Saako harmittaa: tuleva kummi myi vauvanvaatteet kirppiksellä eikä mulle

[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 09:24"]

Ihan vinkkinä että ei niitä pieniä vaatteita hirveitä määriä tarvitse. Itselläni oli esikoiselle pari 60 cm body+potkarit juttua ja sitten ehkä 5 kappaletta 70 senttisiä settejä äitiyspakkauksen lisäksi. Meillä kun vauva oli 4 kiloinen syntyessään niin ihan hyvin pystyi käyttämään myös 70 senttisiä kun sukilla kuroi turhat lahkeista ja kääri pitkiä hihoja  vähän.

Vieraat toi isot pinot pieniä vaatteita ja kolmannelle oli jo paljon 56 ja 60 senttisiäkin vaatteita. Monet kyllä jäi käyttämättä kun ei sitä määräänsä enempää kerkeä lapsella vaatteita pitää ellei leiki kuin nukella.

Tämä vain lohdutuksena siihen ettei niitä vaatteita niin kovin paljoa ole PAKKO olla.

[/quote]

Tuohan riippuu ihan lapsesta. Meillä keskimmäinen syntyi täysiaikaisena mutta mitat olivat vain 45,5 cm ja 2480g. Hän käytti 60cm vaatteita puolivuotiaaksi asti (maaliskuusta syyskuuhun) joten kyllä niitä sai aika paljon olla.

Vastauksia:

Emme asu pk-seudulla, kaveri kyllä asuu. Siksi en voinut mennä ostamaan krpparille tai muuten hakemaan tuosta vaan. No, syystä tai toisesta kummi näki mieluummin vaivaa ja hinnoitteli ja myi vaatteita kirppiksellä mieluumin kuin minulle. Näin se vaan sitten on. 

Ap

Joku moka tuossa on tullut, jos on itse ensin tarjonnut. Mikä lie vinkaus päässä. Onhan esimerkiksi joku kummin kaveri voinut sekaantua asiaan ja selittänyt, että et kai ole hullu, että annat kaverin käyttää hyväksi tms.

Joskus tämmöisissä jutuissa on mitä ihmeellisimpiä välikäsiä. Ulkopuolisia, jotka lietsoo pahaa verta ja epäluuloa tai sekaantuvat muuten asiaan.

Oman siskoni kanssa on joskus samanlaista. Äitini on oikein epäluuloisuuden huippu. Lietsoo siskolle joskus mitä ihmeellisimpiä ajatuksia päähän, että ihmiset käyttää hyväksi ja ei välitä susta ja riistää sua jne..

En osaa tarkemmin selittää. Mutta jotkut päivänselvät asiat on muuttuneet ihan pyllylleen sen jälkeen, kun äitini on päässyt sekaantumaan asiaan. Olen aina yhtä hukassa sen jälkeen, että missä mennään.

Äidilläni on luonteessa sellaista taipumusta, että etsimällä etsii, että joku varmaan käyttää hyväksi tai valehtelee tai on ihan tavallaan ilkeä tms. Saa puhuttua siskoni pyörryksiin näillä jutuilla.

Voisko kummisi kanssa olla sama juttu, että joku on työntänyt kauhansa soppaan ja paasannut, että kirppiksellä tienaat enemmän ja et kai nyt hyviä vaatteita anna sille jne..

Missähän päin ap asuu? Täällä olis joutilasta vauvanvaatetta pk-seudulla niin että kulkeutuisi helposti mukana Lahteen saakka nelostietä pitkin... Tolkuton työ myymisessä.

-S-

Kostkoksi jätät liittämättä lapsesi seurakuntaan, etkä näin ollen tarvitse myöskään kummia.

Minusta kummeiksi ei ylipäätään kannata valita kavereita, vaan ainoastaan sukulaisia.

Milloin siitä vaatteiden tarjoamisesta/ostamisesta oli puhetta ja milloin myi kirpparilla? Mietin, että ehkä hän olisi halunnut myydä vaatteet HETI eikä säilytellä niitä komerossa. Tietysti sinä et varmaan olisi niitä vielä tarvinnut, mutta luulen, että se "säilytysvelvollisuus" olisi ollut sinulla. Olen tarjonnut joitain lastenvaatteita tutuille, mutta usein suhtautuvat niihin aika yliolkaisesti, ihan kuin hyvää hyvyyttään suostuvat pari lumppua ilmaiseksi vastaanottamaan, ihan kuin kyse olisi jostain ongelmajätteestä, eikä tavarasta jota voisin myydä kirpparillakin. (Ihan ok kuntoisia vaatteita.) Kai niitä vauvanvaatteita tulvii niin ovista ja ikkunoista.

Mä en ymmärrä, miksi toistelet kuinka vaikeeta on mahan kanssa lähteä kirpparille kiertelemään. Aiotko koko loppuraskauden vain maata neljän seinän sisällä? Onko lääkäri määrännyt vuodelepoon? Sen kun lähden kiertelemään kauppoja, eikä kauheesti tarvii edes kierrellä, kun ostat muutaman vaatekappaleen, ei niitä paljon tarvii. Sit vauvan kanssa kiertelet vauva vaunuissa lisää, kun näet tarkemmin mitä oikeesti tarviit. Sillä äitiyspakkauksella jo pärjäät, jos et mitenkään kaupoille kykene. Mutta älä nyt heittäydy avuttomaksi, ihan kuin tuo kaverisi olisi ollut ainoa mahdollisuutesi saada lapsellesi vaatetta päälle.

Ihan samaa mieltä 24:n kanssa. Mä odotan lasta yksin, ja mulla toinen lapsi ennestään. Jos en jaksa mennä mahani kanssa esim. ruokakauppaan, ei kukaan muu sinne ole puolestani menossa. Ihan kun raskaus tekisi sinusta invalidin? Mitä muuta ajattelit tehdä äitiysloman alussa kuin shoppailla? Itse käyn melkein päivittäin kiertelemässä joka puolella josko jotain löytyisi, eipä kuitenkaan pääse minnekään heti kun lapsi syntyy.

Aivan ihania ihmisiä täällä kun tarjonneet sinulle vauvanvaatteita, sinähän voisit tarjoutua maksamaan postit tai tulla katsomaan niitä vauvanvaatteita tänne pääkaupunkiseudulle, jos tosiaan olet vailla? Kuitenkin olisit ystävällekin maksanut niistä.

Ja tuntuu kyllä vähän, ettei ystävä halua kummiksi, ja yrittää tuolla tavalla vaivihkaa saada sinutkin ymmärtämään asian.

[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 11:07"]

Mä en ymmärrä, miksi toistelet kuinka vaikeeta on mahan kanssa lähteä kirpparille kiertelemään. Aiotko koko loppuraskauden vain maata neljän seinän sisällä? Onko lääkäri määrännyt vuodelepoon? Sen kun lähden kiertelemään kauppoja, eikä kauheesti tarvii edes kierrellä, kun ostat muutaman vaatekappaleen, ei niitä paljon tarvii. Sit vauvan kanssa kiertelet vauva vaunuissa lisää, kun näet tarkemmin mitä oikeesti tarviit. Sillä äitiyspakkauksella jo pärjäät, jos et mitenkään kaupoille kykene. Mutta älä nyt heittäydy avuttomaksi, ihan kuin tuo kaverisi olisi ollut ainoa mahdollisuutesi saada lapsellesi vaatetta päälle.

[/quote]

Mieluummin olisin ottanut tutulta kuin kiertänyt lumppukaupoilla. No, ostan sitten uutena ne mitä koen tarvitsevani äitiyspakkauksen lisäksi. 

Ap

[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 11:48"]

Ihan samaa mieltä 24:n kanssa. Mä odotan lasta yksin, ja mulla toinen lapsi ennestään. Jos en jaksa mennä mahani kanssa esim. ruokakauppaan, ei kukaan muu sinne ole puolestani menossa. Ihan kun raskaus tekisi sinusta invalidin? Mitä muuta ajattelit tehdä äitiysloman alussa kuin shoppailla? Itse käyn melkein päivittäin kiertelemässä joka puolella josko jotain löytyisi, eipä kuitenkaan pääse minnekään heti kun lapsi syntyy.

Aivan ihania ihmisiä täällä kun tarjonneet sinulle vauvanvaatteita, sinähän voisit tarjoutua maksamaan postit tai tulla katsomaan niitä vauvanvaatteita tänne pääkaupunkiseudulle, jos tosiaan olet vailla? Kuitenkin olisit ystävällekin maksanut niistä.

Ja tuntuu kyllä vähän, ettei ystävä halua kummiksi, ja yrittää tuolla tavalla vaivihkaa saada sinutkin ymmärtämään asian.

[/quote]

Jos luet man vastauksesi iimeisen lauseen, ymmärrät ehkä itsekin että kyse on enemmästä kuin niistä vaatteista. Olen hänen lapsensa kummi kyllä, mutta ehkä toiseen suntaan homma ei nyt toimikaan... Lahjat ovat kyllä kelvanneet.. ;)

Kiitos vaan, mutta kyse eiole rahasta, en tarvitse ilmaiseksi keneltäkän vaatetta, enmyöskään ystävältäni. En lähde myöskään ilmaisten vaatteiden perässä ajamaan monta sataa km, vaikka on ollut ystävällistä että tällaisia tarjouksia on tullut, kiitos teille niistä. 

Saan vaatteita kyllä kaupastakin. Enkä ole invalidi. En kuitenkaan halua koluta harrastusmielessä krppareita ja ystävä sen tietää. Minusta on kuitenkin hölmöä ostaa kaikki uutena, ja siistiksi tietämältä tutulta ostaisin mielelläni. Hän itse tarjoutui että kun seuraavan kerran nähdään, saisin ne vaatteet ja puhuimme hinnastakin. Tämä on nyt sitten uusin käänne. Jos teidän ystävyyssuhteissa kaikenlaiset oharit on tavallisia, niin ei voi kuin harmitella. Itse pidän mitä lupaan. Ja nämä oharit harmittavat minua kovasti.

Ap

Harmillinen juttu kun tuossa on ollut vielä sopimustakin pohjalla. Itsellä saattaisi olla niin laho pää, että unohdan oikeasti.

Olen antanut kavereille vaatteita. Joskus on ollut tilanteita, että tarvitsen ne rahat ja silloin olen myynyt kirpparilla. Vaikka myyn siellä halvalla (bodyt 0,50e-3e) en kehtaa pyytää kavereilta edes sitä samaa hintaa. Jos on joskus ollut jotain isompaa myytävää kiemurtelen aina kun joku kysyy, että myynkö tytön me&i vaatteita. En kehtaa pyytää kavereilta sitä samaa hintaa minkä saan aivan pokkana huutiksesta.

[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 12:07"]

Harmillinen juttu kun tuossa on ollut vielä sopimustakin pohjalla. Itsellä saattaisi olla niin laho pää, että unohdan oikeasti.

Olen antanut kavereille vaatteita. Joskus on ollut tilanteita, että tarvitsen ne rahat ja silloin olen myynyt kirpparilla. Vaikka myyn siellä halvalla (bodyt 0,50e-3e) en kehtaa pyytää kavereilta edes sitä samaa hintaa. Jos on joskus ollut jotain isompaa myytävää kiemurtelen aina kun joku kysyy, että myynkö tytön me&i vaatteita. En kehtaa pyytää kavereilta sitä samaa hintaa minkä saan aivan pokkana huutiksesta.

[/quote]

Minä käsitin, että kummi oli myynyt vaatteet ihan pilkkahintaan kirpparilla, vaikka olisi ap.lta saanut helpolla könttäsumman näistä vaatteista.

Siksi tuntuu minustakin oudolta, että miksi toimi noin. Ei kai kukaan voi unohtaa, jos itse tarjoaa ostettavaksi kaverilleen vaatteet ja sopii hinnastakin.

Tai sitten tosiaan ajatteli saavansa kirpparilta enemmän. Mutta ystävyyden säilyttämisen vuoksi olisi ollut reilumpaa sanoa että haluaisi vaatteista enemmän. Uskon, että ap olisi sen mielellään maksanut.

Ihmeellistä käytöstä. Osta ap uutena vauvallesi vaatteet. Ja jos tuntuu, että välinne ovat jotenkin viilentyneet, ei kannata ottaa kummiksi. Itsekin olen sitä mieltä, että parhaat kummit on sukulaisissa.

Minä en tykkää myydä tutuille, enkä ostaa heiltä. Kuten aiemmin todettiin, raha pilaa ihmissuhteet. Jos annan jotain, niin annan hyväkuntoista ja ilmaiseksi, en huoli rahaa enkä kehtaa antaa huonokuntoista. Koska usein haluan kuitenkin tavaroistani rahaa, niin myyn kirpparilla ihmisille, joihin minulla on vain tämä "liikesuhde". En halua niitä potentiaalisia ongelmia, joita tutuille myymisestä syntyy, kun tuote olikin liian halpa tai kallis tai hyvä tai huono tai muuten vain vääränlainen eikä sitä kehdannut sanoa...

En myöskään samoista syistä mielelläni osta tai varsinkaan lainaa tutuilta. Lainaaminen on kaikkein pahinta varsinkin jos lainattu tavara rikkoutuu, likaantuu tms. ja sitten tulee kysymys siitä kuinka hyvä - tai huonokuntoinen tavara olikaan ja johtuiko rikkoutuminen lainaajasta, vai oliko tuote muutenkin tullut jo tiensä päähän...

Mutta miksi tämä kummi sitten itse oli tarjonnut vaatteita ostettavaksi.  se kai minusta tässä omituista on.

Vai tarjoatko sinäkin kavereillesi lastesi vaatteita ostettavaksi ja sitten yhtäkkiä vietkin ne kirpparille. aivan kuin tahallaan haluaisit härnätä

[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 12:30"]

Minä en tykkää myydä tutuille, enkä ostaa heiltä. Kuten aiemmin todettiin, raha pilaa ihmissuhteet. Jos annan jotain, niin annan hyväkuntoista ja ilmaiseksi, en huoli rahaa enkä kehtaa antaa huonokuntoista. Koska usein haluan kuitenkin tavaroistani rahaa, niin myyn kirpparilla ihmisille, joihin minulla on vain tämä "liikesuhde". En halua niitä potentiaalisia ongelmia, joita tutuille myymisestä syntyy, kun tuote olikin liian halpa tai kallis tai hyvä tai huono tai muuten vain vääränlainen eikä sitä kehdannut sanoa...

En myöskään samoista syistä mielelläni osta tai varsinkaan lainaa tutuilta. Lainaaminen on kaikkein pahinta varsinkin jos lainattu tavara rikkoutuu, likaantuu tms. ja sitten tulee kysymys siitä kuinka hyvä - tai huonokuntoinen tavara olikaan ja johtuiko rikkoutuminen lainaajasta, vai oliko tuote muutenkin tullut jo tiensä päähän...

[/quote]

Itselläni oli vaikea loppuraskaus, joten en huvikseni kierrellyt missään mahani kanssa... Mutta joo, lastenvaatekirpparit on todella hyviä, täällä Espoossa on monta lasten kirpputoria joista löytyy todella hyväkuntoista vaatetta ja tarkistapas MLL-kirpparipäivät lähelläsi, niistä tekee löytöjä halvalla! Harmittaa kun en tänään päässyt Matinkylän suurkirppikselle, siellä on aina ihan hulluna vaatetta tarjolla,varsinkin pienille.

Tottakai saa harmittaa, mutta ymmärrän ystävääsikin. Olisit kysynyt milloin on viemässä vaatteet sinne niin olisit voinut ostaa sieltä kirpparilta haluamasi vaatteet.

Itselläni on niin hyväkuntoisia lastenvaatteita, etten raaskisi niitä ihan pilkkahintaan myydä, ehkä korkeintaan siskolle voisin lahjoittaa tai osan läheiselle ystävälle. Ja koska olen kotihoidontuella niin rahaa todellakin tarvitsen...viimeksi möin vauvanvaatteet, mammavaatteita ja tarvikkeita lastenvaatekirppiksellä ja sain niistä paikkavuokran jälkeenkin 330e. Miksi ihmeessä olisin lahjoittanut ne tai myynyt tytulle puoli-ilmaiseksi kun raha on tarpeen, niilläkin rahoilla ostan lapsille taas uutta vaatetta, osan kirppikeltä ja osan uutena.

No ei ne kirpparilla myytävät vaatteet mitään myrkytettyjä ole. Samanlaisia vaaveleita niiden myyjillä on kuin tällä kaverillasi. Hölmöä maksaa kymmenkertainen hinta vaatteesta, joka ei ole edes juuri kulunut (vauvalla ei paljon kulu).

Mä olen niin samaa mieltä,kun valtaosa täälläkin. Itse olin juuri joutumassa työttömäksi, kun lapseni syntyi, isot yt-neuvottelut töissä, oli tiedossa mammaloman jälkeen ei ole paluuta töihin kun irtisanomispaperit allekirjoittamaan. Hyvä ystäväni, olemme tunteneet ihan lapsuudesta asti on hyvin varakas ja erittäin kiireinen ihminen. Hän antoi minulle kaikki lastensa vaatteet ja oli tosi iloinen kun pääsi helposti eroon. Itse sitten korvasin saamisia huomattavasti vaatimattomammin, esim. leivoin ison kakun heille aattona pöytään jne mitä osaan tehdä ja ystäväni vakuutti ne mitä olen antanut on enemmän kuin tarpeen.

Kun lapseni oli noin puolen vuoden ikäinen, yhteinen tuttavamme ilmoitti odottavansa vauvaa ja hän myös oli vaatejonossa. Uuden odottajan mies on erittäin varakas, heillä on iso omakotitalo, pihalla 2 uutta mersua jne jne. Jossain asioissa tämä odottaja on ekohenkinen ja siksi minä lupasinkin hänelle vaatteet, lainaan. No, sinne tiellä jäi. Välillä kun nähtiin, hän sanoi heittäneensä vaatteet uffille, ei kai minulla ole mitään sitä vastaan. Toista kertaa en enää lainannut. Sanoin hänelle olisin myynyt vaatteet ja saanut siitä rahaa, mutta hän lainalupauksesta huolimatta vei vaatteet uffille, jota yritystä jopa inhoan. Joten ehdotin että hän voi tästä lähtien ostaa itse omat vaatteensa ja minä teen lapseni vaatteilla mitä haluan.

Lopulta tuore äiti soitti jopa tälle jolta vaatteet alunperin sain ja ehdotti että hän hakisi suoraan ennen minua vaatteet häneltä, koska minä olen näin itsekkääksi alkanut. Ystäväni oli aivan pöyristynyt kun soitti minulla tapahtuneesta. Meillä kahdella homma jatkuu, 2 krt vuodessa saan jätesäkillisen vaatteita ja muita tavaroita ystävältäni ja annan tilalle jotain vaatimatonta, mutta heille mieleistä. Esim viimeksi vein kaikille lapsille lego-paketit, jotka maksoivat yhteensä n 50 euroa ja lisäksi leipomuksia.

Sen olen oppinut tässä muutaman vuoden aikana ettei ystävyyttä kannata sotkea näissä vaatekaupoissa, ellei ole täysin selkeät sopimukset. Jos annan vaatteita joskus tulevaisuudessa lainaan, se tarkoittaa että ne tulevat käyttöön ja minun pitää varautua siihen etteivät ne tule alkuperäisessä kunnossa takaisin, jos tulevat lainkaan.

Siksi enpä niitä ole enää antanutkaan eteenpäin. Nyt talvivaatteet ovat kaikki pesty ja varastoitu, ensi syksynä laitan ne huutikseen tai myyn kirppiksellä kesällä.

Sain aivan kamalat huudot tästä, olen itsekäs ja ei ymmärrä miksi minä en kierrätä, kun minä olen kaikki saanut. En suostunut puhumaan asiasta enempää, kerroin hänelle ei kuulu minun ja tämän toisen henkilön välillä tehdyt sopimukset. Jos minä lupaan lainata, se tarkoittaa vaatteet tulevat takaisin eikä mene kolmanteen paikkaan.

Ehkä te jotka haukutte invalidiksi, olette kaikki pk-seudulta ja ilmeisesti tottuneet hyviin lastenvaateapajiin kirppiksellä tai peräti pelkkiin lastentarikekirppiksiin. Täällä missä asun ei valikoima päätä huimaa ja vaatisi huomattavaa harrastuneisuutta saada kokoon siisti kokoelma vauvanvaatetta. En pidä muutenkaan kirppiksistä, usein tavarat ovat likaisia ja lastenvaatteet harvassa, jotain ihmeellisiä kippoja ja kuppeja lähinnä.

Pointi on se, että en ymmärtä miksi ensin luvataan ja sitten kuin härnätäkseen viedäänkin muualle. Saman rahan olisi minuta saanut ja helpommin kun olisi säästynyt hinnoittelun ja myymisen vaiva. Rahat käteen ja tavarat pois.

Erityisen tympeältä tuntuu kun kyseessä on tuleva kummi ja oman kummilapsen äiti. 

Ap

Itse olen menossa myymään kirpparille vauvan vaatteita. Lähipiirissä muutamallekkin tulossa vauva mutta en ihan tarkoituksellakaan mainosta heille sitä.  Usein ajatellaan, että vanhoja vauvan vaatteita pitää antaa kavereille. Haluan itse niistä rahaa kun olen niihin paljon sijoittanutkin. Jokaisesta kirppari reissusta saanut useita satasia. 

Miksi et ap kaverisi mietittyä hinnoittelua, sanonut, että voit maksaa sen saman verran vaatteista? Kauanko laskettuun aikaan on ? Varmasti ehdit vielä vauvalle vaatteita hankkia käytettynä tai uutena. Miksi et ole kysynyt vaatteiden perään? Luulen, että olet halunnut vain parhaat ottaa (ymmärrettävää) ja kaverisi päätti myydä kaiken kirppiksellä pois.

Itsekin myyn lasteni vaatteita kirppiksellä, en koskaan anna kummilapselle. Lahjat on istten erikseen. Tuntuu vaan, että tuttavalle tulisi myytyä niin pilkkahintaan että mieluummin myyn kirppiksellä. Eikä kummilapselta oikeen kehtaisi rahaakaan ottaa edes.

Mutta nyt ap, mars kaupoille ja kirppikselle, mahan kans voi liikkua ja tekee hyvää vaan. Älä anna ärsytykselle valtaa äläkä missään nimessä ota tuota kummiasiaa liian vakavasti