Elämäntaitojen ja tietojen salaaminen kansalaisilta?

Koulussa opetetaan terveystietoa, yhteiskuntaoppia sun muuta sellaista. Osa yhteiskunnan toimintaan liittyvästä tiedosta on kuitenkin eräänlaista salatietoa, jonka pitäisi olla kaikille avointa, mutta jonka oppii joko tuurilla tai vahingon kautta.

Esim.oikeusturvaan liittyvät asiat. Ihmisille ei opeteta esim.sitä, että poliisi ei ole kansalaiseen luottava asiakaspalvelija, vaan potentiaalisesti haitallinen henkilö. Kun kansalaista esimerkiksi epäillään jostakin rikoksesta, häntä ei auteta valmistautumaan tiedossa olevaa kovistelua vastaan esim.kertomalla ettei mitään välttämättä kannata sanoa (tai se voidaan vaikka vääryydellä kääntää häntä vastaan) tai että kannattaisi hommata avustaja. Tällaiset asiat pidetään tabumaisena salatietona, joka pitää kuulla isoilta pojilta tai tytöiltä. Oikeuslaitoksen toiminnasta puuttuu selkeys, avoimuus, asiakaspalveluhenki ja tasavertaisuus. Lukihäiriöiset ihmiset voivat kirjoittaa valikoivia raportteja siitä mitä sanoit, ja kone lähettää sinulle puoli-akateemisella kielellä kirjoitettuja uhkauksia, joista puuttuu sinun terveytesi ja hyvinvointisi kannalta olennaisia neuvoja. Kolmannen maailman asukille oikeuslaitoksen rehellisyyden kyseenalaistaminen voi olla itsestäänselvä asia, mutta sinisilmäiselle suomalaiselle ei.

Osittain tähän syyllistyy myös hoitoalan henkilöstö. Jos ihminen ei vaadi oikeuksiensa mukaista hoitoa, hänelle voidaan nauraa päin naamaa. On siis oltava tiukkana. Sen lisäksi potilaalle lähetettävät lääkärien epikriisit on usein kirjoitettu eräänlaisella suomen ja latinan sekoituksella, jota matalasti koulutetut ihmiset tai esim.vanhukset eivät varmasti ymmärrä. Kuten oikeuslaitoksen tapauksessa, myös tässä pitäisi pyrkiä rehellisyyteen ja selkokielisyyteen.

Peruskoulusta valmistuvilla nuorilla ei useimmiten ole tietoa siitä, että lukioon pääsee kuka tahansa 18-vuotta vuotta täyttänyt tai usein sitä nuorempikin, kunhan lukio on aikuislukion nimellä ja kurssimäärä tällöin paljon kohtuullisempi. He eivät tiedä kansanopistojen olemassaolosta, kansalaisopistojen sun muiden sivistävien oppilaitosten tarjoamista hyväksilukumahdollisuuksista, avoimesta yliopistosta tai AMK:sta tai monesta muustakaan asiasta. Sen lisäksi erilaiset oppilaitokset eivät tiedota eri alojen työllistämismahdollisuuksista juuri ikinä, poikkeuksena hoitoala ja ehkä joku muu, jolloin työllistymisestä on toivoa.

Mitä muita ilmiselviä ja lain voimalla korjattavia epäkohtia keksit?