Ottaa päähän mies... yllätys yllätys...

Ja purnaukseni liittyy rahaan, yllätys yllätys.

Ostin keväällä miehelle syntymäpäivälahjaksi polkupyörän (silloin meillä ei vielä ollut autoa ja mies kulki työmatkat pyörällä. Halusin hänelle kunnon pyörän), ja maksoi luonnollisesti useita satasia. Olen kotihoidontuella lapsia hoitamassa, joten tuloni ovat pienet. Käytin lahjaan säästöjäni ja silti " omatalous" on ollut kuralla sen jälkeen. Olen yrittänyt vähitellen siirtää pyörärahoja takaisin säästötililleni, mutta kaikki mitä saan myös menee.

Mies ainakin ilahtui lahjastaan.



Itselläni oli äskettäin syntymäpäivä. En odottanut ihmeempiä lahjoja ja silti sain mieheltäni kultaisen nilkkaketjun, joka on minulle mieleinen. Hinta varmasti noin 50 ¿.

Korostan siis, etten odottanut usean sadan euron lahjaa, sillä meillä totisesti on rahareikiä muutenkin.

No mies on katsellut pitkin kevättä, kun olen yrittänyt säästää takaisin niitä pyörärahoja ja lupaillut maksavansa ainakin osan niistä minulle takaisin. Ei ole näkynyt. Sen sijaan hän osti tänään itselleen uuden kännykän, vajaa 200¿.

Mitenkä tähän nyt sitten pitäisi suhtautua. Rehellisesti sanottuna vitsittää! No jatkan säästämistä, mutta ei se antamisen ilo ikuisesti lämmitä.