Suuri suru :-( Minulta loppuu maidontulo

Älä sure! Tai tyhmästi sanottu, jos surettaa niin surettaa mutta stressiä älä ota.Täälä on vastauksia ettei maidon tulo noin vain lopu, omasta kokemuksesta sanon että loppuu se jos loppuu, teki mitä tahansa!!

Minä aikoinaan suuremmitta suruitta aloitin korvikkeen antamisen kun kerran oma maito loppui kuin seinään. Hyvin muksut söivät ja sylissä sai silti pitää. Terveinä pysyivät eikä sen takia kummallekaan traumoja ole tullut tähän mennessä : )  Aikuisia jo ovat.

Ei se sinun vikasi ole jos maito loppuu, korviketta vaan ja lapsi kyllä rauhoittuu ja tykkää kun vaan lähellä saa olla. Näin siis meillä meni.

[quote author="Vierailija" time="23.04.2013 klo 21:49"]

Minulla epäonnistui imetys kun annoin vauvan nukkua liian pitkiäyöunia! Hän nukkui välillä jopa 8-10 tuntia syömättä, ja sehän tietysti (!!) vaikutti maidontuloon. Enpä vaan tajunnut, olin vaan hirmu innoissani hyvin nukkuvasta vauvasta. Neuvolassakaan eivät ihme kyllä maininneet mitään vaikka oli puhe noista pitkistä yöunista. Esikoista imetin reippaasti yli vuoden. Voi että joutuikin nieleskelemään kyyneliä, kun neuvolassa ilmoittivat että paino ei vaan nouse sillä maitomäärällä mitä vauva sillä hetkellä saa. Ei auttanu pumppailut tai muutkaan konstit.

Perhe-elämää ja omaa mielenterveyttä ei kannata uhrata sille imetykselle, paljon rauhallisempi ja onnellisempi ollut sekä vauva että äiti kun annoin suosiolla korviketta kun mitään ei ollut enää tehtävissä.

Tsemppiä! Yritä relata, se on imetyksen kannalta tärkeintä!

[/quote]

Höpsis, ei tuo välttämättä vaikuta. Oma vauvani nukkui myös tuollaisia yöunia ja siitä huolimatta imetin reilun vuoden.

Meillä vauva nukkui jopa 12 tunnin unia kolmikuisesta ja sai alkuaikoina sairaalassa luovutettua äidinmaitoa . Itse imetin ensi kertaa kolme päivää synnytyksestä enkä ollut muutenkaan vauvan kanssa yhtään. Maito riitti silti kun vain uskalsi uskoa kysynnän ja tarjonnan lakiin. Neuvolassa kehotettiin antamaan korviketta kun lapsi oli pieni, mutta en antanut kertaakaan. Kasvu oli hyvää, mutta senhän pystyi toteamaan vasta jälkeenpäin. Maito olisi varmasti loppunut jos olisin korviketta antanut, siihen oli kaikki edellytykset stresseineen, sektioineen yms. Oikeastaan yritin kiihdyttää maidon tuloa niin voimakkaasti että maitoa tuli lopulta ihan liikaa, mutta maidon tulon toimintatapa tuli ainakin tutuksi ja seuraavan kohdalla olinkin fiksumpi imettäjä.

Voisitko pumpata rintapumpulla ylimääräisiä kertoja? Pointti ei ole se että maitoa saisi hurjasti pumpattua vaan että rinta saisi mahdollisimman useasti ärsykkeen ja herumisrefleksin. Pumpatut maidot voi vaikka pakastaa, jos sitä sen verran tulee. Rinta pitäisi aina saada ihan tyhjäksi vauvan syödessä koska se antaa maidon tulolle parhaan sysäyksen. Vauvalle kannattaa myös tarjota rintaa vaikka se tuntuisi ihan tyhjältä niin lisätilaus lähtee etenemään ja mielellään jopa parin tunnin välein. Lisääntynyt maidon määrä tuntuu yleensä vasta päivän parin päästä ja jos vauva syö lisääntyneen määrän niin rinnat eivät välttämättä ala tuntua yhtään pinkeiltä. Jos tuntuvat niin se taas on merkki että maidon tuloa voi vähentää. Piukeutta ei siis kannata pitkään kuunnella ja sitä ei tarvitse olla ollenkaan. Älä pidä yhtään sellaista kertaa että antaisit vain korviketta, imetä joka kerta myös. Yöimetys auttaa myös, sitä ei kannata jättää pois jos on maidontulon kanssa ongelmia ja kenguruhoito eli ihokosketus, vaipassa oleva lapsi äidin paidattoman rinnan päällä, joku lämmin peitto päällä. Toivottavasti täsät on apua.

Olen aika supermaidontuottaja mutta kerääjään minulla ei tullut kuin ehkä muutama tippa, milleistä ei puhettakaan. Pumppaaminen vaati harjoittelua ja lopulta huomasin että vauvaa on pakko katsella samalla ja miettiä miten söpö se onkaan yms. niin maitoa alkoi tulla pumppuunkin... Ihmeellistä miten ihminen toimiikaan! Tämä oli hiukan aiheen vierestä, mutta kertoo ainakin maidon herumisen toimintatavasta jotakin. Lisää maitoa tuli (pitkällä viiveellä) kun imetti usein, vaikka vauva ei kaikilla kerroilla maitoa niin paljon saanutkaan. Jokainen imetyskerta oli kuin tilaus lisämaidosta, joten älä säästele imetyskertoja. :)

Ihme uusavuttomia äitejä. "Annoin vauvalle korviketta 24/7 ja voi että kun surettaa, kun maidon tulo loppui". Oletteko jotain heikkolahjaisia vai? Korvikkeet roskiin,tissit esille ja siinä se - maidon tulo ei lopu tasan mihinkään!!

Älä jatkossa anna korviketta, vaan anna vauvan imeä rintaa useamman vuorokauden ajan 30min-1h välein. Ota vauva viereen nukkumaan ja anna yöllä imeä vapaasti. Pian maidontulo sitten lisääntyy, kun vauva saa tilattua tarvitsemansa määrän.

[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 00:32"]

Ihme uusavuttomia äitejä. "Annoin vauvalle korviketta 24/7 ja voi että kun surettaa, kun maidon tulo loppui". Oletteko jotain heikkolahjaisia vai? Korvikkeet roskiin,tissit esille ja siinä se - maidon tulo ei lopu tasan mihinkään!!

[/quote]

Tässäpä se, mitä äiti tarvitseekin: syyllistämistä, syyllistämistä, syyllistämistä. Samanlaiset ihmiset minutkin syyllistivät, ja yritin jatkaa täysimetystä enkä antanut korviketta, vaikka vauvan paino viikkko toisensa jälkeen laski. Lopulta oli pakko antaa periksi, mutta sitä syyllisyyttä tunsin vielä vuosikausia, kunnes tajusin, että imettäminen tai imettämättä jättäminen ei ole mikään hyvän tai huonon äidin määrittämisperuste, ja minä olin ja olen hyvä äiti.

Sietäisitte hävetä, mokomat kiusaajat!

Ihme imetysnatseja. Vauva ei halua imeä, niin väkisin vaan tissiä suuhun eikä muuta ruokaa anneta. Huh huh. Oikeaa lapsen rääkkäystä. Mutta kun äiti haluaa imettää... MINÄ MINÄ MINÄ MINÄ. Ei se lapsi siitä pilalle mene vaikka ei olisi koskaan saanut tissiä. Tottakai harmittaa kun piti olla täydelline äiti ja imettää sata vuotta, mutta sille lapselle on paljon tärkeämpiäkin asioita elämässä kuin imetys. Mm. ravinnon saanti, kasvu ja kehitys, rakkaus, äidin stressaamaton läsnäolo, se että isäkin voi syöttää, jne. 

Kaikista vakuutteluista huolimatta minä uskon, että joskus, joillakin ihmisillä voi maidon tulo kertakaikkiaan vähentyä liikaa tai loppua. Todella moni kertoo kuitenkin, että pelkällä rintamaidolla on vauvan kasvu hidastunut liikaa tai pysähtynyt ja kyllä kai nyt jokainen ymmärtää, että lisämaitoa on silloin annettava tavalla tai toisella. Turha aloittajaa on syyllistää siitä, että toimi neuvolan ohjeiden mukaan ja maito siksi entisestään väheni.

On todella helppo jaella neuvoja, jos itse on päässyt helpolla (tai onnistunut, vaikka on vaikeuksia ollut).

Minä olen onnekkaassa asemassa, kun sain sairaalassa paljon tukea ja apua sekä lähetteen imetysklinikalle. Ilman apua voi olla, että maitotouhu olisi tyssännyt heti alkuunsa. Ihmisiä on rakenteellisesti, psyykkisesti ja hormonaalisesti erilaisia, yleistys sen perusteella että kun minulla onnistui, ei välttämättä ole järkevää.

t. toinen ketjussa esiintyvä maidon määrän kanssa kamppaileva

Kaikista vakuutteluista huolimatta minä uskon, että joskus, joillakin ihmisillä voi maidon tulo kertakaikkiaan vähentyä liikaa tai loppua. Todella moni kertoo kuitenkin, että pelkällä rintamaidolla on vauvan kasvu hidastunut liikaa tai pysähtynyt ja kyllä kai nyt jokainen ymmärtää, että lisämaitoa on silloin annettava tavalla tai toisella. Turha aloittajaa on syyllistää siitä, että toimi neuvolan ohjeiden mukaan ja maito siksi entisestään väheni.

On todella helppo jaella neuvoja, jos itse on päässyt helpolla (tai onnistunut, vaikka on vaikeuksia ollut).

Minä olen onnekkaassa asemassa, kun sain sairaalassa paljon tukea ja apua sekä lähetteen imetysklinikalle. Ilman apua voi olla, että maitotouhu olisi tyssännyt heti alkuunsa. Ihmisiä on rakenteellisesti, psyykkisesti ja hormonaalisesti erilaisia, yleistys sen perusteella että kun minulla onnistui, ei välttämättä ole järkevää.

t. toinen ketjussa esiintyvä maidon määrän kanssa kamppaileva

Minä vihaan näitä "ei maito voi loppua" -viestejä tai "korvikkeet roskiin"-kehotuksia. Eivät tiedä, mitä puhuvat!

Minun vauvani paino vain laski, vaikka kuinka imetin. Kyllä siinä piti korvikkeet ottaa mukaan kuvioon, vaikka miten yritin tehdä. Lopulta saatiin korvikkeiden ja jonkinlaisen osaimetyksen avulla vauvan paino hiljalleen nousuun ja uskoin sitten neuvolan kehotuksia, että kyllä sitä maitoa tulee, kun maidonkerääjäänkin tulee ja että korvikkeet vaan pois ja imetystä parin tunnin välein. Lapseni nälkiintyi, joutui sairaalaan ja minä sain todellakin uhkauksen lääkäriltä lastensuojeluilmoituksesta, jos vielä olen niin tyhmä, että en tajua lapseni parasta. Kaiken maailman imetysvouhkaajat saivat minut uskomaan, että vauvani ei vain voi nälkiintyä, kun imetän ja imetän,mutta eipä se ihan noin menekään. 

Kannattaako täällä todella antaa neuvoja asiasta, joka on kovin yksilöllinen ja josta kenelläkään ei voi olla universaalia tietoa? Imetystuki voi olla ihan hyvä juttu, mutta minulla se aiheutti vauvalleni vakavan terveyshaitan. Tiesittekö, että jos vauva ei saa riittävästi ravintoa, myös aivot eivät kehity?

Oma neuvoni: imetä usein, anna korviketta ja usko, että olet hyvä äiti, vaikka et imettäisikään. Älä usko ketään muuta kuin omaa vaistoasi.

Itse luulin noihin aikoihin myös, että maitoni loppuu. Olin kauhuissani, kuin maidonkerääjät olivat tyhjiä imetyksen jälkeen ja pumpulla sain puolessa tunnissa noin 20ml.

Muutaman päivän taistelun ja tuskan (sekä korvikkeen antamisen) jälkeen syy selvisi; kuukautiset alkoivat!

Ja edelleen joka kuukausi meillä on muutama päivä ennen kuukautisia kun korviketta menee enemmän.

[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 01:45"]

Älä jatkossa anna korviketta, vaan anna vauvan imeä rintaa useamman vuorokauden ajan 30min-1h välein. Ota vauva viereen nukkumaan ja anna yöllä imeä vapaasti. Pian maidontulo sitten lisääntyy, kun vauva saa tilattua tarvitsemansa määrän.

[/quote]

Eli älä anna korviketta, vaan anna vauvan jatkossa itkeä ja huutaa nälkäänsä ja riutua. on paljon hienompaa antaa vauvan olla nälässä kuin antaa korviketta, hoikka vauva on parempi kuin pullea.....?

Miten imettäminen (lopettaminen) voi edelleen olla se äidin mitta? Toki jokainen äiti voi tehdä oman päätöksensä, kuinka kovasti yrittää imettää, mutta kannattaako siitä asiasta tehdä elämää suurempi kysymys. Ensimmäisen vauvan kanssa imetys loppui vauvan toimesta 6 kk iässä. Ennen sitä olin kuukauden taiteillut juuri tuolla "kysynnän ja tarjonnan laki periaatteella", eli en siis tehnyt päivän (ja yön) aikana muuta kuin imetin, kunnes tilanne oli, että imetin kotona, kun lähdin kauppaan ja uudestaan kaupan pihassa noin 20 min päästä ja taas kun tulin kaupasta, ennen kotiin lähtöä autossa, kotona kun kauppatavarat oli kaapissa..... Elämää?

Parasta, mitä minulle laitoksella eräs äärettömän ymmärtäväinen kätilö sanoi, kun taistelin ensimmäisiä päiviä imetyksen kanssa oli, "maitoa saa kaupasta, rakkautta ei". Hän myös oli ainoa, joka otti asiakseen selvittää, miksi imettäminen oli hankalaa. Vauvan imuote oli täysin metsässä ja aiheutti tuskaa. En siis ollutkaan herkkähipiäinen, rintojeni pilalle menemisen puolesta pelkäävä häirikkö, joksi minut oli luokiteltu, kun yritin selittää, että kuuluuko imettää niin suunnattomalla tuskalla, että itket koko syötön ajan.  Ja lapseni sai lisämaitoa jo laitoksella, koska ei nukkunut ensimmäisten kahden vuorokauden aikana, kun 10 min kerrallaan, suunnattomien ponnistusten jälkeen. 

Toisen lapsen kohdalla, min petturi lopetin imetyksen 3 kk.n iässä, vaikka maitoa tuli, kun vauva oli niin suunnattoman allerginen, etten enää tiennyt mistä suunnasta karsin ruokavaliota. En jaksanut lähteä tälle vesi+peruna linjalle. Tein päätöksen, surin aikani ja ihan hyvin kasvava tyttö on tästä toisestakin tullut, myös sillä apteekin korvausmaidolla.

Se, mitä haluan ennenkaikkea sanoa, on, että meistä jokainen on erilainen. Äitiys ei  muuta meitä ketään pyhimykseksi, eikä kaikkivoipaiseksi. Onko järkeä käyttää kaikki energia imettämiseen päivin öin, jos se stressaa ja todeta puolen vuoden päästä, että laitetaan avioeropaperit menemään? Imettäminen tulee aina jakamaan mielipiteet ja ainkakin minun mielestäni jokainen päivä, milloin vauva on saanut äidinmaitoa, vaikka sitten vaan laitoksella, niin on arvokas ja niistä saa ja pitää olla tyytyväinen. En minäkään ymmärrä näitä taaperoimettäjiä, kumman etua siinä ajetaan? Äidin vai lapsen? Tai ainakin pääsee täällä palstalla retostelemaan, kuinka täydellinen äiti on, kun imettää vieltä 2-3 vuotiasta. Tyylihän on "katsokaa kuinka täydellinen äiti olen, minulta tulee maitoa edelleen" ....

Minä yllätyin, kuinka inhottava syyllistämisen ja kilpailun kulttuuri äitien kesken vallitsee. Oma äitini "täysimetti" minut pullosta omalla maidolla kuuden kuukauden ikään ja luovutti samalla yli 1000 litraa maitoa ja totesi, että jo silloin korvikeäidit olivat "pohjasakkaa", ei oikeastaan äitejä ollenkaan.

Minä päätin yksi aamu, että nyt voisin tulla raskaaksi ja todentotta, se todellakin tapahtui sinä aamuna ja kerrasta. Ei silti tulisi mieleen sanoa kenellekään lapsettomuuden kanssa painivalle että "sen kun vain päätät tulla raskaaksi". Kun meitä on joka lähtöön, monella on jokin ongelma raskautumisessa, raskauden aikana, synnytyksessä tai sitten imetyksessä.

Mietityttää vain, onko kaksivuotiaan imetyksellä leuhkiva saanut elämässään aikaan yhtään mitään muuta.

Ok! AP kokeilee nyt antaa 60ml korviketta ennen imetystä ja pitää vauvaa paljon rinnalla. Katsotaan tuleeko apua! Kiitos vinkeistänne! Ilmoittelen tilanteesta. Kuinka kauan pitäisi suunnilleen mennä, että maidontuotanto lisääntyisi näillä keinoilla? Minua ei haittaa fanaatikkojen kirjoitukset ja syyllistämisyritykset. En koe syyllisyyttä tai riittämättömyyttä äitinä. Koen vaan surua koska lapsi oikeasti rakastaa olla rinnalla ja imuote on muuten oikein hyvä. Se on tarkistettu sekä sairaalassa että neuvolassa. Ja muuten fanaatikoilla voi olla oikein hyviäkin vinkkejä joista saa apua!

[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 07:53"]

Miten imettäminen (lopettaminen) voi edelleen olla se äidin mitta? Toki jokainen äiti voi tehdä oman päätöksensä, kuinka kovasti yrittää imettää, mutta kannattaako siitä asiasta tehdä elämää suurempi kysymys. Ensimmäisen vauvan kanssa imetys loppui vauvan toimesta 6 kk iässä. Ennen sitä olin kuukauden taiteillut juuri tuolla "kysynnän ja tarjonnan laki periaatteella", eli en siis tehnyt päivän (ja yön) aikana muuta kuin imetin, kunnes tilanne oli, että imetin kotona, kun lähdin kauppaan ja uudestaan kaupan pihassa noin 20 min päästä ja taas kun tulin kaupasta, ennen kotiin lähtöä autossa, kotona kun kauppatavarat oli kaapissa..... Elämää?

[/quote]

Minä taas ihmettelen tätä, että miksei voisi sitä paria kuukautta ollakin ilman "omaa elämää" imetyksen ja vauvan vuoksi? Varsinkin jos kyse on esikoisesta, jolloin äiti voisi ihan oikeasti keskittyä pelkästään vauvaan ja siihen 20 min välein imetykseen. Siis kun kyse tosiaan on vain 1-3 kuukaudesta, korkeintaan neljästä, sillä sen jälkeen vauvan vatsa kestää jo paremmin muuta ravintoa.

Tuo kuukausi-pari on kuitenkin ihan älyttömän lyhyt aika aikuisen ihmisen elämässä! Sen jälkeen pääsee sitten taas kunnoilla kaupoille ja kylään. Ja voihan sitä satunnaisesti antaa vauvalle korviketta, jos äidin täytyy olla jossain pidempi aika, sillä kunhan sitä ei päivittäin anna, niin ei se omaa maidontuotantoa vähennä.

Kyllä siihen maidontulon lisääntymiseen muutama päivä on mulla ainakin mennyt. Jos vauva heräilee yöllä niin maidontuloa tosiaan lisää yösyötöt.

Voithan vielä kokeilla pumpatakin syötön jälkeen, mutta laita se pumpattu maito sitten pakkaseen, ellei vauva välttämättä tarvi lisämaitoa pullosta.

Mulla pumppaus onnistui ekan vauvan kanssa, mutta toisen kanssa en saanut pumpattua kun 20 milliä, vaikka molemmat oli täysimetyksellä.

Jos korviketta on mennyt jo satoja millilitroja päivässä, niin sitä ei voi noin vain lopettaa eli oma maito pulloon ei pakkaseen.

Annoin 60ml korviketta,rintaa, kerääjästä 20ml, sitten toinen rinta vielä ja kerääjästä n. 20ml. En ajatellut laittaa kerääjän maitoja pulloon vaan hörppäyttää ne heti.