Lue keskustelun säännöt.
Ristiäislahjan vaikeus
20.04.2013 |
Sukulaisemme on saanut tyttövauvan, ja ristiäiset lähestyy. Nyt on kuitenkin syntynyt iso ongelma ristiäislahjoista. Olen itse käytännöllisen kannalla, koska omat lapseni saivat pelkästään valokuvakehyksiä, lusikoita ja tinasoittorasioita. Mutta juttelin lapsen äidin kanssa, ja hän oli ehdottomasti sitä mieltä, että koska lapsi on jo kolmas, kaikkea käytännöllistä on jo olemassa ja kaapit pursuavat. Ei siis astiastoa, leluja, vaatteita. Eikä tinaesineitä. Koruja lapsi tulee saamaan isovanhemmilta, tiedän tämän ihan varmasti. Keskimmäinen lapsi taisi saada kymmenkunta koruakin...
Mitä siis lahjaksi? Puskat ja puut eivät käy, kun asuvat kerrostalossa.
Kertokaa vinkkejänne. Tuntuu, että pää on ihan tyhjä.
Kommentit (45)
Sellainen muottiaefi, mistä tehdään valu pikku jalanjäljestä.
Ei ainakaan sitä hopeoitua mukia, hyi karmeus. Eikö se mene tinaruusujen kanssa samaan sarjaan ja on vielä astia, jotka on kielletty.
Jäähän valokuvalahjakortista muisto, ne valokuvat! Aika arvokas lahja vaan, mutta ilmeisesti tämä suku on äveriästä muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.04.2013 klo 22:29"]
Sellainen muottiaefi, mistä tehdään valu pikku jalanjäljestä.
Ei ainakaan sitä hopeoitua mukia, hyi karmeus. Eikö se mene tinaruusujen kanssa samaan sarjaan ja on vielä astia, jotka on kielletty.
Jäähän valokuvalahjakortista muisto, ne valokuvat! Aika arvokas lahja vaan, mutta ilmeisesti tämä suku on äveriästä muutenkin.
[/quote] Siis MUOTTISETTI, ihme typo.
Kiitoksia taas vinkeistä! Arvostan niitä, vaikka aina tyrmäänkin.Kuvio vain on vähän hankala.
Valokuvauksen joudun hautaamaan. Ensinnäkin liian kallis meille, toiseksi mies muistutti, että perheen isä harrastaa valokuvausta, osti juuri kalliit laitteetkin, joten ei olisi kiva astua varpaille tässä asiassa.
Kipsivalokset, itsetehdyt peitot ja poltetut cd:t eivät ole lapsen vanhempien mieleen. Arvostavat siis itsetehtyä esim. suvun lapsilta mutta ei aikusilta eivätkä ole olleet innostuneita minun tekemistäni jutuista, joten olen ajat sitten lakannut tekemästä mitään itse. Eivät ole itse käsistä näppäriä, joten se varmaan selittää asiaa, ja kipsivalokset aiheuttaisivat vain stressiä (äidin omat sanat, kun puhuttiin mahan ikuistamisesta).
Joo, se muki on tosiaan astia ja tarpeettomien listalla mutta muilla lapsilla on ollut sellaiset muumilautassetit mutta muki, jota katsoin, olisi ollut sellainen nokkamuki (kahvat molemmilla puolilla, päälle asetettava kansi) ja tällaisia ei ole tallessa ainuttakaan. Tiedän sen, koska katsoin lastenastiastohyllyn läpi viime kerralla. En tosin itsekään ole siihen kovin innostunut, sellainen "varasuunnitelma", josta uhkaa tulla se ainoa oikea.
Huh, miten tällainenkin voi olla stressaavaa. Kuopukseni sai sellaisen valokuvakellon ristiäislahjaksi ja pidän siitä hurjasti. On nytkin seinällä. Mutta tämä vauva ei saa omaa huonetta ja sisarusten huoneissa on jo kellot seinillä eli tätäkään ideaa en voi käyttää.
Ap
Ehdottaisin jotain hyvää lastenkirjaa, esim. Astrid Lindgrenin tai oikeeta Muumi-kirjaa (ei kuvakirja).
Vauvan tossut olisi minusta myös hyvä idea, virkatut, huopaiset tai vaikka sitten ne Ainot. Vauvan viltti, huppupyyhe tai uniriepu-lelu. Pentikin lastenlautaset ovat myös loistavia.
Itse en haluaisi mitään tinaesineitä tai hopeamukeja...
Tee jotain itse. Virkkaa tai huovuta peitto, maalaa taulu, tee jotain savesta, kokoa itse cd-levy kauniista lauluista ja ota kansikuvaksi vauvasta kuva.