Mitä kaikkea olet lyötänyt kirjaston tai käytetyn kirjan välistä?
Räkää, kahviroiskeita, kirjanmerkkejä ja kuitteja on varmaan tullut vastaan jokaiselle kirjaston tai antikvariaatin asiakkaalle, mutta onko joku onnistunut löytämään jotain vielä oudompaa tai ällöttävämpää? Pistetään kokemuksia kehiin sadekelin iloksi.
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Käytettyinä ostetuista kirjoista olen löytänyt m.m. American Express -kortin (oli vanhentunut) sekä kirjeen, jossa kirjan lahjaksi antanut ystävä selosti saajalle miten paljon kyseinen kirja merkitsi hänelle, kertoi henkilökohtaisia asioita ja toivoi ystävän pitävän kirjasta. Kirjettä ei oltu koskaan avattu. Näytti siltä, että saaja oli laittanut kirjan lukemattomana kiertoon eikä ollut huomannut kirjettä.
Vähän ohis, mutta tästä tuli mieleen että löysin kirppikseltä ostetusta käsilaukusta vanhentuneen luottokortin! Teki mieli kokeilla höylätä sitä kaupassa mutta en kehdannut.
Vanupuikko oli ällöttävä, vaikka puhtaalta näyttikin. Käsityökirjan välistä olen löytänyt sukkapuikon. Viimeksi luin kissasta kertovaa kirjaa ja ilahdutti sen välistä löytyneet kissankarvat, jätin tarkoituksella vähän lisää, onpahan nyt joka väriä.
Vierailija kirjoitti:
Itsepalvelukirppikseltä ostetun kirjan välissä oli arpa jossa oli iso voitto, arpa oli vielä voimassa. Vein arvan takaisin kirppikselle ja sanoin, että pitää antaa oikealle myyjälle, kerroin pöytänumeron. Tyhmäähän se oli luottaa kirppiksen omistajaan mutta toivottavasti oli rehellinen. Ei tietenkään olisi antanut mulle mitään myyjän yhteystietoja ja toisaalta en halunnut että myyjä saa tietää, kuka olen (en halunnut kiitoksia). Jep, niin rehellinen minä olen.
RESPECT! En ole lainkaan varma, että itse kykenisin moiseen epäitsekkyyteen :D
Vierailija kirjoitti:
Yök, osa löydöistä. Tuon takia lainaan kirjaston kirjatkin, silloin kun ne ovat uusia.
Itse en koskaan lainaa kirjaston kirjoja näiden yököttävien löydösten takia, ostan aina kaikki kiinnostavat kirjat itselleni.
Kirppikseltä ostamani kirjan välistä löytyi vanhentunut lahjakortti tatuointiliikeeseen.
Vierailija kirjoitti:
Itsepalvelukirppikseltä ostetun kirjan välissä oli arpa jossa oli iso voitto, arpa oli vielä voimassa. Vein arvan takaisin kirppikselle ja sanoin, että pitää antaa oikealle myyjälle, kerroin pöytänumeron. Tyhmäähän se oli luottaa kirppiksen omistajaan mutta toivottavasti oli rehellinen. Ei tietenkään olisi antanut mulle mitään myyjän yhteystietoja ja toisaalta en halunnut että myyjä saa tietää, kuka olen (en halunnut kiitoksia). Jep, niin rehellinen minä olen.
Hengenheimolaiset! Tosin minun löytämässäni arvassa ei ollut suuren suuri voitto, 1000 euroa. Minä käskin kassahenkilöä soittamaan tälle myyjälle, jonka kirjan välissä arpa oli ollut. Sopivat kellonajan, jolloin arpa haettaisiin (samana päivänä). Palasin myöhemmin kirpputorille, annoin arvan kassahenkilölle ja odottelin lähistöllä tavararöykkiöiden takana piilossa, että arvan omistaja saapuisi. Ei ollut tällä omistajalla riemulla rajaa, kun sai arvan käsiinsä. Vaikutti hurjan mukavalta ihmiseltä. Siinä on asia, joka tuo hyvän mielen kerran toisensa jälkeen. Sitä ei olisi sillä tuhannella eurolla saanut :)
Yhden kirppikseltä ostamani kirjan välissä oli kolme neliapilaa. Toivon, ettei myyjän onni kääntynyt huonompaan kirjan myymisen myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsepalvelukirppikseltä ostetun kirjan välissä oli arpa jossa oli iso voitto, arpa oli vielä voimassa. Vein arvan takaisin kirppikselle ja sanoin, että pitää antaa oikealle myyjälle, kerroin pöytänumeron. Tyhmäähän se oli luottaa kirppiksen omistajaan mutta toivottavasti oli rehellinen. Ei tietenkään olisi antanut mulle mitään myyjän yhteystietoja ja toisaalta en halunnut että myyjä saa tietää, kuka olen (en halunnut kiitoksia). Jep, niin rehellinen minä olen.
Hengenheimolaiset! Tosin minun löytämässäni arvassa ei ollut suuren suuri voitto, 1000 euroa. Minä käskin kassahenkilöä soittamaan tälle myyjälle, jonka kirjan välissä arpa oli ollut. Sopivat kellonajan, jolloin arpa haettaisiin (samana päivänä). Palasin myöhemmin kirpputorille, annoin arvan kassahenkilölle ja odottelin lähistöllä tavararöykkiöiden takana piilossa, että arvan omistaja saapuisi. Ei ollut tällä omistajalla riemulla rajaa, kun sai arvan käsiinsä. Vaikutti hurjan mukavalta ihmiseltä. Siinä on asia, joka tuo hyvän mielen kerran toisensa jälkeen. Sitä ei olisi sillä tuhannella eurolla saanut :)
Olisi kyllä voinut antaa sinulle satasen siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsepalvelukirppikseltä ostetun kirjan välissä oli arpa jossa oli iso voitto, arpa oli vielä voimassa. Vein arvan takaisin kirppikselle ja sanoin, että pitää antaa oikealle myyjälle, kerroin pöytänumeron. Tyhmäähän se oli luottaa kirppiksen omistajaan mutta toivottavasti oli rehellinen. Ei tietenkään olisi antanut mulle mitään myyjän yhteystietoja ja toisaalta en halunnut että myyjä saa tietää, kuka olen (en halunnut kiitoksia). Jep, niin rehellinen minä olen.
Hengenheimolaiset! Tosin minun löytämässäni arvassa ei ollut suuren suuri voitto, 1000 euroa. Minä käskin kassahenkilöä soittamaan tälle myyjälle, jonka kirjan välissä arpa oli ollut. Sopivat kellonajan, jolloin arpa haettaisiin (samana päivänä). Palasin myöhemmin kirpputorille, annoin arvan kassahenkilölle ja odottelin lähistöllä tavararöykkiöiden takana piilossa, että arvan omistaja saapuisi. Ei ollut tällä omistajalla riemulla rajaa, kun sai arvan käsiinsä. Vaikutti hurjan mukavalta ihmiseltä. Siinä on asia, joka tuo hyvän mielen kerran toisensa jälkeen. Sitä ei olisi sillä tuhannella eurolla saanut :)
Olisi kyllä voinut antaa sinulle satasen siitä.
En halunnut, että saa tietää, kuka olen. Piileskelin siis sen koko ajan tavararöykkiöiden takana :D
Siis yök mitä inhotuksia löytyy. Tämän takia en lue kirjaston kirjoja, vaikka kirjasto ajatuksena onkin kiva.
Selasin kirppiksellä kissakirjaa ja sen välistä löytyi kissalle osoitettu joulukortti. Saman kirjan välissä oli lisäksi lahjakortti hierontaan.
Ehkä erikoisin löydös on testamentti Seitsemän veljeksen välistä.
Ei niistä yleensä löydy juuri mitään. Joskus harvoin rahaa. So not.
Lainaan n. 10 kirjaa vuodessa enkä ole löytänyt koskaan mitään. Ehkä luen kirjoja joita lainataan vähän, ei lueta lapsiperheissä tai hajamielisten runotyttöjen keskuudessa.
Kirjaston kierrätyshyllystä löytyneen kirjan välissä oli kustannussopimus siitä samasta kirjasta. Siinä luki, että ko. kappale sopimuksesta jää tekijälle. Kirjailija oli jo aikoja sitten kuollut.
Itsepalvelukirppikseltä ostetun kirjan välissä oli arpa jossa oli iso voitto, arpa oli vielä voimassa. Vein arvan takaisin kirppikselle ja sanoin, että pitää antaa oikealle myyjälle, kerroin pöytänumeron. Tyhmäähän se oli luottaa kirppiksen omistajaan mutta toivottavasti oli rehellinen. Ei tietenkään olisi antanut mulle mitään myyjän yhteystietoja ja toisaalta en halunnut että myyjä saa tietää, kuka olen (en halunnut kiitoksia). Jep, niin rehellinen minä olen.