Lue keskustelun säännöt.
Suku on pahin....tai siis anoppi lähinnä
04.07.2020 |
Aika klassinen tilanne, että mummo ei tykkää lapselle annetusta nimestä. Ajattelin sen menevän ohi tai että hän tottuisi edes nimeen, mutta meidän Iris täyttää kohta jo neljä ja anoppi edelleen kutsuu tyttöä toisella tai välillä kolmannellakin nimellä, eikä suostu käyttämään sitä ensimmäistä joka on lapsen kutsumanimi. Esim. kun menemme kylään mummolaan saattaa muori huudahtaa "Sieltähän se mummun oma pikku Lyydia vihdoin tulee!" Mitä mun pitäisi tehdä tän asian kanssa?
Tyttö yleensä vaan katsoo kummastuneena minuun tai yrittää sanoa, että eihän se ole mun nimi,johon mummo joskus ei reagoi mitenkään tai alkaa selittelemään miksi toinen nimi on kauniinpi ja parempi.
Mulla alkaa tulee kohta raja vastaan tän asian kanssa. Auttakaa mua! Miten pitäis toimia?
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Vanha stoori ja aina se mullkvisti on anoppi. Koitahan keksiä parempi.
Appikin aina vahingossa sortunut samaan, vaikka hän yleensä käyttää lapsen oikeaa nimeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan noita vanhuksia jotka ei vaan tajuu että sen nimen päättää vanhemmat ja siihen pitää tyytyä piste.
Meillä käytössä vaan kaikenlaiset ihme lempinimet ja väännökset molempien lasten nimistä. :/
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita vanhuksia jotka ei vaan tajuu että sen nimen päättää vanhemmat ja siihen pitää tyytyä piste.
Meillä käytössä vaan kaikenlaiset ihme lempinimet ja väännökset molempien lasten nimistä. :/
Meillä molempien poikien nimet kelpaa, mutta tyttären ei. Lempinimiä tietty on.
Mitä väliä? Mun isovanhemmat sanoi mua muurahaiseksi, eikä se todellakaan ole mun nimeni. Eipä siitä kukaan ymmärtänyt mieltänsä pahoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä? Mun isovanhemmat sanoi mua muurahaiseksi, eikä se todellakaan ole mun nimeni. Eipä siitä kukaan ymmärtänyt mieltänsä pahoittaa.
Ei sillä muuten olisikaan, mutta (sen lisäksi, että itse en pidä siitä) lapsi ei tykkää siitä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä? Mun isovanhemmat sanoi mua muurahaiseksi, eikä se todellakaan ole mun nimeni. Eipä siitä kukaan ymmärtänyt mieltänsä pahoittaa.
Tuskin he kieltäytyivät käyttämästä oikeaa kutsumanimeäsi. Tuo aloituksen anopin toiminta on lähinnä häijyä vallankäyttöä.
Ap:lle, nostat kissan pöydälle ihan rehellisesti ja kysyt kiertelemättä miksi anoppi toimii noin, etkä yritä olla mitenkään kohtelias. Ehkä tajuaa sitten ajatella toimintaansa. Onko muissakin asioissa havaittavissa samanlaista käytöstä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kerro mummolle että vierailuja hänen luokseen ei tule enne kun oppii lapsen nimen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä? Mun isovanhemmat sanoi mua muurahaiseksi, eikä se todellakaan ole mun nimeni. Eipä siitä kukaan ymmärtänyt mieltänsä pahoittaa.
Ap:lle, nostat kissan pöydälle ihan rehellisesti ja kysyt kiertelemättä miksi anoppi toimii noin, etkä yritä olla mitenkään kohtelias. Ehkä tajuaa sitten ajatella toimintaansa. Onko muissakin asioissa havaittavissa samanlaista käytöstä?
Mieheni äiti ei koskaan ole liiemmin pitänyt minusta. Olemme kohteliaita aina toisillemme eikä riitoja ole ollut, mutta on hän selän takana minua muulle perheelle haukkunut. Melessäni on käynyt, että voisikohan johtua siitä, että nimeni on hyvin hyvin samanlainen kuin tyttäreni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhu anopille tästä suoraan ja yrittäkää päästä yhteisymmärrykseen
Keksitte jotkut karseat lempinimet anopille ja apelle ja alatte käyttämään niitä 😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä? Mun isovanhemmat sanoi mua muurahaiseksi, eikä se todellakaan ole mun nimeni. Eipä siitä kukaan ymmärtänyt mieltänsä pahoittaa.
Tuskin he kieltäytyivät käyttämästä oikeaa kutsumanimeäsi. Tuo aloituksen anopin toiminta on lähinnä häijyä vallankäyttöä.
Ap:lle, nostat kissan pöydälle ihan rehellisesti ja kysyt kiertelemättä miksi anoppi toimii noin, etkä yritä olla mitenkään kohtelias. Ehkä tajuaa sitten ajatella toimintaansa. Onko muissakin asioissa havaittavissa samanlaista käytöstä?
Onko väliä nostanko anopin kissan kahvipöydälle vai olohuoneen pöydälle?
Tavallisesti juttu menee niin, että anoppi ei ikinä opi oikeaa muotoa Iris vaan aina sanoo Iiris.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun näitäkin rutinoita lukee, niin tulee mieleen että taitaa ne miniät olla kaikkein pahimpia. Kitinää ja rutinaa ihan pienistäkin asioista.
Nyt vaan opetat lapselle ettei käytetä sanoja mummu tai pappa vaan mummoa sanotaan omalla nimellä Marjatta ja pappaa sitten Raimoksi, hoet oikeita nimiä urakalla kun olette mummolassa, anteeksi Marjattalassa.
Vierailija kirjoitti:
kerro mummolle että vierailuja hänen luokseen ei tule enne kun oppii lapsen nimen.
Tästä minä tykkäisin, siis EI vierailuja.
Olen niiiin kyllästynyt, kun koko rääkyvä sakki tulee ja odottavat palveluita. Etenkin tuo surkea miniä, hyi sentään!
Vai käyttäisikö mummon ja papan toisia nimiä? Ehkä paras tölväisy mummolle olisi että pappa on pappa ja mummo Marjatta Inkeri, tai Inkeri. Riippuen mitä nimeä pappa lapsesta käyttää.
Suloista kun lapsi huutaa Marjattaa ja Raimoo :D
Täytyy toki sitten miehesikin puhutella vanhempiaan etunimillä.
Pikku miniä se sielä puhisee, miksi annoit rakkaalle lapselle monta nimeä?
KUinka usein käytte anopilla? Jos harvoin, niin anna anopin kotkottaa ihan rauhassa nimellä kuin nimellä. Jos ryhdyt asiassa tosikkomaisesti saaranaamaan ja vaatimaan anoppia tilille toistennimien käytöstä, niin ihan varmasti se kaikertaa välejänne vielä silloinkin kun anoppi on tottunut käyttämään nimeä Iris.
Voisko huumori auttaa välillä? Antakaa anopille myös oma lempinimi ja jota tyttäresi saa käyttää.
Vanha stoori ja aina se mullkvisti on anoppi. Koitahan keksiä parempi.