Lue keskustelun säännöt.
uskaltaako täysin ummikko lähteä suolle?
30.06.2020 |
Keräämään hilloja? Tietysti sitten kun ovat kypsiä. Vai uppoanko johonkin suonsilmään? Mitä pitää ottaa huomioon kun suolle menee?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen miettinyt :/
Toimisiko lumikengät hyvin suolla? Ei varmasti upottaisi niin pahasti.
Niitä käytetään myös suolla kävelyyn, mutta harvemmin lakka/hillasuot niin märkiä ovat, että olisivat tarpeen.
En pelkäisi uppoamista niinkään, mutta karhujen jne. takia en lähtisi yksin. Kaverin kanssa jutellessa karhu pysyy todennäköisemmin loitolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen miettinyt :/
Toimisiko lumikengät hyvin suolla? Ei varmasti upottaisi niin pahasti.
Onko tuo oikeasti nyt noin huono ajatus? :(
Luulisi että lumikengät toimisi sellaisella ei täysin vetisellä suolla aika hyvin, kun pystyvät kannattelemaan ihmistä lumihangellakin.
Ei ole lainkaan huono ajatus, eikä edes mikään uusi idea: suolla liikuttaessa on entisaikoina tosiaan käytetty lumikenkien tapaisia suokenkiä (tai suosuksia). Jotkut toki käyttää edelleenkin. Riippuu vähän, kuinka märälle suolle on tarkoitus mennä.
Virossa järjestetään ohjattujakin suokävelyitä lumikengillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen miettinyt :/
Toimisiko lumikengät hyvin suolla? Ei varmasti upottaisi niin pahasti.
Niitä käytetään myös suolla kävelyyn, mutta harvemmin lakka/hillasuot niin märkiä ovat, että olisivat tarpeen.
En pelkäisi uppoamista niinkään, mutta karhujen jne. takia en lähtisi yksin. Kaverin kanssa jutellessa karhu pysyy todennäköisemmin loitolla.
Naapurin mummo pitää radion repussa päällä.
Olen elossa vielä koska en koskaan lähtenyt suolle talsimaan. Tai metsiin.
Ne on vaarallisia paikkoja.
Metsäjärvien rannat ovat usein sammalikkoa. Todella petollisia. Vaikka voisi luulla, että kestävät ihmisen painon, niihin voi upota kainaloita myöden.
Kokemusta on.
Jos ei ole kunnon käsivoimia, että.jaksat ponnistaa ylös, sä oot sitten siellä!
Jaloilla et pysty ponnistamaan, koska jalkojen alla ei ole mitään kovaa.
Se ei sitten todellakaan ole mikään naurun asia, jos olet yksin siellä. Sä vaan panut syvemmälle ja suo voi nielaista sut kokonaan.
Se on varmaan monen hirvieläimenkin kohtalo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymys sinulle ap. Minkä takia sinä sinne ummikkona lähtisit? Helpommalla pääset kun ostat lakkoja kaupasta tai torilta.
Hillat eivät kasva lettosoilla vaan rämeiköissä, niihin ei voi upota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä oon kerran tippunut suonsilmään lapsena, hujahdin kerralla päätämyöten humps!. Onneksi isä sai mun kädestä kiinni ja sai mut ylös.
Tämän kauhukertomuksen jälkeen en kyllä suolle uskalla mennä. Näitkö Näkkiä tai vetehisiä? Meillä ukki aina varoitti noista, jos vedessä tai kaivolla liikkuu
Terveen harkinnan henki. Etsit sellaisen valmiin reitin mikä on merkitty ja missä lautareitti. Eikä yhtään yli sen. Monet eksyy metsiin kun käy etsimässä marjoja. Suolla voi olla hyvin syvää tai vetistä kuin paksua massaa. Multa ei niin vedä mutta upottaa kuin savinen lieju. Mutta myös vanhojen rakennusten alueilla on kaivoja mihin voi upota kun jäljellä on vain monttu minkä päälle kasvanut heinää. Ne on syviä eikä pääse pois. Köyhät rakensi suolle talon mihin rakensivat puusta polun. Tai metsään. Sudet liikkuu myös vedessä. Karhut kalastaa. Metsästäjät. Saappaat jalassa kun uppoaa ne vetää vettä sisään. Potkaise saappaat pois ja käytä uinti tekniikkaa. Etsi joku juuri mihin tarttua ja yritä kellua. Ehkä turvallisinta on sitoa puuhun naru ja pitää siitä kiinni kun kerää marjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suonsilmään ei uppoa, kyllä ne umpeen kasvaneet lammet ja järvet on niitä mihin uppoaa, ei suon silmään. Pari vuotta sitten oikaisin suonsilmän läpi, kun en jaksanut kiertää, pikkuisen puristi kenkiä mutta ei sinne uponnut. Kannattaa etsiä tietoa. Terveisin 50 vuotta suolla kulkenut
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/luonto-ihmiset-ja-ilmiot/suotyyp…
Opi tunnistamaan suotyypit ensin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Setäni hukkui suolla. Oli yksin mennyt ja ei koskaan palannut. Löysimme ainoastaan hänen lippiksensä
Mä olin joskus vuosia sitten metsässä marjassa ja otin lankakerän mukaan ja sidoin punaisen langan puuhun ja kuljin lankakerä mukana mutta se hävisi jossain vaiheessa niin lopulta en tiennyt yhtään mistä suunnasta olin tullut, meinasi paniikki iskeä, onneksi löysin lopulta pois. Puhelinkaan ei ollut mukana.