Minä ainakin halusin tietää, pystymmekö saamaan lapsia miehen kanssa..

Erikoinen ajatus. Minä menin naimisiin mieheni kanssa, koska rakastimme toisiamme ja halusimme elää loppuelämämme yhdessä. Se, syntyykö suhteeseen lapsia, oli sitten ihan eri asia.

No tottakai rakkautta täytyy olla mukana. Mutta liian monen avioliitto kaatuu lapsettomuuteen. Sitä en omalle kohdalleni halunnut. 

-ap-

Jaa, eroaisitko sitten miehestäsi jos lapsia ei tulisi? Minä toimin täysin päinvastoin, menen naimisiin miehen kanssa jota rakastan, jos emme saisi lapsia niin ei se meidän liittoa ja rakkautta lopettaisi.

Kyllä eroaisin. Niin julmalta, kun se kuulostaakin. 

-ap-

No mitäs jos te ette voisi saada lapsia ja "syy" olisi nimenomaan sinussa?

etkö ap olisi voinut adoptoida lapsia miehesi kanssa? Tuntuu, että et ole löytänyt elämäsi rakkautta, sillä jos sen löytää, niin kyllä sitä yhdessä haluaa olla. Sai lapsia tai ei.

Aika moni tekee lisää ja lisää lapsia, jotta eroa ei tulisi, ja se vasta ajaakin perheen ja aikuisten suhteen ahtaalle.

Kai tämä on provo? Noh, vastaan kuitenkin...
Varmasti sitten kun rakastut ja löydät tasapainoisen parisuhteen alat ymmärtää kuinka tyhmältä kuulostat.

Kerropas ap, olisiko sinusta ok jos mies jättäisi sinut sen vuoksi että SINÄ et pysty saamaan lapsia?

Jos syy olisi minussa, eroaisin silti. En haluaisi "kituuttaa" miestä suhteessa, jossa hän ei voi saada lapsia.

-ap-

Oletko koskaan ollut rakastunut?

Mies on sinulle siis ensisijaisesti lapsentekoväline. Ajattelitko elää loppuelämäsi yhdessä lastesi kanssa?

Eli mielestäsi se on ihan se ja sama löydätkö hyvää miestä rinnallesi, joka rakastaisi, kunnioittaisi ja pitäisi sinua aina hyvänä, mutta kunhan lapsia jostain saa?

Ei ne lapset ole elämässä se mikä on tärkein. Kuvittele, jos ihastut mieheen, menet hänen kanssaan naimisiin, tulet raskaaksi...
Sitten saat erittäin vaikeasti kehitysvammaisen lapsen. Miehestä ei ole hoitajaksi, teidän pieni ihastumisenne ei kannakaan niin pitkälle että se kantaisi suhteessa kriisiä... Kyllä sitä voi kuule tulla muitakin kriisejä kuin lapsettomuus, jotka sitten erottaa...
Ja kummallista että juurikin vetoat tuolla tavalla että "tulee ero jos tulee lapsettomuutta, koska se on niin iso kriisi kuulemma. No erotaan sitten ennen kuin tulee niin.." eikö ole aika ironista ?

Lisäksi on erittäin pinnallista ajatella tuolla tavalla, sama kuin ajattelisi; no minä nyt elämässä olen aina rakastanut isoja kartanoita ja haluan pakostakin itselleni sellaisen. Minn on siis varmistettava että tulevalla miehelläni on paljon rahaa, jotta voimme yhdessä tuollaisen talon ostaa.. eli köyhät kyykkyyn!

Huoh. Toivottavasti saat mitä ansaitset.

Olen ollut rakastunut, mutta aina rakkaus ei riitä. Monta eroa olen lapsettomuudesta kärsivien parien kohdalla nähnyt, ikävän monta :( 

-ap-

Jaa.

Mustakin olis hauska tietää, voidaanko me miehen kanssa saada lapsia. Ihan vaan, että jos ei voitais, niin vois jättää ehkäisyn turhana pois. Se olis mukavaa! Mutta tota on vähän vaikeempi saada selville noin päin...

Niin eli edelleen sun ajatuksen perustana on se että "kuitenkin tulee ero jos kärsii lapsettomuudesta, sama siis erota heti?" Mietipä vähän mihin pohjaat, huomaat varmaan itsekin ...

Enemmän eroja itse olen nähnyt esimerkiksi enemmän alkoa kuluttavien porukoissa.. Miten aiot varmistaa että tuleva miehesi ei vain sitten rupea lotraamaan viinan kanssa ? kenties kirjallinen sopimus ennen avioliiton solmimista?
Tai entäs jos mies vaikka sairastuu vakavasti? Erohan siitä tulee.. Parempi siis selvittää huolella mahdolliset tulevat sairaudet, ja suvun perimät...

Musta ihan fiksu ajatusmaailma. Jos itse odottaa elämältä niitä lapsia, niin musta on ihan järkevää pohtia sekin kuinka tärkeänä se potentiaalinen elämänkumppani itse lapsia pitää.  itse olen ns hedlmätön nainen , eli olen tiennyt koko aikuis iän, etten voi saada biologisia lapsia. Lapsia olen kuitenkin halunnut aina, joten musta oli vain reilua tentat poikaystäviltä, ovatko he valmiita lapsettomuushoitoihin luovutetuilla munasoluill,-tai jos nekään ei olisi tuottanut tulosta niin adoptioon.

 Samoin olin kiitollinen poikaystävälle , joka päätti suhteen suht pian jos epäili olevasa loppuelämänsä onneton jos jäisi vaille omaa lasta.

Lapsia joko haluaa tai ei, komprommissa ei voi tehdä