Oletteko saaneet/pyytäneet työtehtävien helpottamista raskauden aikana?

Minä pyysin apuja vanhustyössä tai vaihdoin asiakkaita, kun en uskaltanut  nostella lähes jalattomia vanhuksia. Loppuajasta myös esim. kylvetykset kävi aika mahdottomiksi, kun en meinannut mahtua ahtaisiin vessoihin tai suihkukaappeihin.

Entäs sellaisissa töissä, joissa ei tarvi fyysistä voimaa?

Olen saanut kevennystä pyytämättä opettajan työssä. Nyt keväällä kaikki tuntini ovat saman kerroksen luokissa ja mahdollisimman paljon samassa luokkatilassa, joten minun ei tarvitse juosta joka välitunti portaita ja kanniskella tavaroitani huoneesta toiseen. Helpottaa kyllä kummasti.

Sain siirrettyä hankalat asiakkaat muille työntekijöille.

Olen kaupassa töissä (en kassalla). Esikoista odottaessani meillä oli työnarkomaani esimies joka odotti samaa jokaiselta työntekijältä. Teki työntekijöille jokaiselle päivälle listan mitä piti saada sen työvuoron aikana tehtyä. Listassa oli niin paljon asioita että sai vauhtia pitää saadakseen kaikki tehtyä. Päivän jälkeen oli hikinen ja rättipoikkiväsynyt.

Sanoohan sen järkikin että ison mahan kanssa työskentely on huomattavasti hitaampaa fyysisessä työssä. Kyykistyminen, kurottelu, isojen tai painavien tavaroiden siirtely ja nostelu... Oikein painavia tavaroita siirtäessä piti pyytää joku avuksi ja joskus joutui odottamaan vähän aikaa ennenkuin kaveri tuli. Sanoin esimiehelle että minun on mahdotonta toteuttaa kaikki listaan merkityt asiat nyt kun raskaus on jo näin pitkällä. Ensin oli vähän nihkeänä mutta pitemmän päälle näki ettei tosiaan onnistu kaikki hommat. Tuli sitten ihan mukavasti vastaan ja työtaakkaa vähennettiin.

Pyysin loppuraskaudessa kun alkoi supistella kipeästi, että ei olisi tarvinnut tehdä kuin omat työni.  Eli ei siis toisille kuuluvaa virkaehtosopimukseni vastaista työtä jota meillä on teetetty. En saanut sitä mahdollisuutta, tuntui että ylimääräisten potilaiden määrä vaan lisääntyi. Toimin terveyskeskuslääkärinä, ja supistelu oli sitä luokkaa, että kun nousin tuolista huutamaan potilasta, piti jo kaksi kertaa levätä supistuksen vuoksi ennen kuin pääsin huoneen ovelle. Sama kun rupesi potilasta tutkimaan yms. Pitikin sitten jäädä sairaslomalle, kun keventäminen ei onnistunut.  

Ei fyysisessä työssä ei mielestäni ole oikein jos muiden taakaksi siirretään töitä, voi herättää närää.

Bussikuski, järjestivät autot niin, että mahdollisimman kevyitä ajaa. Vuorot mahdollisimman säännöllisiä, ei yövuoroja. Ja mitään en pyytäny, työnjohto hoiti ne oma-aloitteisesti. 

[quote author="Vierailija" time="18.04.2013 klo 10:03"]Ei fyysisessä työssä ei mielestäni ole oikein jos muiden taakaksi siirretään töitä, voi herättää närää.[/quote] Joo niin voi. Mut jos vaakakupissa on sitten se, että raskaanaoleva on kokonaan pois, niin huono se on sekin.

Mun kohdalla (nro 7) oli sillein, että tein aina ehkä 130% teholla työtä. Ajatukseni oli, että jos se ylimääräinen, joka siis oli oikeasti virkaehtosopimuksen vastaista joustamista, olis karsittu pois, olisin saattanut voida tehdä sen 100% työpanokseni vähän pidempään. Ja kollegoille olis ollut helpompi, vaikka olisin tehnyt vaan 75% ja 25% mun hommista olis kasautunut heille. Nyt sit vaihtoehdot oli 0% tai 130%. Ei siinäkään oo mitään järkeä. 

Toimiessani hoitajana raskaassa työssä,jossa ollaan yksin koko vuoro asiakkaan kotona, puetaan ja käännellään yms. pyysin siirtoa osastotyöhön koska supisteli. Oli kyseessä toinen raskaus ja ekassakin olin joutunut sairaslomalle supistusten ja kohdunsuun aukeamisen vuoksi rv29. Esimies sanoi että ole nyt siinä hommassa niin kauan kuin JOUDUT sairaslomalle, osastolla ei ole paikkoja. En ollut otin lopputilin. Kahden viikon kuluttua kutsuttiin osastolle töihin jossa olin about 4 viikkoa kun supistukset alkoivat ja kohdunsuu aukesi.

Mä en ole varsinaisesti saanut mutta olen ehkä ottanut vähän vähemmän asiakkaita kuin ennen. Ennen kaikkea omalla kohdallani on raskausaikana käynyt niin, etten vaan suoriudu töistäni entiseen malliin ja enemmän jää tekemättä ja olen koko ajan myöhässä kaikessa. Raskauspahoinvointi on vaivannut pahasti ja meillä on töissä huonosti resursseja muutenkin. Työskentelen lastensuojelussa sosiaalityöntekijänä.

Olin kaupassa töissä. Meillä työstä pieni osa painavien esineiden nostelua. Keskustelin asiasta esimiehen kanssa, kun neuvolassa oli käsketty välttää nöiden nostelua. Esimies lupasi, ettei tarvitse nostaa. Esimies ei kuitenkaan järjestellyt töitä uusiksi, niin että nostoilta voisi välttyä, joten jäin sairaslomalle raskausviikolla 25 selän kipeydyttyä lopullisesti (diagnoosina raskausajan iskias).