Ei olisi pitänyt tehdä lapsia tuon kanssa
Olen vakuuttunut, että miehen olisi täytynyt elää elämänsä yksin. Onkin aika erakkoluonne, vanhapoika, jonka olisi ollut parempi pysyäkin sellaisena. Päässyt elämässä liian helpolla, ei ole ollut sitkeyttä opiskella jne. Nyt sitten on isä, eikä jaksa panostaa lasten kasvatukseen. Sanoikin, ettei hänellä ole mitään tavoitteita lasten suhteen, kunhan ei mitään narkkareita tule niin sama mitä. Mieluummin laittaa lapsen katsomaan pari tuntia piirrettyjä kuin pelaa tai piirtää hänen kanssaan. Ei jaksa opettaa pöytätapoja...kaikki vaan "kunhan nyt jotenkin mennään ja päivästä selvitään..". Surettaa, kun tunnen itseni ainoaksi kasvattajaksi. Vaikka mies tekee asioita lasten kanssa, tekee ne sillälailla ettei ajattele mitään sen enempää, eikä jaksa pitkäjänteisesti kasvattaa. Jos lapsi ei tottele, antaa olla, ei mieti että lapselle pitäisi olla määrätietoinen. Tuntuu, että koko ajan kasvaa kauna ja ärsytys miestä kohtaan, inhottaa että on kumppanina tuollainen.
Kommentit (25)
Minä ainakin Poikamiehenä ja Vanhempana poikamiehenä siirryn suosiolla pois Parisuhdemarkkinoilta nyky-maailmassa Suomessa.Tehköön paremmat ihmiset lapsia niin ei tarvi naisten erotella huonompia miehiä.Jään suosiolla pois markkinoilta.Yksin pärjään.Ei tarvi kenenkään naisen minun osalta pettyä.Enkä yritä ketään.Olen se henkilö 1/10 joka pärjää yksin.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 21:39"]
Minä ainakin Poikamiehenä ja Vanhempana poikamiehenä siirryn suosiolla pois Parisuhdemarkkinoilta nyky-maailmassa Suomessa.Tehköön paremmat ihmiset lapsia niin ei tarvi naisten erotella huonompia miehiä.Jään suosiolla pois markkinoilta.Yksin pärjään.Ei tarvi kenenkään naisen minun osalta pettyä.Enkä yritä ketään.Olen se henkilö 1/10 joka pärjää yksin.
[/quote]
Samasta päätöksestä jo kymmenen vuotta, ja parasta elämässä kun ei mikään vituta eikä masenna.
Minunkaan mieheni ei kasvata. Hän käsittelee lasta omien fiiliksiensä mukaan. Hemmottelee tai sitten on pahantuulinen. Koen kasvattavani yksin.
Syynä se, että oli ouoliorpo, jota lapsena täysorvoksi jäänyt oli kasvattanut.
jos elämä on päivästä toiseen selviämistä niin kuulostaa enemmänkin siltä että on masennusta
ja jos oma isäsuhde ei ole kovin kummoinen niin ei sitä osaa olla omien lasten kanssa
oppia voi kyllä mutta siinä onkin iso merkitys opettamistavoilla...onko se negatiivisen kautta menemistä vai vahvuuksien ja onnistumisten
[quote author="Vierailija" time="16.04.2013 klo 11:59"]
Ei kyllä kuulosta kovin "särmältä" ap:n mies...
[quote author="Vierailija" time="16.04.2013 klo 09:42"]
Sitä minäkin olen surkutellut, että miksi nuita kelvottomia pitää naisten valita kun meitä parempiakin olisi ollut tarjolla. Sellainen särmätön hyvätapainen kiltti, joka varmasti olisi arvostanut perhettään ja halunnut olla kunnollinen perheenisä, ei kelvannut. Aina jotain renttua haalivat ottamaan kainaloon ja sitten jäljestäpäin itkevät tekemisiään.
[/quote]
[/quote]
Ehdotankin kaikille naisille, joilla on vaikeuksi löytää itselleen sellainen suomalainen perusmies, joka käy töissä, tyytyy yhteen naiseen, tekee suuren osan kotitöistä, hoitaa lapsia ja viettää kumppaninsa kanssa laatuaikaa yhdessä, parisuhteensa hakuun kokonaan uutta taktiikkaa. Sen sijaan, että etsitään jännittävän oloista macho-miestä lähiöbaarista, he voisivat mieluummin iskeä toimiston kahvilassa istuvaa tylsää kuivakan näköistä perusmiestä!
Aina tietysti voi sanoa, että mies oli niin ja niin herttainen ja ystävällinen kun tavattiin mutta...ihan oikeasti on hyvin helppoa huomata jo tutustumisvaiheessa, mikä mies on miehiään, mutta ei vaan malteta seurustella riittävät pitkään ja vähän tutkia toisen taustoja. Onhan se jännittävämpää rynnätä kohti tuntematonta, mutta jännityksellä on aina hintansa.