Lue keskustelun säännöt.
:0(
10.07.2006 |
Juttu menee siis näin:Mies lähti tänään armeijan " harmaisiin" . Eilen illalla,kun olin suihkussa,sain järkyn paniikkikohtauksen. Kohtausta edelsi itku. Ensin pyörrytti,sitten puutui kädet ja lopuksi meni kädet aivan kramppiin. En saanut niitä auki lainkaan. Mies tietty oli ihan kauhuissaan. Olemme siis olleet 9v. yhdessä ja meillä on kaksi lasta. No,kävin sitten myöhään illalla äitini kanssa päivystyksessä,josta käskivät mennä seuraavana päivänä omalle t.asemalle. Lääkäri lupasi kirjoittaa jonkunlaisen todistuksen,mikä pitäisi lähettää varuskuntaan. Mutta siis kysymys: Onko tämä riittävä peruste,että mies saa keskeyttää? En todellakaan pysty hoitamaan lapsia tässä tilassa! En ole mitään syönyt kahteen päivään,enkä oikein nukkunutkaan:0( Tänään sain toisen " itkukrampin" päivällä. Äitini on nyt ollut lapsia hoitamassa,mutta sanoi,ettei jaksa päivästä toiseen heitä hoitaa. Mutta kertokaa joku hyvä kokemus asiasta,jos saisin vaikka nukuttua ensi yönä. Pakkohan miehen on kotiin päästä,koska en kykene lapsia hoitamaan tällaisena turtana paniikkihäiriöisenä...:0(
Kommentit (65)
Eihän sulla ole OIKEASTI lapsia,eihän???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kin vähän uhrautumaan.
Hitsit, mun mies oli puoli vuotta linnassa, oiskohan sekin saanut jäädä kotiin, jos mä vaan oisin tarpeeksi märissyt?
sun täytyy kuntoutua ja oppia pärjäämään yksinkin.
kyllä siellä voivottelevat ja vitsailevat siitä miten vaimo ei pärjää ilman miestään. Saattaapa jopa mies saada vittuilua osakseen.
Täytyy kyllä tuoda omakin mielipide julki.
En ole seurannut tätä keskustelupalstaa aiemmin. Enkä aio seurata myöhemminkään.
Tuntuu uskomattomalta että ihmiset kyselevät täältä apua ongelmiinsa, kun vastaukseksi näyttää saavan vain ilkeää mollausta, tässäkin tapauksessa pääperiaatteenaan: " mullakin oli kurjaa kun mies oli armeijassa, toivottavasti sulla on vielä kurjempaa" .
Uskomattoman ilkeää porukkaa. Ja nytkin kysymys on vakavasta asiasta, sairaudesta. Psyykkisistä sairauksista ei pääse ohi ryhdistäytymällä kuten vaikkapa murtuneesta nilkasta ei pääse eroon lenkkeilemällä. Keskustelun aloittaja sanoi olevansa huolissaan myös lapsistaan, mutta sekään ei näytä ketään kiinnostavan. Uskomatonta.
Olen mies. Jos itse olisin joutunut keskeyttämään armeijan vaimoni terveydentilan takia pysyvästi tai väliaikaisesti, en todellakaan olisi syyttänyt siitä ketään, varsinkaan häntä.
Sinulle, joka aloitit tämän keskustelun: asioilla on tapana järjestyä, voimia sinulle.