas paljon herkempi kuin sisarensa.

Sanoisin, että en veisi alle 15 vuotiasta keskitysleiriin, mun muistaakseni siellä on ikärajakin 14 v.

Tuskin nykyajan sosiopaattilapsia hetkauttaa. 

Auschwitz-Birkenaun rakennukset eivät sinänsä ole mielestäni kammottavia, vaan oppaan kertoma tieto siitä, mitä niissä rakennuksissa tehtiin teki siitä kamalan. Eli jos lapsi on niin pieni ettei osaa vielä englantia en usko että paikka on mitenkään erityisen järkyttävä. Esimerkiksi Birkenausta ei ole paljoa muuta jäljellä kuin savupiiput niin ei siellä ole lapselle kovin traumatisoivaa.

Suosittelen menemään Tshekissä Terezin-nimiseen ghettoon, joka on alle tunnin matkan päässä Prahasta. Se on mielestäni järkyttävämpi ja vielä masentavampi kuin Auschwitz.

Taas on tullut monia asiattomia vastauksia.

Puolison kanssa kävin siellä pari vuotta sitten. Mies ei alun perin ollut asiasta innostunut. Käynnin jälkeen hän sanoi, että tuntui aivan erilaiselta käydä paikalla kuin katsoa dokumenttielokuva. Se on paikka, joka hiljentää ihmisen. Opas kertoi, että Puolassa kouluista tehdään sinne luokkaretkiä.

 Itse en veisi 11-vuotiasta, sillä Auschwitzissa on esimerkiksi huoneita jotka ovat osa täytetty ihmisiltä ajelluilla hiuksilla, toinen huone täytetty ihmisiltä otetuilla silmälaseilla, kolmas huone kengillä..ja niitä on valtavasti. Niin paljon että ymmärtää katselevansa joukkotuhon jäämistöä. Kerrotaan kuinka vangeista tehtiin saippuaa.. kaikki epäinhimillinen teurastus on etenkin Auschwitzissa museomaisesti tuotu esiin ja mitään tietoa ei säästellä. Seinillä vankien kuvia. Videomateriaalissa alussa näytetään luurangonlaihoja ihmisiä, ruumiita maassa, törröttäviä luita.. Itse kävin Auschwitzissa aikuisena ja järkytyin niin pahasti että kesken vierailun itketti ja koin hyvin voimakasta pahaa oloa jota oli vaikea määritellä. Pahin olo tuli niistä vankien valokuvista siellä seinällä. Ihmiset oli kuvattu eivätkä olleet vielä tienneet mihin joutuvat. Osa hymyili. Tämäkin kannattaa ottaa huomioon, onko 11-vuotias valmis käsittelemään sitä, että vanhempi voi järkyttyä pahasti. Ja itsekään en uskonut järkyttyväni enkä ollut ymmärtänyt etukäteen lainkaan miettiä, että käynti voisi aiheuttaa niin voimakkaita reaktioita. Minusta ainakin sellainen paikka että 11-vuotiaalle voi tulla painajaisia. Ja jos on vähänkään maailmaa pohtiva lapsi, voi tulla todella paha olo, kun sitä julmuutta on aikuisenkin vaikea käsittää, miksi sellaista on ollut maailmassa..