Tuntuuko sinusta koskaan että osa menkkakivuista valittavista valittaa turhasta tai huomion takia?

Vierailija kirjoitti:

Parhaalla ystävälläni oli lukioaikoina ihan törkeät menkkaoireet. Hän kipuili, oksensi ja ilmeisesti myös ripuloi aina menkkojen alussa. Kerran hän joutui lähtemään kesken koetilanteen kotiin, kun olo oli yltynyt sietämättömäksi. Ope kysyi sitten minulta, kun viimeisten joukossa menin palauttamaan omaa koepaperiani, että mitäs toi "Liisan" lähteminen nyt oli olevinaan. Sanoin hänelle sitten suoraan, että Liisa on suunnilleen kerran kuussa tosi kipeä eikä tosiaankaan osaamattomuuttaan häipynyt kokeesta (hän oli aika hyvä oppilas), ja tämä naisope sitten kyllä ymmärsi heti. Sitä en kyllä tajua enää, miksi Liisa ei hakenut apua tilanteeseensa tai miksi esim. minä en ottanut asiaa hänen kanssaan enemmän puheeksi, kun kuitenkin kaikesta muusta kyllä juttelimme niin kuin bestikset nyt juttelevat :/

Voi olla, että häpesi ongelmaansa, niin kuin minäkin teininä tein. En edes äidilleni uskaltanut sanoa mitään. Enkä tiennyt mistään särkylääkkeistä mitään kun en sellaisia koskaan ollut käyttänyt. Yritin vaan olla vahva pärjääjä, kunnes pyörryin. Siinä kohtaa oli pakko myöntää, että tarvitsen jeesiä. Ei mulla ollut kavereissakaan oikein vertaistukea kun mulla oli vain 2 kaveria joilla molemmilla oli anoreksia ja sen takia heillä ei edes kuukautiset olleet alkaneet kunnolla, tai olivat todella niukat ja kivuttomat.

Sitä suuremmalla syyllä häpesin itseäni, koska mulla ne alkoivat jo todella nuorena, vuosin kuin sika teurastamolla, oli vatsa ripulilla ja pieretti. Ajattelin, että minä tässä olen se viallinen kappale. Ei ollut silloin vielä internetiä josta olisin hakenut vertaistukea.

Vierailija kirjoitti:

Joo, teinit tekee tuota etenkin. Aikuisen naisen silmissä ihan naurettavaa.

Minulla oli teininä aivan järkyttävät kuukautiskivut. Makasin kirjaimellisesti horkassa, kylmä tuskanhiki otsalla, pystymättä liikkumaan. Nyt keski-ikäisenä uskon tytärtäni kun hän sanoo kärsivänsä kuukautiskivuista n 2-3 vuorokautta kuussa.

Ihmettelen onko jollain todella niin kovat menkkakivut, että ei lähde muuta kuin reseptisärkylääkkeillä jos edes niillä. En siis itse ole kokenut moista. Mulla on aina sen ensimmäisen päivän ajan melko pahat kivut, jotka talttuu yhdellä buranalla kuitenkin. Olo on kyllä siitä kivunlievityksestä huolimatta kaikin puolin kamala, turvonnut ja väsynyt.

Ajattelin ennen noin. Sitten siskoni jota pidin huomionhakuisena pyörtyi metroasemalle menkkakipujen vuoksi.

Aloin ajatella että menkoissa on eroja. Ja mä kuulun niihin onnekkaisiin , joille verenvuoto ( ja sekin niukka) on ainoa menkkaoire.