Ekaluokalle menevä ei osaa mitään!
Kuopukseni on menossa ekaluokalle syksyllä. Esikoinen osasi eskarissa jo lukea ja kirjoittaa, laskea, alkeellisesti jo kerto- ja jakolaskujakin. Hän oli aina hyvin kiinnostunut oppimaan enemmän ja enemmän. Kuopus on ihan eri maata, hän ei osaa sanoa r-kirjainta, eikä s-kirjainta (kolme vuotta puheterapiassa, ostettu kalliit puheterapiasovellukset, pelattu puheterapiapelejä yms.) Miten hän tulee pärjäämään koulussa? On äärimmäisen älykäs, nopea hoksaamaan, huumorintajuinen, mutta ns koulujutut ei kiinnosta tippaakaan. Keskittyminen todella hukassa ja siihen saatiinkin kouluun ”erityisen oppimisen tuki”, mutta silti itseäni ahdistaa. Esikoinen oli jotenkin niin hirveän helppo ja aika paljon itseni kaltainen, ja kuopuksen pärjääminen pelottaa ihan hirveästi. Kokemuksia, neuvoja, lohdutusta, JSSAP?
Kommentit (28)
Kuinka helposti nykyään eskaria voi kerrata? Meillä ainakin toinen lapsista aikoinaan kertasi. Enemmänkin juuri sen takia, että olisi jäänyt koulussa jalkoihin kun ei vielä ollut kiinnostunut koulusta. Kertaus auttoi orjentoitumaan ja ajallisesti lapsi hyötyi, kun ikää kerkesi hieman lisää tulla. Oppimisessa ei niinkään ollut ongelmaa vaan silkka mielenkiinnon kohdistuminen vielä leikkeihin ja mitätön keskittymiskyky oppimiseen ja tehtäviin.
Älä murehdi. Lapsesi voi yhtäkkiä kypsyä paljonkin ja kaikki voi mennä myös hyvin. Koulusta saa tarvitraessa tukea ja jos homna ei kertakaikkiaan onnistu, voi kerrata ekaluokan, mikä ei ole mikään katastrofi. Kyllä se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka helposti nykyään eskaria voi kerrata? Meillä ainakin toinen lapsista aikoinaan kertasi. Enemmänkin juuri sen takia, että olisi jäänyt koulussa jalkoihin kun ei vielä ollut kiinnostunut koulusta. Kertaus auttoi orjentoitumaan ja ajallisesti lapsi hyötyi, kun ikää kerkesi hieman lisää tulla. Oppimisessa ei niinkään ollut ongelmaa vaan silkka mielenkiinnon kohdistuminen vielä leikkeihin ja mitätön keskittymiskyky oppimiseen ja tehtäviin.
Eskariope, erityisope, puheterapeutti ja koulun puolelta olivat kaikki sitä mieltä että on kouluvalmis. Itseäni vain hirvittää. Esikoisen luokalla 80% lapsista osasi lukea jo kouluunmennessä.
En lue aloitusta, mutta ei ihme ettei osaa, kun äitinsä ei osaa edes kirjoittaa ekalle luokalle oikein. Ensimmäinen luokka, eka luokka, ensimmäiselle luokalle, ekalle luokalle.
Jotenkin pisti silmiin kirjoituksessasi pari yksityiskohtaa. ”..ostettu kalliit puheterapia sovellukset..” ja ”esikoinen oli aika paljon itseni kaltainen”.
Tulee väkisinkin tunne kovin negatiivisesta suhtautumisesta lapseen.
Älä vertaa häntä esikoiseen (tai itseesi!). Lapset ovat erilaisia ja kehittyvät eri tahtiin. Anna hänelle aikaa, pieniähän nuo kouluunmenijät on vielä.
Ehkä sen sijaan se oma asenne olisi hyvä tarkastaa.
Vierailija kirjoitti:
Jumalalla on suunnitelma myös kuopuksesi elämälle. Hän on yhtä upea ja tärkeä ihminen kuin esikoisennekin. Rukoile Jeesukselta apua kuopuksen elämään ja koulutielle ja johdatusta hänelle sopivien juttujen löytymiseksi.
Liekö Jeesus auttaa pakanoita. Esikoinenkin on kyllä samanlainen pakana.
Ei meilläkään osannut, lukemaan oppi ekan luokan syyslomaan mennessä. Kouluasiat eivät kiinnosranert ennen koulun alkua. Sai kuitenkin nopeasti kiinni jo aiksisemmin lukemaan oppineet ja meni osaamisessa yli oman ikätason lukutaidon.
Peruskoulun päättötodistuksen ka. 9,5.
Ennen koulua ei tarvitse osata lukea tai kirjoittaa. Opettelevat kirjaimetkin ekalla. Tiesit varmaan, että mitkään jako- tai kertolaskut eivät kuulu ekalle. Lisäksi siinä luokassa on n. puolet lapsista sellaisia, jotka eivät jaksa keskittyä yhtään. Sosiaaliset taidot ja tietynlainen itsenäisyys tärkeintä.
Minusta tuo vastaus numero on erittäin hyvä, ja erinomainen ratkaisu tilanteeseen.
Onko lapsesi koulukypysyyttä jotenkin mitattu ap, vai onko niin nykyisin, että kaikki jotka eivät todellakaan olisi vielä valmiita aloittamaan koulua, laitetaan jonkin erityisen oppimisen tukeen?
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin pisti silmiin kirjoituksessasi pari yksityiskohtaa. ”..ostettu kalliit puheterapia sovellukset..” ja ”esikoinen oli aika paljon itseni kaltainen”.
Tulee väkisinkin tunne kovin negatiivisesta suhtautumisesta lapseen.
Älä vertaa häntä esikoiseen (tai itseesi!). Lapset ovat erilaisia ja kehittyvät eri tahtiin. Anna hänelle aikaa, pieniähän nuo kouluunmenijät on vielä.
Ehkä sen sijaan se oma asenne olisi hyvä tarkastaa.
Jos rehellisesti sanotaan, kuopus on minulle ehkä se läheisempi. Varmasti omassa asenteessa on paljonkin vikaa ja voi olla että isoin ongelma on juuri se että vertaan häntä siskoonsa, joka oli kiinnostunut asioista. Olet ihan oikeassa että pitäisi vähän varmaan relata. Näen vain kauhukuvia sieluni silmin jossa minun pientä kuopustani kiusataan näiden asioiden takia :/ Hän on kuitenkin helposti ystävystyvä, rento ja kiva tyyppi. Kuitenkin pelottaa. Ehkä kyseessä on vähintään yhtä paljon se viimeisen lapsen koulunaloitus?
Eikös siellä ekaluokalla opetella lukemaan. Jos lapsi osaa "liikaa" kouluun mennessä, voi tulla vaikeuksia keskittymisessä, kun osaa jo kaiken ekaluokkalaiselta vaadittavan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo vastaus numero on erittäin hyvä, ja erinomainen ratkaisu tilanteeseen.
Onko lapsesi koulukypysyyttä jotenkin mitattu ap, vai onko niin nykyisin, että kaikki jotka eivät todellakaan olisi vielä valmiita aloittamaan koulua, laitetaan jonkin erityisen oppimisen tukeen?
Meillä oli testejä joita eskarissa olivat tehneet ja kaikki suosittelivat koulunaloitusta eskarin kertaamisen sijaan, eli ilmeisesti senkin voi vielä nykyäänkin kerrata.
Vierailija kirjoitti:
Eikös siellä ekaluokalla opetella lukemaan. Jos lapsi osaa "liikaa" kouluun mennessä, voi tulla vaikeuksia keskittymisessä, kun osaa jo kaiken ekaluokkalaiselta vaadittavan.
Tämäkin on varmasti totta. Typerää itseltäni tuijottaa lukua 80% osasi lukea, kun sehän jättää vielä 20% jotka eivät osanneet ja varmasti oppivat ensimmäisenä vuonna.
Ethän voivottele lapselle tai puhu puhelimessa muille lapsen kuullen tuosta "osaamattomuudesta".
Vierailija kirjoitti:
Ethän voivottele lapselle tai puhu puhelimessa muille lapsen kuullen tuosta "osaamattomuudesta".
En koskaan. Meillä vain kannustetaan.
Ammattilaiset ovat todenneet lapsesi olevan koulukypsä, joten huoli pois. Tukea saa koulusta, jos sitä tarvitaan. Nauttikaa kesästä!
Vierailija kirjoitti:
Ammattilaiset ovat todenneet lapsesi olevan koulukypsä, joten huoli pois. Tukea saa koulusta, jos sitä tarvitaan. Nauttikaa kesästä!
Kiitos. Hehän ovat ammattilaisia joten pitäisi luottaa siihen!
Eka - ja tokaluokka on vielä sitä perustaitojen oppimista. Ei kannata olla liian huolissaan, lapset on erilaisia. Ja lapset voi tuossa iässä hyvinkin nopeaan kasvaa ja kehittyä henkisesti.
Jos eskariope ja erityisope ja testit ovat sitä mieltä, että lapsi on kouluvalmis, niin ei hätää!
Häntä kyllä tuetaan ja autetaan koulussa tarpeen mukaan.
Jumalalla on suunnitelma myös kuopuksesi elämälle. Hän on yhtä upea ja tärkeä ihminen kuin esikoisennekin. Rukoile Jeesukselta apua kuopuksen elämään ja koulutielle ja johdatusta hänelle sopivien juttujen löytymiseksi.