Millainen johtaminen oikeasti saa aikaan hyvää ilmapiiriä työpaikalla?

Missä koulussa tää nyt oikeen on tehtävänä?

Itse uskon vahvaan johtamiseen. Etenkin naisvaltaisella, duunaritasoista työtä tekevällä osastolla olisi hyvä, että pelisäännöt ovat selvät. Vahva johtaminen ei ole jyräämistä, vaan sitä, että säännöistä pidetään kiinni ja kaikki tietävät ne. 

Olen itse ollut sekä hyvissä työyhteisöissä, että huonossa. Ja huono työyhteisö oli kyllä huonon johtamiskulttuurin syy; sallittiin ihmisten hyvinkin eriarvoinen kohtelu; toisia suosittiin räikesti ja toisia sitten kyykytettiin oikein olan takaa, esimiehen omien mieltymysten mukaan. Työntekijöitä myös kohdeltiin hyvin hierarkisesti. Ja sallittiin huono käytös, moukkamaiset eleet ja toisten töistä luistaminen. Esimies myös halveksi osaa alaisiaan ja haukku heitä suoraan seläntakana, mutta kasvokkain ei pystynyt antamaan palautetta. Ei kehunut ketään koskaan, mutta saattoi haukkua julkisesti.

Hyvä esimies siis mielestäni ei lähde lääsyämiseen mukaan (juorut, riidat jne) mutta viestii alaisilleen, että ei siedä paskanjauhantaa seläntakana jne. Eli tekee työyhteisön pelisäännöt selväksi jokaiselle. Hyvä esimies on myös esimerkki. Ei siis itse toimi toisin, kuin vaatii alaisiltaan! Hyvää johtamista on myös sen asian ymmrätäminen, että ihmiset ovat erilaisia. Kuria saa pitää, ja vaatia alaisiltaan hyvää työpanosta, vastuunottoa ja itseohjautumista, aktiivisuutta jne. Ja sanoa asiat suoraan, myös ne ikävät asiat, toisaalta myös sitten pitää sanoa ne asiat niin, että toinen ei koe itseään halvennettavan, tai väheksyttävän. Jos esimies arvostaa omia alaisiaan, niin normaalit, hyvät alaiset arvostavat tällöin myös esimiestään. Hyvä esimies osaa myös kehua alaisiaan asiasta. On selvillä siis työn laadusta ja ruohonjuuri tason kuulumisista.

Sitten se ikuisuus kysymys, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus. Hyvä esimies pyrkii kohtelemaan yhtä arvostavasti ja "kunnioittavast" kaikki alaisiaan, mutta sen olen oppinut, että tasapuolisuus on veteenpiirretty viiva: kaikkia alaisiaan ei voi aina miellyttää, eikä ole tarkoituskaan. Esim. lomat eivät aina mene kaikille mielenmukaisesti, se on vain hyväksyttävä. Tietenkin se on tasapuolisuutta, että pyritään siihen, että esim. lomat kiertävät sillä tavalla, että ketään ei sorsita. Mutta jos alaisia on paljon, niin aina käy niin, että joku ei saa juuri sitä lomaviikkoa tai päivää mitä toivoi, koska kaikki eivät voi olla samaan aikaan lomalla heinäkuussa.