Onko sinunkin lapsesi kiljukaula?

On. Olen pitänyt huolen siitä että tyttöni saavat huutaa, karjua, likastua, kiivetä puihin, likaantua ja tapella kuten pojatkin.

Vierailija kirjoitti:

Kuka sanoo että meluisat ja riehakkaat lapset eivät voi olla hyvätapaisia? Ja se että lapset ovat riehakkaita ja meluisia ei tarkoita sitä, että eivät osaisi rauhoittua ollenkaan.

Meidän lapsille opetetaan käytöstapoja ja osaavat ikätasolleen tarpeellisella tavalla käyttäytyä ravintoloissa ja julkisissa tiloissa, mutta annamme myös heidän olla meluisia ja riehakkaita.

Kotona ja pihalla saavat käyttäytyä itselle luontaisella tavalla. Jos olisivat hiljaisia ja rauhallisia, he varmaan istuisivat lukemassa kirjaa. Mutta he liikkuvat, leikkivät ja myös metelöivät siinä samalla. En ymmärrä miksi tätä pitäisi heistä väkisin vaimentaa, koska kyllä tähän maailmaan ääntä mahtuu.

-51

No ehkä ihmisiä ei kiinnosta, osaako lapsi käyttäytyä, jos hän ei kuitenkaan käyttäydy asiaankuuluvasti. 

Meillä asuu yksi tällainen kiljukaula, rajotetaan sen meluamista aktiivisesti ja oppii hitaasti. On joskus itse sanonut että on vaikeus säätää äänen tasoaan. Kiljuu siis helposti kun innostuu. Muidenkin lastemme äänen käyttöä on suitsittu pienestä asti ja osaavat olla 'ihmisiksi'.

Koululla käydessä olen tavannut näitä rääkyperseitä enemmänkin, huutavat aivan suoli suorana korvaan, niin opettajan kuin luokka tovereidenkin. Yksi omista lapsistanikin valittaa että X huutaa koulussa kamalasti. Tästä herra Xstä tiedän että myös äitinsä on kovaääninen höpöttäjä(eivät ole wt porukkaa kuten joku täällä aijemmin vihjasi)

Vierailija kirjoitti:

Meillä asuu yksi tällainen kiljukaula, rajotetaan sen meluamista aktiivisesti ja oppii hitaasti. On joskus itse sanonut että on vaikeus säätää äänen tasoaan. Kiljuu siis helposti kun innostuu. Muidenkin lastemme äänen käyttöä on suitsittu pienestä asti ja osaavat olla 'ihmisiksi'.

Koululla käydessä olen tavannut näitä rääkyperseitä enemmänkin, huutavat aivan suoli suorana korvaan, niin opettajan kuin luokka tovereidenkin. Yksi omista lapsistanikin valittaa että X huutaa koulussa kamalasti. Tästä herra Xstä tiedän että myös äitinsä on kovaääninen höpöttäjä(eivät ole wt porukkaa kuten joku täällä aijemmin vihjasi)

Kerran uimalan pukkarissa kuulin, kuinka nainen oikein ylpeili sillä että hän on opettanut lapsen kovaäänisiksi huutajiksi, jotka eivät pelkää sanoa tiukastikin. Ei auttanut, vaikka opettajat ja lasten vaihtuvat tyttö/poikaystävät ynnä muut antoivat palautetta jatkuvasta huutamisesta ja komentamisesta, hänestä kaikki muut olivat vain vellihousuja. Erikoisinta oli, kun hän ylpeili sillä että tyttärensä oli varmasti tästä syystä suorittanut intin. Käsittääkseni valtaosa sotilaan työstä on odottamista ja sen harjoittelemista, ei toisten palvelustovereiden komentamista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ihan kaikenikäiset lapset huutaa ja kiljuu luonnostaan. Toki yksilöissä on eroja. Ja ulkona nyt periaatteessa pitäisi saadakkin huutaa, juosta ja olla LAPSI. Sen ymmärtää että esim. siellä ravintolassa ei kiljuta, mutta sitä en enää jaksa ymmärtää kun suomalaisten mielestä lasten pitäisi olla hiljaa jopa leikkipihalla. Jotenkin kadonnut ymmärrys lapsuudesta.

T. Lasten parissa työskentelevä

Lapset kiljuvat nykyään joka paikassa, ja enemmän kuin ennen. Jatkuva kiljunta nyt vain on kamalaa kuunneltavaa.

Kasvatus on muuttunut. Ennen sai remmiä jos huusi liikaa. Nykyään ei oikein ole keinoja painostaa lasta hiljaiseksi, ja toisaalta iso osa vanhemmista ei edes halua pyrkiä lapsen hiljentämiseen, koska ajatellaan, että lapsella on oltava oikeus ilmaista tunteitaan.

Naapurin kiljukaula yhä rinkuu ja kiljuu ja vanhemmat sitä mieltä, että normaalia elämää. Ei todellakaan ole normaalia, penikan pitäisi olla jo unten mailla. Mutta ei puhettakaan, se vaan kiljahtelee, kolistelee ja huutaa. Ei tuollaisen lähellä halua kukaan olla ja elää, paitsi sen pennun isukki ja äityli.