Tulin lasten , 3- ja 6-v, kanssa junalla Treelta Hkiin

minäkin olen sitä mieltä, että kenelläkään ventovieraalla ei ole minkäänlaista velvollisuutta viihdyttää ja edes hymyillä kenenkään tuntemattomille alpsille.

Itse jaksan HYVIN harvoin kiinnittää erityistä huomiota meuhkaaviin lapsiin jotka alkavat tökkiä tai kysellä henkilökohtaisia tai edes kukkua.

Kyllä normaalin lapsen pitäisi ymmärtää olla häiritsemättä jos kielletään.

aika kurttunaama.

vihamielisyyttä, mitä lapsen kanssa liikkuessa kohtaa. Ja voihan hyssykät, mitä tekstiä täällä näkeekin. Ei voi muuta todeta, että Suomessa asiat todella huonosti (ihmisten käytöstavat huonontuneet, elämä kaiketi niin stressaavaa, että se puretaan jopa lapsiin). Ap, ymmärrän sinua oikein hyvin.

nykyajan lapsia ei kasvateta ollenkaan. Niiltä ei saa kieltää mitään ja kaiken pitäisi olla sallittua. Ennen sai risusta jos häiritsi aikuisia väärään aikaan, nykyään jokaisen vieraankin ihmisen pitäisi toimia lapsen leikkitätinä.

Vierailija:

Ei voi muuta todeta, että Suomessa asiat todella huonosti (ihmisten käytöstavat huonontuneet, elämä kaiketi niin stressaavaa, että se puretaan jopa lapsiin). Ap, ymmärrän sinua oikein hyvin.

ainakin on usein junasta pois tullessa tajuton kiire bussiin, joten todella tungen ensimmäisenä ovesta ulos, jotta ehdin..

Et ole ainoa jolla on kiire jonnekki!

lapsiaan, ei siitä ole kysymys. Vaan aikuisten ihmisten asenteesta, mikä tässäkin ketjussa on tullut ilmi. Poikani (3 v.) on hyvin avoin, seurallinen, juttelee ihmisten kanssa, mutta aika ajoin häpeän aikuisten ihmisten käytöstä häntä kohtaan. Miten selitän pojalleni, no ihmisellä oli kiire tai hänellä oli huono päivä tms. Yllättävän hyvin noinkin pieni tajuaa... Ja ymmärrän toisaalta joidenkin ihmisten vastaukset esim. jos on itse vaan matkalla yksin ilman lapsia, niin ei halua muiden kakaroita siihen. Olen itse ollut monta vuotta kotiäitinä ja jaan joinakin päivinä saman tunteen. Mutta kyllä minä sen sanasen kuitenkin sanon, ja lopetan jotenkin ystävällisesti sen jutun. Koska tiedän omista lapsistani, että joku juttu voi jatkua " repeatina" vaikka kuinka kauan.

Vierailija:

Miten selitän pojalleni, no ihmisellä oli kiire tai hänellä oli huono päivä tms. Y

Tosiaan jos vieraalle muksulle edes hymyilee, niin se yllyttää lasta vain enempään kontaktiin ja rauha on loppumatkan ajaksi mennyttä. Ja jos erehdyt kesken kaiken sanomaan että " Nyt täti haluaisi lukea rauhassa" niin taas ollaan lapsivihamielisiä ja sivistymättömiä.

Minä en viihdytä muiden lapsia enkä oleta muiden viihdyttävän omaani. Jos olen ilman lasta liikenteessä, niin haluan olla rauhassa ilman kukkuu-leikkejä.

Kaikki eivät pidä (vieraista) lapsista, eikä se ole tarpeenkaan.

(ehkä sitten epäselvästi) sanoin. Joskus vaan tuntuu, että todellakin käytöstavat tässä maassa on vedetty vessanpöntöstä alas. Asuin ulkomailla aikaa montakin, ja moni asia oli toisin.

Mutta kun käytös täälläkin on mitä sattuu niin eipä se ole kaksista muuallakaan!

jääkiekkokassin ja lapsen ja rattaat omaavallakin saattaa olla kiire siihen samaan bussiin kuin niillä muillakin inhimillisillä olennoilla. Vai kaikki hitaat ja vajaat ja vammaiset ja sairaat ja lapselliset ja jollain tapaa epänormaalit vaan viimeisenä ja mahdollisimman huomaamatta joka paikkaan, ettei vaan normaalit ihmiset häiriinny? Ja tää suvaitsematon porukka kasvattaa isänmaan toivoja: ei toivoa käytöstapojen kohentumisestä... En osaa kuvitella, että joku vanhempi opettaisi lapselleen sellaisia tapoja, ettei hymyyn saa/tarvitse vastata tai että ylipäänsä ollaan niinkuin ei huomattaiskaan, jos vieras ihminen jotenkin hakee kontaktia. Niin kasvaa kyllä tosi kierosti vuorovaikuttavia lapsia, voi voi.

Vierailija:

En osaa kuvitella, että joku vanhempi opettaisi lapselleen sellaisia tapoja, ettei hymyyn saa/tarvitse vastata tai että ylipäänsä ollaan niinkuin ei huomattaiskaan, jos vieras ihminen jotenkin hakee kontaktia. Niin kasvaa kyllä tosi kierosti vuorovaikuttavia lapsia, voi voi.

Kasvatan lapseni siihen, että hänenkään ei ole pakko vastata hymyyn ja viihdyttää muita. Hymyily on jees, mutta ei pakollista.

Esim tre-hki väliä reissaa päivittäin iso määrä ihmisiä. Heille junamatka tarjoaa ehkä sen päivän ainoan hengähdystauon. Ei tarvitse reissata paljon huomatakseen että hyvin monilla matkoilla on mukana näitä käytävää pitkin edestakaisin ravaavia kukkuu-lapsia. Ehkä ensimmäisen vuodenkin jaksaa hymyillä äidin pikku nuppusille, mutta jossain vaiheessa se alkaa raivostuttamaan. Päivästä toiseen riekkuvia lapsia joille junamatka on suunnatonta extremeä ja mammojen mielestä riekkuminen on hyväksyttävää. Nätisti käyttäytyvät lapset saavat edelleen hymyilemään vaikka laulaisivat säkkijärven polkkaa.

loukkaantua jo siitä, että en antanut paikkaani hänen perheensä käyttöön. Tuolla naisellehan ei käynyt se, että isä oli vauvan kanssa käytänä toisella puolella. Valitti vaan, kun tulee Kanariansaarilta vaihtolennolla, niin ei ehdi valitsemaan parhaita paikkoja. Eipä tullut nainen kysyneeksi minun matkastani. Olin tullut Lontooseen 3 tuntia bussilla ja sitten maleksinut toiset kolme tuntia lentokentällä. Ei olisi tippaakaan huvittanut viihdyttää sitä ihan mukavaa pikkutyttöä varsinkaan, kun äiti luuli olevansa joku etuoikeutettu. Olivat vielä kapteenin tuttuja ja siksi lentoemännätkin yrittivät kaikkensa saadakseen koko perheen samalla penkkiriville. No, ilmeisesti kostona minulle, minulle unohdettiin myydä tuliaisia.

No, ehkä hymyilen mut en muuta. Ei ne muitten lapset ole niin ihania herranterttuja vieraiden mielestä kuin omasta äidistä. Ja kyllä kieltäisin lastani juttelemasta tai kukkuilemasta jos näkisin että toinen ei ole kiinnostunut. Ei siitä kyllä pidä mieltään pahoittaa jos oma kullannuppu ei saakaan jokaiselta vastaantulijalta huomiota.

ihan ruuhkabusseissakin. Lapsille ymyillaan, ja kysytaan nimea. Ja sitten sen keskustelun voi halutessaan lattaa siihen. Eivat ainakaan oma lapseniole " alkaneet riekkumaan" enempaa, vaikka heille on hymyn suonut ja muutaman sanankin sanonut. Lapset ovat jatkaneet juttua minun kanssani ja ehka hymyilleet sille aikuiselle uudestaankin. Siina se heidan hairiokayttaytymisensa.

niin siellä kakspaikkasessa on se ylimääräinen happinaamari ja siellä saa pitää vauvaa. Muuten en kyllä tajua mikset olisi vaihtanut paikkaa niin että olisivat olleet koko perhe vierekkäin eikä olis se tyttökään häirinnyt sua.

Vierailija:

loukkaantua jo siitä, että en antanut paikkaani hänen perheensä käyttöön. Tuolla naisellehan ei käynyt se, että isä oli vauvan kanssa käytänä toisella puolella. Valitti vaan, kun tulee Kanariansaarilta vaihtolennolla, niin ei ehdi valitsemaan parhaita paikkoja. Eipä tullut nainen kysyneeksi minun matkastani. Olin tullut Lontooseen 3 tuntia bussilla ja sitten maleksinut toiset kolme tuntia lentokentällä. Ei olisi tippaakaan huvittanut viihdyttää sitä ihan mukavaa pikkutyttöä varsinkaan, kun äiti luuli olevansa joku etuoikeutettu. Olivat vielä kapteenin tuttuja ja siksi lentoemännätkin yrittivät kaikkensa saadakseen koko perheen samalla penkkiriville. No, ilmeisesti kostona minulle, minulle unohdettiin myydä tuliaisia.

ja sisäänpäinkääntyneitä aikuisia.



Risua vaan persiille tosiaan, jos kehtaa julkisella paikalla ilakoida. Oppiipahan nuhteeseen ja herran pelkoon eikä tarvitse itsevarmaa päivää koskaan nähdä.

kerrankin yksin liikkeellä.