Mitä te muut isoäidit touhuatte lastenlastenne kanssa?
Kokkkaaminen, leipominen pihatyöt, kotityöt, lukeminen, piirtäminen jne lienevät ohjelmassa kaikilla, mutta mitä niiden lisäksi touhuatte?
Itse käyn kerran viikossa heidän kanssaan uimassa, kerran viikossa ratsastamassa , kerran viikossa keilaamssaja kerran kuussa joko elokuvissa tai teatterissa.
Lastentapahtumat, sirkus, näyttelyt, retkeilyt jne ovat harvemmin, mutta jotain ihan "uutta" kaipaisin allakkaamme.
Siksi siis kaipaan ideoita teiltä muilta mummoilta ja ukeilta?
(Toki vanhemmatkin saavat vastata ja kertoa siitä, mitä omien lastensa isovanhemmat lasten kanssa suht säännöllisesti touhuavat).
Kommentit (38)
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 15:39"]
Tuo yksi miehensä kanssa seksielämäänsä hehkuttava ja lapsenlapsiaan hyljeksivä "mummo" on jotenkin säälittävä.
ps. Ihan tiedoksi, että kaikki lapset eivät näe painajaisia, kaikki lapset eivät herättele koskaan öisin, kaikki lapset eivät edes halua nukkua aikuisen vieressä (näin meillä, ja lapsia neljä), joten ne ovat vain tekosyy itsekkyydelle ja sille ettei halua hankkia läheistä, luottamuksellista suhdetta lastenlapsiin. Mutta vanhene rauhassa miehesi kanssa kahden. Tuskin sinunkaan lapsesi haluaa auttaa sinua aikanaan, kuten emme mekään omien lastemme isovanhempia, kaltaisiasi egoisteja. Sillä sekin aika tulee, kun olet heikko ja tarvitsisit apua, ja se elämäsitärkeinihminen eli miehesi ei ehkä olekaan paikalla...voi olla yksinäistä silloin.
[/quote]
Ei sillä ole miestä. Joku tyyppi vain höylää sitä kunnes kohtaa oikean naisen, johon kehtaa rakastuakin.
Lapsenlapsia on viisi, saavat tulla yökylään kun kukin haluaa, eivät ikinä ole vaivaksi asti ja aivan ihania ovat. Vien heitä silloin tällöin harrastuksiin, muuten vaan ollaan, leikitään, leivotaa, ulkoillaan, mennään hampurilaiselle joskus leffaan tms. Ihanaa, rakastan heitä niin, hieman useamminkin saisivat tulla!
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 15:39"]
Tuo yksi miehensä kanssa seksielämäänsä hehkuttava ja lapsenlapsiaan hyljeksivä "mummo" on jotenkin säälittävä.
ps. Ihan tiedoksi, että kaikki lapset eivät näe painajaisia, kaikki lapset eivät herättele koskaan öisin, kaikki lapset eivät edes halua nukkua aikuisen vieressä (näin meillä, ja lapsia neljä), joten ne ovat vain tekosyy itsekkyydelle ja sille ettei halua hankkia läheistä, luottamuksellista suhdetta lastenlapsiin. Mutta vanhene rauhassa miehesi kanssa kahden. Tuskin sinunkaan lapsesi haluaa auttaa sinua aikanaan, kuten emme mekään omien lastemme isovanhempia, kaltaisiasi egoisteja. Sillä sekin aika tulee, kun olet heikko ja tarvitsisit apua, ja se elämäsitärkeinihminen eli miehesi ei ehkä olekaan paikalla...voi olla yksinäistä silloin.
[/quote]
Noita naisia oikeasti on. Säälittäviä baarien siiderivalaita, jotka ovat valmiita hylkäämään lapsensakin jos vain jollekin baaripanolle sattuvat hetkeksi kelpaamaan.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 19:00"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 15:39"]
Tuo yksi miehensä kanssa seksielämäänsä hehkuttava ja lapsenlapsiaan hyljeksivä "mummo" on jotenkin säälittävä.
ps. Ihan tiedoksi, että kaikki lapset eivät näe painajaisia, kaikki lapset eivät herättele koskaan öisin, kaikki lapset eivät edes halua nukkua aikuisen vieressä (näin meillä, ja lapsia neljä), joten ne ovat vain tekosyy itsekkyydelle ja sille ettei halua hankkia läheistä, luottamuksellista suhdetta lastenlapsiin. Mutta vanhene rauhassa miehesi kanssa kahden. Tuskin sinunkaan lapsesi haluaa auttaa sinua aikanaan, kuten emme mekään omien lastemme isovanhempia, kaltaisiasi egoisteja. Sillä sekin aika tulee, kun olet heikko ja tarvitsisit apua, ja se elämäsitärkeinihminen eli miehesi ei ehkä olekaan paikalla...voi olla yksinäistä silloin.
[/quote]
Noita naisia oikeasti on. Säälittäviä baarien siiderivalaita, jotka ovat valmiita hylkäämään lapsensakin jos vain jollekin baaripanolle sattuvat hetkeksi kelpaamaan.
[/quote]
Baaripano = oma aviomies, yhteistä taivalta takana yli 25 vuotta ???
Ja mitä ihmeen hylkäämistä on siinä, että pyhittää aviovuoteensa itselleen ja miehelleen eikä lapsenlapsille? Taidatte olla kateellisia siitä, että yli 50v ikäisillä on seksielämää.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 19:04"]
Baaripano = oma aviomies, yhteistä taivalta takana yli 25 vuotta ???
Ja mitä ihmeen hylkäämistä on siinä, että pyhittää aviovuoteensa itselleen ja miehelleen eikä lapsenlapsille? Taidatte olla kateellisia siitä, että yli 50v ikäisillä on seksielämää.
[/quote]
EI vaan säälimme sinua, joka et usko, että kelpaat kenellekään itsenäsi vaan hylkäät lapsesi ja oman historiasi ollaksesi "kelvollinen" sille panollesi, joka ei rakasta lapsiasi ja lapsenlapsiasi osana itseäsi vaan huolii sinusta vain sen "makuuhuoneversion".
Pateettista ja häpeäksi koko elämäntarinallesi.
Et tainnut onnistua missään elämänvaiheessa?
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 18:34"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 14:55"]
MInä valitsin enemmän eli oikean elämän. Sinulle tärkeää on paljon nuorempi aviopuoliso (statussymboli ja merkki siitä, että puumalla panee paremmin), mutta toisaalta et katso miestäsi sen arvoiseksi, että saisitte yhteistä aikaa ohi historiasi. Et sinä oikeastaan ole rakastettu aikuinen nainen vaan ikääntymistään kauhistunut nainen, joka yrittää kynsin hampain pysyä nuorena edes lastenlasten avulla. Elämäsi karkaa käsistäsi ja sinä moitit niitä, jotka ovat saaneet ja uskaltaneet enemmän jäämättä roikkumaan menneeseen.
Mieheni ei kanssani tarvitse tyytyä panoihin vaan meillä on aikaa rakasteluun, koska oven takana ei ole painajaisiaan itkeää lapsenlasta. Jos sinun mielestäsi minä en koskaan saa kokea itseäni rakastetuksi niin minä puolestani säälin miestäsi, joka ei koskaan saa kokea sitä, että on elämässäsi ensimmäinen ja tärkein edes sen verran, että suostuisit antamaan hänelle aikaasi.
[/quote]
Minulle on tärkeintä kokonainen elämä, ei satunnaispanon (joka ei halua minuun sitoutua) tyydyttäminen. En myöskään huolisi petiini miestä, joka ei olisi valmis rakastamaan minua sellaisena kuin olen (myöskin lapsinemme ja lapsenlapsinemme) vaan tahtpoisi olla "ensimmäinen" viisikymppisen naisen elämässä.
En häpeä ikääni, elämääni, taustaani vaan uskallan olla aikuinen nainen. En satunnaispanon lelul
[/quote]
Satunnaispano = puoliso, jonka kanssa oltu yhdessä jo yli 25 vuotta???
Mikä se sinun nuori, viriili miehesi sitten mahtaa olla, jos minun yli neljännesvuosisadan mittaisen liittoni aviomies on satunnaispano!
Minä taas en huoli viereeni miestä, jonka mielestä aviovuoteessa pitää olla pieniä lapsia, että saa itsensö virittymään.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 19:04"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 19:00"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 15:39"]
Tuo yksi miehensä kanssa seksielämäänsä hehkuttava ja lapsenlapsiaan hyljeksivä "mummo" on jotenkin säälittävä.
ps. Ihan tiedoksi, että kaikki lapset eivät näe painajaisia, kaikki lapset eivät herättele koskaan öisin, kaikki lapset eivät edes halua nukkua aikuisen vieressä (näin meillä, ja lapsia neljä), joten ne ovat vain tekosyy itsekkyydelle ja sille ettei halua hankkia läheistä, luottamuksellista suhdetta lastenlapsiin. Mutta vanhene rauhassa miehesi kanssa kahden. Tuskin sinunkaan lapsesi haluaa auttaa sinua aikanaan, kuten emme mekään omien lastemme isovanhempia, kaltaisiasi egoisteja. Sillä sekin aika tulee, kun olet heikko ja tarvitsisit apua, ja se elämäsitärkeinihminen eli miehesi ei ehkä olekaan paikalla...voi olla yksinäistä silloin.
[/quote]
Noita naisia oikeasti on. Säälittäviä baarien siiderivalaita, jotka ovat valmiita hylkäämään lapsensakin jos vain jollekin baaripanolle sattuvat hetkeksi kelpaamaan.
[/quote]
Baaripano = oma aviomies, yhteistä taivalta takana yli 25 vuotta ???
Ja mitä ihmeen hylkäämistä on siinä, että pyhittää aviovuoteensa itselleen ja miehelleen eikä lapsenlapsille? Taidatte olla kateellisia siitä, että yli 50v ikäisillä on seksielämää.
[/quote]
Eiköhän sinun "seksielämäsi" ole samanlaista kuin muukin elämäsi eli hylkäät itsesi ollaksesi mieliksi sille "teillä asuvalle".
Säälittävää touhua.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 19:08"]
Mikkä se sinun nuori, viriili miehesi sitten mahtaa olla, jos minun yli neljännesvuosisadan mittaisen liittoni aviomies on satunnaispano!
Minä taas en huoli viereeni miestä, jonka mielestä aviovuoteessa pitää olla pieniä lapsia, että saa itsensö virittymään.
[/quote]
Sinä et kykene sitoutumaan lapsiisi, lapsenlapsiisi, keneenkään mieheen tai edes kokonaiseen elämään? Itselleni se ei tuota vaikeutta. Voi pitää seksielämän sulkematta pois lapsia, lapsenlapsia, töitä, harrastuksia, ystäviä, sukua, matkailua jne. En ole minua halveksuvaa ihmistä meillyttämään kultivoitu lelu. Enkä sitä toivoisi kenellekään muullekaan.
Ikävää, että menetät kokonaisen elämän. Parempaa toivoisin sinulle.
Ja ennenkaikkea parempaa äitiä ja isoäitiä toivoisin lapsillesi ja lapsenlapsillesi.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 19:14"]
Sinä et kykene sitoutumaan lapsiisi, lapsenlapsiisi, keneenkään mieheen tai edes kokonaiseen elämään? Itselleni se ei tuota vaikeutta. Voi pitää seksielämän sulkematta pois lapsia, lapsenlapsia, töitä, harrastuksia, ystäviä, sukua, matkailua jne. En ole minua halveksuvaa ihmistä meillyttämään kultivoitu lelu. Enkä sitä toivoisi kenellekään muullekaan.
Ikävää, että menetät kokonaisen elämän. Parempaa toivoisin sinulle.
Ja ennenkaikkea parempaa äitiä ja isoäitiä toivoisin lapsillesi ja lapsenlapsillesi.
[/quote]
Puhumattakaan siitä, että parempaa (seksi)elämää toivoisi sille miesraukalle, joka on moisene pakastekaappiin juuttunut.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 19:14"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 19:08"]
Mikkä se sinun nuori, viriili miehesi sitten mahtaa olla, jos minun yli neljännesvuosisadan mittaisen liittoni aviomies on satunnaispano!
Minä taas en huoli viereeni miestä, jonka mielestä aviovuoteessa pitää olla pieniä lapsia, että saa itsensö virittymään.
[/quote]
Sinä et kykene sitoutumaan lapsiisi, lapsenlapsiisi, keneenkään mieheen tai edes kokonaiseen elämään? Itselleni se ei tuota vaikeutta. Voi pitää seksielämän sulkematta pois lapsia, lapsenlapsia, töitä, harrastuksia, ystäviä, sukua, matkailua jne. En ole minua halveksuvaa ihmistä meillyttämään kultivoitu lelu. Enkä sitä toivoisi kenellekään muullekaan.
Ikävää, että menetät kokonaisen elämän. Parempaa toivoisin sinulle.
Ja ennenkaikkea parempaa äitiä ja isoäitiä toivoisin lapsillesi ja lapsenlapsillesi.
[/quote]
Niin, onko sitoutumista se, että ottaa yökylään? Tuolla periaatteella jokainen satunnaispanosi on sitoutumista!
Kammoan kaltaisiasi läheisriippuvaisia, joilla ei ole kykyä päästää irti lapsistaan ja antaa heidän elää omaa elämäänsä oman perheensä kanssa. Ei ole todellakaan normaalia, että lapsenlapset ovat yötä viitenä päivänä viikossa!
Ja haluaisin tietää sen päivittäisen aikataulun, johoon mahtuu työ, harrastukset, omat vanhemmat, opiskelu, puoliso ja lastenlapset siten, että jokainen saa aidosti aikaa eikä vain siten, että lapsenlapset ovat "jossain nurkissa". Minusta ei ole mitään isovanhemman aikaa lapsenlapsille se, että nämä katsovat televisiota ja viereisessä huoneessa mummo kirjoittaa esseetä.
Kun minä kuolen, lapseni ja lapsenlapsenikaipaavat kokonaista ihmistä jolla oli heille aikaa yksilöinä. Sinun lapsesi kaipaavat yöhoitajaa ja itkevät sitä, että nyt sossu käy heillä joka päivä, koska he eivät ole koskaan kyenneet huolehtimaan lapsistaan. Sinä kun olet sen tehnyt?
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 19:09"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 19:04"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 19:00"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 15:39"]
Tuo yksi miehensä kanssa seksielämäänsä hehkuttava ja lapsenlapsiaan hyljeksivä "mummo" on jotenkin säälittävä.
ps. Ihan tiedoksi, että kaikki lapset eivät näe painajaisia, kaikki lapset eivät herättele koskaan öisin, kaikki lapset eivät edes halua nukkua aikuisen vieressä (näin meillä, ja lapsia neljä), joten ne ovat vain tekosyy itsekkyydelle ja sille ettei halua hankkia läheistä, luottamuksellista suhdetta lastenlapsiin. Mutta vanhene rauhassa miehesi kanssa kahden. Tuskin sinunkaan lapsesi haluaa auttaa sinua aikanaan, kuten emme mekään omien lastemme isovanhempia, kaltaisiasi egoisteja. Sillä sekin aika tulee, kun olet heikko ja tarvitsisit apua, ja se elämäsitärkeinihminen eli miehesi ei ehkä olekaan paikalla...voi olla yksinäistä silloin.
[/quote]
Noita naisia oikeasti on. Säälittäviä baarien siiderivalaita, jotka ovat valmiita hylkäämään lapsensakin jos vain jollekin baaripanolle sattuvat hetkeksi kelpaamaan.
[/quote]
Baaripano = oma aviomies, yhteistä taivalta takana yli 25 vuotta ???
Ja mitä ihmeen hylkäämistä on siinä, että pyhittää aviovuoteensa itselleen ja miehelleen eikä lapsenlapsille? Taidatte olla kateellisia siitä, että yli 50v ikäisillä on seksielämää.
[/quote]
Eiköhän sinun "seksielämäsi" ole samanlaista kuin muukin elämäsi eli hylkäät itsesi ollaksesi mieliksi sille "teillä asuvalle".
Säälittävää touhua.
[/quote]
Hieno vertaus: jos lapsenlapset eivät ole mummolassa yökylässä viitenä yönä viikossa, on mummo hylännyt itsensä! Suomessa taitaa olla satojatuhansia mummoja, jotka ovat kovasti itsensä hylkäämiä, koska eivät pidä mitään ympärivuorokautista hoitokotia.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 19:37"]
Kun minä kuolen, lapseni ja lapsenlapsenikaipaavat kokonaista ihmistä jolla oli heille aikaa yksilöinä. Sinun lapsesi kaipaavat yöhoitajaa ja itkevät sitä, että nyt sossu käy heillä joka päivä, koska he eivät ole koskaan kyenneet huolehtimaan lapsistaan. Sinä kun olet sen tehnyt?
[/quote]
Kun sinä kuolet, lapsesi ja lapsenlapsesi tuskin huomaavat. Mitään ei kukaan heistä menetä. Ja ukkokin etsii nopsaan Baarista toisen siiderivalaan jolla äärihuono itsetunto. Jos muksut ovat onnistuneet paremmin kuin sinä parinvallnnassa, pystyvät kumppaninsa tuella vanhemmuuteen ja isovanhemmuuteen. Muuten päätyvät sossun asiakkaiksi niin kuin lapsesikin olivat.
Kun minä kuolen, lapseni jatkavat omaa täyttä elämäänsä minua lämmöllä muistaen ja kykenevinä sitoutumaan puolisoihinsa, lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa.
Ovat saaneet elää ehjän lapsuuden ja nähdä kokonaisen naiseuden mallin.
EIvät ole koskaan joutuneet syrjään koska äitinsä on yrittänyt tehdä itseään kelvolliseksi sille "meillä asuvalle" vaan heitä on aina kunnioitettu ja rakastettu ihan itsenään. niin kuin äitiäänkin.
Tajuan että se on kaltaisellesi kovin vaikea asia ymmärtää.
Kipitähän siis miellyttämään sitä miestäsi" joka ei paremman toivossa kehtaa sinuun saati lapsiisi tai lapsenlapsiisi sitoutua.
Käymme yhdessä luonnossa. Minulla on 8v ja 6v pojantyttäret, joiden kanssa käymme keväällä bongaamassa lintuja ja syksyllä niitä ampumassa. Tytöt tuntevat jo kaikki metsästettävät vesilinnut ja ovat muutaman kerran saaneet kiikaritähtäimen kautta niitä katsoa, mutta ei tietenkään vielä ampua. (ja se kiikari on ollut hirvikiväärissä, panostamattomassa).
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 19:44"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 19:37"]
Kun minä kuolen, lapseni ja lapsenlapsenikaipaavat kokonaista ihmistä jolla oli heille aikaa yksilöinä. Sinun lapsesi kaipaavat yöhoitajaa ja itkevät sitä, että nyt sossu käy heillä joka päivä, koska he eivät ole koskaan kyenneet huolehtimaan lapsistaan. Sinä kun olet sen tehnyt?
[/quote]
Kun sinä kuolet, lapsesi ja lapsenlapsesi tuskin huomaavat. Mitään ei kukaan heistä menetä. Ja ukkokin etsii nopsaan Baarista toisen siiderivalaan jolla äärihuono itsetunto. Jos muksut ovat onnistuneet paremmin kuin sinä parinvallnnassa, pystyvät kumppaninsa tuella vanhemmuuteen ja isovanhemmuuteen. Muuten päätyvät sossun asiakkaiksi niin kuin lapsesikin olivat.
Kun minä kuolen, lapseni jatkavat omaa täyttä elämäänsä minua lämmöllä muistaen ja kykenevinä sitoutumaan puolisoihinsa, lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa.
Ovat saaneet elää ehjän lapsuuden ja nähdä kokonaisen naiseuden mallin.
EIvät ole koskaan joutuneet syrjään koska äitinsä on yrittänyt tehdä itseään kelvolliseksi sille "meillä asuvalle" vaan heitä on aina kunnioitettu ja rakastettu ihan itsenään. niin kuin äitiäänkin.
Tajuan että se on kaltaisellesi kovin vaikea asia ymmärtää.
Kipitähän siis miellyttämään sitä miestäsi" joka ei paremman toivossa kehtaa sinuun saati lapsiisi tai lapsenlapsiisi sitoutua.
[/quote]
Mistä ihmeestä sinä olet katkera? Siitäkö, että minulle on aikaa lapsenlapsille päivällä ja vieläpä siten, että pystyn ja viitsin keskittyä yhteen lapsenlapseen kerrallaan sen sijaan, että heitä olisi yöllä ympärilläni kokonainen liuta samaan aikaan kuten sinulla on.
Minä kykenen sitoutumaan yksilöihin, sinä et kehenkään. Peität sisäisen tyhjyytesi sillä, että olet keskellä laumaa, mutta et oikeasti ole kiinnostunut heistö yhdestäkään ja antamasi naiseuden malli on kaukana terveestä. Kokoat väkeä ympärillesi öiksi, koska et kykene olemaan miehellesi nainen vaan pelkkä pelokas ja säälittävä suorittajan ulkokuori.
Hellitä vähän! Anna lastesi ja lastenlastesi ihan itse elää elämäänsä äläkä vaadi heitä täyttämään sisäistä tyhjyyttäsi. Jätä ne viinat vähemmälle (siiderivalaitahan ympärilläsi on runsaasti, koska jokaisessa anonyymissa kirjoittajassa sellaisen näet.)
Minulla on takanani 27 vuoden avioliitto ja lapsia vain yhden miehen kanssa. Ei ole ollut tarvetta kokeilla erilaisia isäkandidaatteja, kuten sinulla. Ehjää lapsuutta ei saa, jos ei ole molempia vanhehmpia, joten sinä et ole edes sitä lapsillesi suonut! Sitäkö nyt kompensoit pakottamalla lapsesi olemaan sinulle jatkuvassa kiitollisuudenvelassa?
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 20:39"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 19:44"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 19:37"]
Kun minä kuolen, lapseni ja lapsenlapsenikaipaavat kokonaista ihmistä jolla oli heille aikaa yksilöinä. Sinun lapsesi kaipaavat yöhoitajaa ja itkevät sitä, että nyt sossu käy heillä joka päivä, koska he eivät ole koskaan kyenneet huolehtimaan lapsistaan. Sinä kun olet sen tehnyt?
[/quote]
Kun sinä kuolet, lapsesi ja lapsenlapsesi tuskin huomaavat. Mitään ei kukaan heistä menetä. Ja ukkokin etsii nopsaan Baarista toisen siiderivalaan jolla äärihuono itsetunto. Jos muksut ovat onnistuneet paremmin kuin sinä parinvallnnassa, pystyvät kumppaninsa tuella vanhemmuuteen ja isovanhemmuuteen. Muuten päätyvät sossun asiakkaiksi niin kuin lapsesikin olivat.
Kun minä kuolen, lapseni jatkavat omaa täyttä elämäänsä minua lämmöllä muistaen ja kykenevinä sitoutumaan puolisoihinsa, lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa.
Ovat saaneet elää ehjän lapsuuden ja nähdä kokonaisen naiseuden mallin.
EIvät ole koskaan joutuneet syrjään koska äitinsä on yrittänyt tehdä itseään kelvolliseksi sille "meillä asuvalle" vaan heitä on aina kunnioitettu ja rakastettu ihan itsenään. niin kuin äitiäänkin.
Tajuan että se on kaltaisellesi kovin vaikea asia ymmärtää.
Kipitähän siis miellyttämään sitä miestäsi" joka ei paremman toivossa kehtaa sinuun saati lapsiisi tai lapsenlapsiisi sitoutua.
[/quote]
Mistä ihmeestä sinä olet katkera? Siitäkö, että minulle on aikaa lapsenlapsille päivällä ja vieläpä siten, että pystyn ja viitsin keskittyä yhteen lapsenlapseen kerrallaan sen sijaan, että heitä olisi yöllä ympärilläni kokonainen liuta samaan aikaan kuten sinulla on.
Minä kykenen sitoutumaan yksilöihin, sinä et kehenkään. Peität sisäisen tyhjyytesi sillä, että olet keskellä laumaa, mutta et oikeasti ole kiinnostunut heistö yhdestäkään ja antamasi naiseuden malli on kaukana terveestä. Kokoat väkeä ympärillesi öiksi, koska et kykene olemaan miehellesi nainen vaan pelkkä pelokas ja säälittävä suorittajan ulkokuori.
Hellitä vähän! Anna lastesi ja lastenlastesi ihan itse elää elämäänsä äläkä vaadi heitä täyttämään sisäistä tyhjyyttäsi. Jätä ne viinat vähemmälle (siiderivalaitahan ympärilläsi on runsaasti, koska jokaisessa anonyymissa kirjoittajassa sellaisen näet.)
Minulla on takanani 27 vuoden avioliitto ja lapsia vain yhden miehen kanssa. Ei ole ollut tarvetta kokeilla erilaisia isäkandidaatteja, kuten sinulla. Ehjää lapsuutta ei saa, jos ei ole molempia vanhehmpia, joten sinä et ole edes sitä lapsillesi suonut! Sitäkö nyt kompensoit pakottamalla lapsesi olemaan sinulle jatkuvassa kiitollisuudenvelassa?
[/quote]
LOL
Miten tästäkin voi saada riidan aikaan? Ap kysyi vinkkejä, mitä muuta lastenlasten kanssa voisi tehdä, miksi pitää vastata, että "minä en ainakaan vietä noin paljon aikaa lastenlasten kanssa". Miksei vain voi hyväksyä, että ihmiset ovat erilaisia? Itsekin uskon, että en tule viettämään aivan noin paljoa aikaa lastenlasteni kanssa kuin ap, mutta en silti kuvittele, että hänessä olisi jotain vikaa.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 20:39"]
Minulla on takanani 27 vuoden avioliitto ja lapsia vain yhden miehen kanssa. Ei ole ollut tarvetta kokeilla erilaisia isäkandidaatteja, kuten sinulla. Ehjää lapsuutta ei saa, jos ei ole molempia vanhehmpia, joten sinä et ole edes sitä lapsillesi suonut! Sitäkö nyt kompensoit pakottamalla lapsesi olemaan sinulle jatkuvassa kiitollisuudenvelassa?
[/quote]
Kokeilla erilaisia isäkandidaatteja? Mitä ihmettä sinä sekoilet? Kaikista oudoista lausumistasi tuo taisi olla hulluin.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 14:55"]
MInä valitsin enemmän eli oikean elämän. Sinulle tärkeää on paljon nuorempi aviopuoliso (statussymboli ja merkki siitä, että puumalla panee paremmin), mutta toisaalta et katso miestäsi sen arvoiseksi, että saisitte yhteistä aikaa ohi historiasi. Et sinä oikeastaan ole rakastettu aikuinen nainen vaan ikääntymistään kauhistunut nainen, joka yrittää kynsin hampain pysyä nuorena edes lastenlasten avulla. Elämäsi karkaa käsistäsi ja sinä moitit niitä, jotka ovat saaneet ja uskaltaneet enemmän jäämättä roikkumaan menneeseen.
Mieheni ei kanssani tarvitse tyytyä panoihin vaan meillä on aikaa rakasteluun, koska oven takana ei ole painajaisiaan itkeää lapsenlasta. Jos sinun mielestäsi minä en koskaan saa kokea itseäni rakastetuksi niin minä puolestani säälin miestäsi, joka ei koskaan saa kokea sitä, että on elämässäsi ensimmäinen ja tärkein edes sen verran, että suostuisit antamaan hänelle aikaasi.
[/quote]
Minulle on tärkeintä kokonainen elämä, ei satunnaispanon (joka ei halua minuun sitoutua) tyydyttäminen. En myöskään huolisi petiini miestä, joka ei olisi valmis rakastamaan minua sellaisena kuin olen (myöskin lapsinemme ja lapsenlapsinemme) vaan tahtpoisi olla "ensimmäinen" viisikymppisen naisen elämässä.
En häpeä ikääni, elämääni, taustaani vaan uskallan olla aikuinen nainen. En satunnaispanon lelul