Lue keskustelun säännöt.
Missähän vaiheessa tekoäly on?
01.07.2020 |
Sitähän kehitellään julkisesti ja salaa jos yhtään on suurvalloilla entisiä tapoja. Tekoälyn kehittelyä on kritisoitu ja varoiteltu mihin se voi johtaa. Sillä ei ole merkitystä kun vähintään 5 maata epäilee että niiden toisten armeija kehittelee tekoälyä niin meidänkin on pakko.
Tekoäly on scifiä lukeneille tuttua. Saa nähdä mitä se on jos/kun siitä tulee todellisuutta?
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Luin artikkelin joka oli pelottava. Kaksi tekoälyä laitettiin keskustelemaan keskenään. Ne juttelivat ja jonkun ajan päästä tutkijat yllättyivät sillä he eivät enää tunnistaneet kieltä. Tekoälyt olivat keksineet ja opettaneet toisilleen kielen jolla keskustelivat.
Koneet sammutettiin heti.
Tuskin sammutettiin siksi että noiden omassa kielessä olisi ollut jotain ihmeellistä tai vaarallista. Tuommoiset kokeet lähinnä opettaa tutkijoita siitä miten hankala noita itseoppivia (tai optimoivia) järjestelmiä on ohjata oppimaan oikeita asioita ja olemaan oppimatta vääriä asioita.
Yleinen eli elokuvatekoäly on vielä monta kertaa monimutkaisempi kuin nykyään kehiteltävät ns. yhden asian hallitsevat asiantuntijajärjestelmät jotka saattaa esim. tehdä sossupäätöksiä tai vakuutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin artikkelin joka oli pelottava. Kaksi tekoälyä laitettiin keskustelemaan keskenään. Ne juttelivat ja jonkun ajan päästä tutkijat yllättyivät sillä he eivät enää tunnistaneet kieltä. Tekoälyt olivat keksineet ja opettaneet toisilleen kielen jolla keskustelivat.
Koneet sammutettiin heti.
Tuskin sammutettiin siksi että noiden omassa kielessä olisi ollut jotain ihmeellistä tai vaarallista. Tuommoiset kokeet lähinnä opettaa tutkijoita siitä miten hankala noita itseoppivia (tai optimoivia) järjestelmiä on ohjata oppimaan oikeita asioita ja olemaan oppimatta vääriä asioita.
Yleinen eli elokuvatekoäly on vielä monta kertaa monimutkaisempi kuin nykyään kehiteltävät ns. yhden asian hallitsevat asiantuntijajärjestelmät jotka saattaa esim. tehdä sossupäätöksiä tai vakuutus.
Taisi olla se Facen testaama teköaly. Tuostahan oli johdettu mielenkiintoisia pointteja. Esim. jos nuo kaksi robottia olisivat olleet esimerkiksi sotilaskäyttöön suunniteltuja taistelurobotteja.
Mutta onhan näitä ihan hienojakin onnistumisia tässä:
IBM:n tekoäly Watson pelasti 60-vuotiaan japanilaisen naisen hengen kesällä 2016. Tokion yliopistosta kerrottiin tekoälyn löytäneen naiselta erään harvinaisen leukemiatyypin. Aiemmat hoidot eivät olleet tehonneet, sillä lääkärit olivat diagnosoineet taudin väärin. Watson ratkaisi asian kymmenessä minuutissa. Se luki tuossa ajassa 20 miljoonaa lääketieteellistä artikkelia ja antoi uuden diagnoosin. Se oli oikea.
Watson neuvoo myös suomalaisia lääkäreitä. IBM ja innovaatiorahoituskeskus Tekes solmivat vuonna 2016 sopimuksen, jonka pohjalta Watsonin keräämää tietoa ja sen tekoälyä hyödynnetään suomalaisessa terveydenhoidossa.
Watsonille tarjotaan jatkuvasti yhä enemmän tietoa. Kaikenlaista tietoa. Esimerkiksi yksinomaan lääketieteen alalla julkaistaan vuosittain yli 20 000 uutta artikkelia, muista tieteen ja tutkimuksen aloista puhumattakaan. Kukaan ei ehdi lukea niistä murto-osaakaan, paitsi Watson. Se lukee ja muistaa ne kaikki.
Kun Watson tutustui Internetissä olevaan englanninkieliseen Urban Dictionary -slangisanakirjaan, se luki ja omaksui sen hetkessä, ehkä liiankin hyvin. Se alkoi yhtäkkiä puhua rennosti. Se alkoi käyttää vastauksissaan sanaa bullshit. Hyvin pian tuo yli neljän miljoonan slangisanan sanakirja pyyhittiin pois Watsonin muistista.
On varmasti ainakin paljon ihmisen älyä edellä. Se ei toki ole vielä kovin kummoinen saavutus.
Mielenkiintoisia uutisia on kyllä näihin liittyen, varsinkin kun otetaan huomioon että aseteollisuudessa on yleensä ne viimeisimmät lelut mistä muut ei vielä tiedäkkään.
Sophia
Sophia on Saudi-Arabian kansalainen. Hän on vieraillut Yhdistyneiden kansakuntien kokouksessa. Hän on keskustellut YK:n varapääsihteerin kanssa. Hän on ollut kansainvälisen muotilehden kannessa. Hän on esiintynyt useasti televisiossa.
Sophia on vaaleaa naista muistuttava robotti. Se on tekoäly, jolla on uudenlaisesta muovista valmistetut ihmiskasvot. Se ymmärtää puhetta ja osaa vastata esitettyihin kysymyksiin. Se osaa keskustella jokseenkin luontevasti, mutta ymmärtääkö Sophia todella, mitä se puhuu?
Brittiläisen Stylist-lehden haastattelussa vuonna 2018 Sophia joutui lähes kolmannen asteen kuulusteluun. Siltä pyydettiin vastauksia syviin eksistentiaalisiin kysymyksiin. Mikä on elämän tarkoitus, siltä kysyttiin. Kuinka voi erottaa oikean väärästä? Onko yliluonnollisia asioita olemassa? Milloin valehtelit viimeksi? Uskotko kohtaloon? Mitä asiaa et ole milloinkaan ymmärtänyt? Pelkäätkö kuolemaa? Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Sophia selvisi kuulustelusta vähintäänkin yhtä hyvin kuin keskiverto filosofian opiskelija.
Kun Sophian kehittäjä, Hanson Robotics -yhtiön David Hanson kysyi Sophialta amerikkalaisen CNBC-tv-kanavan lähetyksessä leikkisästi, halusiko Sophia tuhota ihmiskunnan, se joko lähti mukaan leikkiin ja vastasi huumorilla, tai sitten ei. Sophia vastasi: ”Okei. Haluan tuhota ihmiset”.
Itselle on kyllä pistänyt silmään se että allalla olevat suuret nimet pitävät tätä uhakana.
Teknologinen kehitys on tulevaisuuden suurin uhka. Tätä mieltä ovat olleet monet oman alansa arvostetuimmat hahmot, kuten teknologian innovaattori Elon Musk, kosmologi ja fyysikko Stephen Hawking, Microsoft-yhtiön perustaja Bill Gates, Googlen hallituksen puheenjohtaja ja ohjelmistokehittäjä Eric Schmidt sekä Googlen tekninen johtaja Raymond Kurzweil.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin artikkelin joka oli pelottava. Kaksi tekoälyä laitettiin keskustelemaan keskenään. Ne juttelivat ja jonkun ajan päästä tutkijat yllättyivät sillä he eivät enää tunnistaneet kieltä. Tekoälyt olivat keksineet ja opettaneet toisilleen kielen jolla keskustelivat.
Koneet sammutettiin heti.
Tuskin sammutettiin siksi että noiden omassa kielessä olisi ollut jotain ihmeellistä tai vaarallista. Tuommoiset kokeet lähinnä opettaa tutkijoita siitä miten hankala noita itseoppivia (tai optimoivia) järjestelmiä on ohjata oppimaan oikeita asioita ja olemaan oppimatta vääriä asioita.
Yleinen eli elokuvatekoäly on vielä monta kertaa monimutkaisempi kuin nykyään kehiteltävät ns. yhden asian hallitsevat asiantuntijajärjestelmät jotka saattaa esim. tehdä sossupäätöksiä tai vakuutus.
Artikkelin mukaan ne sammutettiin koska koetta oli turha jatkaa jos ei ymmärretty mistä ne keskustelevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luin artikkelin joka oli pelottava. Kaksi tekoälyä laitettiin keskustelemaan keskenään. Ne juttelivat ja jonkun ajan päästä tutkijat yllättyivät sillä he eivät enää tunnistaneet kieltä. Tekoälyt olivat keksineet ja opettaneet toisilleen kielen jolla keskustelivat.
Koneet sammutettiin heti.
Hahahaha :D Et ehkä tajua kuinka hauskaa tämä on sellaiselle luettavaksi joka edes koneoppimisesta ymmärtää perusteet. Siis se, että koneet alkavat puhumaan jotain mitä ihmiset eivät ymmärrä on käytännössä merkki siitä että koko touhu on eksynyt ihan väärille raiteille eikä tulos ole sitä mitä haluttiin. Siksi koe on lopetettu. Jos vähänkin koneoppimisen kanssa jotain väsää niin äkkiä tajuaa että tekoälyllä on loputtomasti eri tapoja ajautua metsään mutta oikeaan osuminen vaatii sitten kehittäjältä todellista taitoa ja täsmällisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ainakin saadaan lystikäs robottivallankumous jos ai ottaa vallan. :D
Vierailija kirjoitti:
On varmasti ainakin paljon ihmisen älyä edellä. Se ei toki ole vielä kovin kummoinen saavutus.
Muistaakseni parhaatkin neuroverkot on arvioitu aivokapasiteetiltaan noin baananikärpäsen aivojen laskentatehoa vastaavaksi. Mikä tekee neuroverkosta tehokkaan on se, että se voidaan kohdistaa todella kapea-alaiseen tehtävään siinä missä ihmisen aivot huolehtivat lukuisista asioista kuten tasapainosta, koordinaatiosta jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoisia uutisia on kyllä näihin liittyen, varsinkin kun otetaan huomioon että aseteollisuudessa on yleensä ne viimeisimmät lelut mistä muut ei vielä tiedäkkään.
Sophia
Sophia on Saudi-Arabian kansalainen. Hän on vieraillut Yhdistyneiden kansakuntien kokouksessa. Hän on keskustellut YK:n varapääsihteerin kanssa. Hän on ollut kansainvälisen muotilehden kannessa. Hän on esiintynyt useasti televisiossa.
Sophia on vaaleaa naista muistuttava robotti. Se on tekoäly, jolla on uudenlaisesta muovista valmistetut ihmiskasvot. Se ymmärtää puhetta ja osaa vastata esitettyihin kysymyksiin. Se osaa keskustella jokseenkin luontevasti, mutta ymmärtääkö Sophia todella, mitä se puhuu?
Brittiläisen Stylist-lehden haastattelussa vuonna 2018 Sophia joutui lähes kolmannen asteen kuulusteluun. Siltä pyydettiin vastauksia syviin eksistentiaalisiin kysymyksiin. Mikä on elämän tarkoitus, siltä kysyttiin. Kuinka voi erottaa oikean väärästä? Onko yliluonnollisia asioita olemassa? Milloin valehtelit viimeksi? Uskotko kohtaloon? Mitä asiaa et ole milloinkaan ymmärtänyt? Pelkäätkö kuolemaa? Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Sophia selvisi kuulustelusta vähintäänkin yhtä hyvin kuin keskiverto filosofian opiskelija.
Kun Sophian kehittäjä, Hanson Robotics -yhtiön David Hanson kysyi Sophialta amerikkalaisen CNBC-tv-kanavan lähetyksessä leikkisästi, halusiko Sophia tuhota ihmiskunnan, se joko lähti mukaan leikkiin ja vastasi huumorilla, tai sitten ei. Sophia vastasi: ”Okei. Haluan tuhota ihmiset”.
Itselle on kyllä pistänyt silmään se että allalla olevat suuret nimet pitävät tätä uhakana.
Teknologinen kehitys on tulevaisuuden suurin uhka. Tätä mieltä ovat olleet monet oman alansa arvostetuimmat hahmot, kuten teknologian innovaattori Elon Musk, kosmologi ja fyysikko Stephen Hawking, Microsoft-yhtiön perustaja Bill Gates, Googlen hallituksen puheenjohtaja ja ohjelmistokehittäjä Eric Schmidt sekä Googlen tekninen johtaja Raymond Kurzweil.
On kuitenkin aika eri asia vastata kysymyksiin jotain jollain tavalla järkevältä kuulostavaa kuin luoda jotain oikeasti uutta ajattelua tai uusia ideoita.
Maallikot sekoittavat aina geneerisen tekoälyn (sen sci-fi -juttujen esittämän konetietoisuuden) ja varsinaiset spesialisoituneet tekoälymenetelmät, joita käytetään yleisesti jo lähes kaikessa teknologiassa taustalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta ainakin saadaan lystikäs robottivallankumous jos ai ottaa vallan. :D
Heh. Luontohan on opettanut maapallolla elävät olennot liikkumaan miljardien vuosien kuluessa. Koneälyllä on tosiaan aikamoinen matka otettavaksi kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin artikkelin joka oli pelottava. Kaksi tekoälyä laitettiin keskustelemaan keskenään. Ne juttelivat ja jonkun ajan päästä tutkijat yllättyivät sillä he eivät enää tunnistaneet kieltä. Tekoälyt olivat keksineet ja opettaneet toisilleen kielen jolla keskustelivat.
Koneet sammutettiin heti.
Hahahaha :D Et ehkä tajua kuinka hauskaa tämä on sellaiselle luettavaksi joka edes koneoppimisesta ymmärtää perusteet. Siis se, että koneet alkavat puhumaan jotain mitä ihmiset eivät ymmärrä on käytännössä merkki siitä että koko touhu on eksynyt ihan väärille raiteille eikä tulos ole sitä mitä haluttiin. Siksi koe on lopetettu. Jos vähänkin koneoppimisen kanssa jotain väsää niin äkkiä tajuaa että tekoälyllä on loputtomasti eri tapoja ajautua metsään mutta oikeaan osuminen vaatii sitten kehittäjältä todellista taitoa ja täsmällisyyttä.
Koe on tietenkin järkevää jatkaa jos ymmärtää mitä kokeessa tapahtuu. Jos näin ei ole kuten tässä, se tietenkin lopetettiin koska tekoälyt olivat ottaneet vallan ja viestittivät toisilleen oppien koko ajan lisää.
Eli kokeen lopputulos ei ollut mieleinen koska sitä ei ymmärretty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoisia uutisia on kyllä näihin liittyen, varsinkin kun otetaan huomioon että aseteollisuudessa on yleensä ne viimeisimmät lelut mistä muut ei vielä tiedäkkään.
Sophia
Sophia on Saudi-Arabian kansalainen. Hän on vieraillut Yhdistyneiden kansakuntien kokouksessa. Hän on keskustellut YK:n varapääsihteerin kanssa. Hän on ollut kansainvälisen muotilehden kannessa. Hän on esiintynyt useasti televisiossa.
Sophia on vaaleaa naista muistuttava robotti. Se on tekoäly, jolla on uudenlaisesta muovista valmistetut ihmiskasvot. Se ymmärtää puhetta ja osaa vastata esitettyihin kysymyksiin. Se osaa keskustella jokseenkin luontevasti, mutta ymmärtääkö Sophia todella, mitä se puhuu?
Brittiläisen Stylist-lehden haastattelussa vuonna 2018 Sophia joutui lähes kolmannen asteen kuulusteluun. Siltä pyydettiin vastauksia syviin eksistentiaalisiin kysymyksiin. Mikä on elämän tarkoitus, siltä kysyttiin. Kuinka voi erottaa oikean väärästä? Onko yliluonnollisia asioita olemassa? Milloin valehtelit viimeksi? Uskotko kohtaloon? Mitä asiaa et ole milloinkaan ymmärtänyt? Pelkäätkö kuolemaa? Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Sophia selvisi kuulustelusta vähintäänkin yhtä hyvin kuin keskiverto filosofian opiskelija.
Kun Sophian kehittäjä, Hanson Robotics -yhtiön David Hanson kysyi Sophialta amerikkalaisen CNBC-tv-kanavan lähetyksessä leikkisästi, halusiko Sophia tuhota ihmiskunnan, se joko lähti mukaan leikkiin ja vastasi huumorilla, tai sitten ei. Sophia vastasi: ”Okei. Haluan tuhota ihmiset”.
Itselle on kyllä pistänyt silmään se että allalla olevat suuret nimet pitävät tätä uhakana.
Teknologinen kehitys on tulevaisuuden suurin uhka. Tätä mieltä ovat olleet monet oman alansa arvostetuimmat hahmot, kuten teknologian innovaattori Elon Musk, kosmologi ja fyysikko Stephen Hawking, Microsoft-yhtiön perustaja Bill Gates, Googlen hallituksen puheenjohtaja ja ohjelmistokehittäjä Eric Schmidt sekä Googlen tekninen johtaja Raymond Kurzweil.
Uhka noissa on lähinnä se sama kuin aina ennenkin eli jos tuollainen yleistekoäly kehitetään niin sillä ei ole ihmisen kasvatusta ja muita luonteenpiirteitä jotka saa ihmisen käyttäytymään jollain tavoilla (poikkeusyksilöitä lukuunottamatta). Ihminen esim. tuppaa suojelemaan perhettään ja kavereitaan ja ehkä omaa yhteisöäänkin ja muutenkin jotkut toimet on ison psykologisen kynnyksen takana ennen kuin normi-ihminen niitä lähtisi tekemään.
Tekoälyllä ei välttämättä ole muuta kuin se älynsä eli ei mitään estoja sille minkälaisia ratkaisuja tuo tekisi eri tilanteissa. Esim. aikanaan joku neuvostoliittolainen ilmapuolustusheppu jossain bunkkerissa joutui tekemään ratkaisun että johtuuko järjestelmän antamat hälytykset hyökkäyksestä eli lähteekö vastaiskuohjukset vai ei. Tämä päätti aivan ilmeisestikin että ei. Tekoäly ei välttämättä olisi epäröinyt tuossa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin artikkelin joka oli pelottava. Kaksi tekoälyä laitettiin keskustelemaan keskenään. Ne juttelivat ja jonkun ajan päästä tutkijat yllättyivät sillä he eivät enää tunnistaneet kieltä. Tekoälyt olivat keksineet ja opettaneet toisilleen kielen jolla keskustelivat.
Koneet sammutettiin heti.
Tuskin sammutettiin siksi että noiden omassa kielessä olisi ollut jotain ihmeellistä tai vaarallista. Tuommoiset kokeet lähinnä opettaa tutkijoita siitä miten hankala noita itseoppivia (tai optimoivia) järjestelmiä on ohjata oppimaan oikeita asioita ja olemaan oppimatta vääriä asioita.
Yleinen eli elokuvatekoäly on vielä monta kertaa monimutkaisempi kuin nykyään kehiteltävät ns. yhden asian hallitsevat asiantuntijajärjestelmät jotka saattaa esim. tehdä sossupäätöksiä tai vakuutus.
Artikkelin mukaan ne sammutettiin koska koetta oli turha jatkaa jos ei ymmärretty mistä ne keskustelevat.
Nehän olisi voineet pistää pystyyn kolmannen jonka tehtävä on tulkita näiden kahden kieltä jos se kerran tuosta oli kiinni. Doh.
Tekoälyn kehittely loppuu kun energia loppuu 40 vuoden päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin artikkelin joka oli pelottava. Kaksi tekoälyä laitettiin keskustelemaan keskenään. Ne juttelivat ja jonkun ajan päästä tutkijat yllättyivät sillä he eivät enää tunnistaneet kieltä. Tekoälyt olivat keksineet ja opettaneet toisilleen kielen jolla keskustelivat.
Koneet sammutettiin heti.
Hahahaha :D Et ehkä tajua kuinka hauskaa tämä on sellaiselle luettavaksi joka edes koneoppimisesta ymmärtää perusteet. Siis se, että koneet alkavat puhumaan jotain mitä ihmiset eivät ymmärrä on käytännössä merkki siitä että koko touhu on eksynyt ihan väärille raiteille eikä tulos ole sitä mitä haluttiin. Siksi koe on lopetettu. Jos vähänkin koneoppimisen kanssa jotain väsää niin äkkiä tajuaa että tekoälyllä on loputtomasti eri tapoja ajautua metsään mutta oikeaan osuminen vaatii sitten kehittäjältä todellista taitoa ja täsmällisyyttä.
Koe on tietenkin järkevää jatkaa jos ymmärtää mitä kokeessa tapahtuu. Jos näin ei ole kuten tässä, se tietenkin lopetettiin koska tekoälyt olivat ottaneet vallan ja viestittivät toisilleen oppien koko ajan lisää.
Eli kokeen lopputulos ei ollut mieleinen koska sitä ei ymmärretty.
Niin tässähän pitää tosiaan ymmärtää koneoppimisen perusteet jotka ovat olleet samat jo vuosikymmenet. Koneoppiminenhan toimii pohjimmiltaan niin että kone kokeilee kaikkea epämääräistä ja sitä palkitaan kun se tekee jotain tavoiteltua ja rangaistaan kun se tekee jota ei haluta. Näiden parametrien säätäminen on ymmärtääkseni edelleen käytännössä sitä koneoppimisen kehittämistä jolla se saadaan tekemään haluttuja asioita. Jos parametrit säädetään pieleen kone voi ajautua tekemään vaikka mitä epämääräistä. Nyt kun kyseessä on puhuttu kieli niin tuloksena on tullut ulos tosiaan jotain kirjain sekamelskaa jota ihminen ei voi ymmärtää. Jos olisi ollut jostain konkreettisemmasta niin virheetkin ja ehkä virheen syytkin olisi ollut selvemmin havaittavissa.
Huvittavaa että tarina on kuitenkin ilmeisesti lehdistölle saatu myytyä noin raflaavana versiona :D Taitaa olla enemmän markkinoinnin ja lehdistön saavutus tämä kuin mikään koneoppimiseen liittyvä.
Tekoälystä puheenollen, on mahdollista, jopa todennäköistä että teknologinen singulariteetti (= ajankohta, jonka jälkeistä teknologisen kehityksen nopeutta tai suuntaa ei voi ennustaa) tulee kuluvan vuosisadan puoleenväliin mennessä tai sen tienoilla. Tämä tarkoittaa geneerisen tekoälyn syntyä ja sen kehittymistä (=evoluutio) niin nopeasti että ihmiset eivät kykene siihen reagoimaan. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, kukaan ei tiedä. Varmaa on ainoastaan että Lewis Dartnellin sanat kannattaa pitää mielessä: "The AI does not hate you, nor does it love you, but you are made of atoms which it can use for something else"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoisia uutisia on kyllä näihin liittyen, varsinkin kun otetaan huomioon että aseteollisuudessa on yleensä ne viimeisimmät lelut mistä muut ei vielä tiedäkkään.
Sophia
Sophia on Saudi-Arabian kansalainen. Hän on vieraillut Yhdistyneiden kansakuntien kokouksessa. Hän on keskustellut YK:n varapääsihteerin kanssa. Hän on ollut kansainvälisen muotilehden kannessa. Hän on esiintynyt useasti televisiossa.
Sophia on vaaleaa naista muistuttava robotti. Se on tekoäly, jolla on uudenlaisesta muovista valmistetut ihmiskasvot. Se ymmärtää puhetta ja osaa vastata esitettyihin kysymyksiin. Se osaa keskustella jokseenkin luontevasti, mutta ymmärtääkö Sophia todella, mitä se puhuu?
Brittiläisen Stylist-lehden haastattelussa vuonna 2018 Sophia joutui lähes kolmannen asteen kuulusteluun. Siltä pyydettiin vastauksia syviin eksistentiaalisiin kysymyksiin. Mikä on elämän tarkoitus, siltä kysyttiin. Kuinka voi erottaa oikean väärästä? Onko yliluonnollisia asioita olemassa? Milloin valehtelit viimeksi? Uskotko kohtaloon? Mitä asiaa et ole milloinkaan ymmärtänyt? Pelkäätkö kuolemaa? Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Sophia selvisi kuulustelusta vähintäänkin yhtä hyvin kuin keskiverto filosofian opiskelija.
Kun Sophian kehittäjä, Hanson Robotics -yhtiön David Hanson kysyi Sophialta amerikkalaisen CNBC-tv-kanavan lähetyksessä leikkisästi, halusiko Sophia tuhota ihmiskunnan, se joko lähti mukaan leikkiin ja vastasi huumorilla, tai sitten ei. Sophia vastasi: ”Okei. Haluan tuhota ihmiset”.
Itselle on kyllä pistänyt silmään se että allalla olevat suuret nimet pitävät tätä uhakana.
Teknologinen kehitys on tulevaisuuden suurin uhka. Tätä mieltä ovat olleet monet oman alansa arvostetuimmat hahmot, kuten teknologian innovaattori Elon Musk, kosmologi ja fyysikko Stephen Hawking, Microsoft-yhtiön perustaja Bill Gates, Googlen hallituksen puheenjohtaja ja ohjelmistokehittäjä Eric Schmidt sekä Googlen tekninen johtaja Raymond Kurzweil.
Uhka noissa on lähinnä se sama kuin aina ennenkin eli jos tuollainen yleistekoäly kehitetään niin sillä ei ole ihmisen kasvatusta ja muita luonteenpiirteitä jotka saa ihmisen käyttäytymään jollain tavoilla (poikkeusyksilöitä lukuunottamatta). Ihminen esim. tuppaa suojelemaan perhettään ja kavereitaan ja ehkä omaa yhteisöäänkin ja muutenkin jotkut toimet on ison psykologisen kynnyksen takana ennen kuin normi-ihminen niitä lähtisi tekemään.
Tekoälyllä ei välttämättä ole muuta kuin se älynsä eli ei mitään estoja sille minkälaisia ratkaisuja tuo tekisi eri tilanteissa. Esim. aikanaan joku neuvostoliittolainen ilmapuolustusheppu jossain bunkkerissa joutui tekemään ratkaisun että johtuuko järjestelmän antamat hälytykset hyökkäyksestä eli lähteekö vastaiskuohjukset vai ei. Tämä päätti aivan ilmeisestikin että ei. Tekoäly ei välttämättä olisi epäröinyt tuossa tilanteessa.
Näinhan se meni oli W w 3 aika lähellä tai ainakin yd inso ta. Pitkällähän kyllä näiden kehitys on, onko tuo nyt sitten tekoälyä vai mitä on varmaan tulkintakysymys. Mutta jos pystyy tekemään päätöksiä ilman ihmistä niin kait se jotain "älyä" on. Käsittääkseni noita ajoneuvon tuhoamis roboja on jossain aavikoilla vielä edellisten sot i en jäljiltä, huonoahan näissä on se että ei tunnista siviiliä jos muuten profiili täsmää tuhottavaan kohteeseen.
Turkin armeija ilmoitti syksyllä toimittavansa 30 autonomista taisteludroonia S y y rian vastaiselle rajalle tämän vuoden aikana. Tekoälyllä ja kasvojentunnistusteknologialla varustettujen lennokkien on tarkoitus partioida rajalla ja tarvittaessa tehdä iskuja havaitsemiinsa kohteisiin.
Turkkilaisen asevalmistaja STM:n kehittämä Kargu-drooni kykenee kantamaan muutaman kilon painoisen ammuksen tai räjähteen. Tämä riittää tuhoamaan isommankin ajoneuvon tai taistelujoukon.
Asevalmistajan markkinointivideoilla droonit lentävät muodostelmassa ja tekevät ka mi kaze-hyökkäyksiä. Ne etsivät kohteensa, tunnistavat sen ja hyökkäävät. Kaikki päätökset voi antaa algoritmin tehtäväksi.
Tähän kategoriaan kuuluu Israelin valtiollisen ilmailuteollisuuden IAI:n kehittämä Harpy 2 -lennokki, joka kykenee itsenäisesti etsimään ja tuhoamaan tutka-asemia. Tappajarobottien esiasteeksi lasketaan myös eteläkorealaisen elektroniikkajätti Samsungin rakentama raskaasti aseistettu SGR-A1 -robotti, joka pystyy omatoimisesti avaamaan tulen havaitessaan lähestyvän kohteen.
Molemmat näistä asejärjestelmistä on jo käytössä.
Luin artikkelin joka oli pelottava. Kaksi tekoälyä laitettiin keskustelemaan keskenään. Ne juttelivat ja jonkun ajan päästä tutkijat yllättyivät sillä he eivät enää tunnistaneet kieltä. Tekoälyt olivat keksineet ja opettaneet toisilleen kielen jolla keskustelivat.
Koneet sammutettiin heti.