Syntyvyyden romahtaminen ei johdu Suomessa rahasta ja siitä että lasten kasvattaminen maksaa

Monen tekijän summa.

Raha varmasti yks niistä.

Kuinka elätät lapsen näinä aikoina, kun omakin toimeentulo on "oota koronaa tai jotain muuta" pohjalla?

Vakkariduunit palasina vuokrafirmojen pirstomina.

Enpä olen kuullut kovinkaan monen jättävän lasta hankkimatta rahan vuoksi. Ainakin tuttavapiirissä ne eniten koulutetut tai uraan panostavat hankkivat vähiten lapsia. Ne vähemmän koulutetut tai työttömät enemmän niitä lapsia pykäävät. Oli rahaa tai ei. 

Vierailija kirjoitti:

Monen tekijän summa.

Raha varmasti yks niistä.

Kuinka elätät lapsen näinä aikoina, kun omakin toimeentulo on "oota koronaa tai jotain muuta" pohjalla?

Vakkariduunit palasina vuokrafirmojen pirstomina.

Monen tekijän summa. Vanhemmuus on muuttunut. Jos multa olisi 1980-luvulla neuvolassa kysytty jotain mun seksielämästäni, olisin purskahtanut nauruun ja kysynyt, mites se terveydenhoitajan oma seksielämä sitten sujuu. On periaatteessa ihan hyvä, että on monenlaista tarkkailua lasten hyvinvoinnissa ja perheiden jaksamisessa. Mutta liika on liikaa. Jos koko ajan pitää varoa, ettei vaan tee mitään väärin tai ei huomaa jotain, vanhemmuus alkaa käydä raskaaksi. Aikoinaan mulla oli reidet usein sinisenkirjavat mustelmista, kun isokokoinen koirani rakasti hypätä syliin. Kerran reumapolilla lääkäri kysyi, pahoinpidelläänkö mua kotona. Olin ihan hoomoilasena ennenkuin älysin, mitä lääkäri tarkoitti. Sanoin, että voin kyllä ottaa sen piskinrotiskon mukaani seuraavalle käynnille, jos lääkäri niin haluaa. Ei tarvinnut ottaa. 

Rahaan taas liittyy sellainenkin asia, että viime vuosina on mediassa ollut hyvin paljon kirjoittelua lasten ja nuorten eriarvoistumisesta. Osattomuudesta samaan, mitä muilla lapsilla keskimäärin on, sekä osattomuuden aiheuttamasta riskistä syrjäytyä. Ihan lapsiasianvaltuutettua myöten on näitä asiantuntijalausuntoja annettu. En yhtään ihmettele, jos pätkätyötä tekevät tai muuten ne, joilla työpaikka ei ole satavarma (kuten lääkäreillä on) , epäröivät, uskaltavatko hankkia lapsia vai eivät. 

Medialla on yllättävän suuri vaikutus ihmisten mielipiteisiin. Jostain syystä mediassa nostetaan lapsiperheiden elämästä ja vanhemmuudesta esille vain kaikki ikävät asiat. Pitäisi kertoa enemmän niistä lapsiperheistä, joilla menee ihan hyvin ja ovat tyytyväisi elämäänsä. Siis silloinkin, kun ei ole tukiverkkoja eikä pahemmin rahaakaan. Vai onko niin, että heitä ei ole? 

No ei se lapsi siellä vessanpöntössä tai tietokonepöydän alla isoksi ja vahvaksi vauvaksi kasva.

Miehet vois ihan oikeesti kattoa itelleen muijan tositarkotuksiin ja nussia kunnolla. Ei mitään kokoajan ininää kun on tekosyytä tekosyyn perään ja naiset ei oo tarpeeksi sitä ja tätä ja tietokoneella on kiva runkata. Jos joku on raskaana niin koitetaan kaikki keinot että se tekis abortin ja pelastais oman elämänsä. Synnytys maalataan kuolemaa pahemmaksi vaikka nykyaikana se voi olla upea ja hienokin kokemus.

Lapsi on kuitenkin ainoa asia mitä kukaan ei kadu ja sen hankkimisen jälkeen jokainen sanoo, että äiteys on paras asia elämässä ja lapsi on ainoa jota ei vaihtais jos kaiken muun menettäis.

arvio kirjoitti:

No ei se lapsi siellä vessanpöntössä tai tietokonepöydän alla isoksi ja vahvaksi vauvaksi kasva.

Miehet vois ihan oikeesti kattoa itelleen muijan tositarkotuksiin ja nussia kunnolla. Ei mitään kokoajan ininää kun on tekosyytä tekosyyn perään ja naiset ei oo tarpeeksi sitä ja tätä ja tietokoneella on kiva runkata. Jos joku on raskaana niin koitetaan kaikki keinot että se tekis abortin ja pelastais oman elämänsä. Synnytys maalataan kuolemaa pahemmaksi vaikka nykyaikana se voi olla upea ja hienokin kokemus.

Lapsi on kuitenkin ainoa asia mitä kukaan ei kadu ja sen hankkimisen jälkeen jokainen sanoo, että äiteys on paras asia elämässä ja lapsi on ainoa jota ei vaihtais jos kaiken muun menettäis.

Huh huh...nyt ne LÄÄKKEET!!!

Johtuu varmasti myös siitä, että ihmiset eivät rakasta toisiaan ja perhe ei merkitse monille mitään tässä mädässä kulttuurissa. Syövytetään aivomme puhelimen lumoavalla markkinointitiedonkeruu-säteilyllä, passivoidutaan, lihotaan, runkataan, masennutaan... Onpa ainakin vakaat olot. Toistaiseksi. Onneksi heikot eivät viitsi lisääntyä, ei heillä ole paljon annettavaakaan, tämä kulttuuri saakin kuolla. Vahvat yksilöt ja heidän perheensä kyllä selviävät. Minua oikeasti ällöttää älylaitteisiin kouluttuneet, veltot, aikaansaamattomat masistelijat ja heidän veltot, onnettomat, hekin liikalihavat lapsensa. Sairaaksi jalostetun näköistä karjaa.

arvio kirjoitti:

No ei se lapsi siellä vessanpöntössä tai tietokonepöydän alla isoksi ja vahvaksi vauvaksi kasva.

Miehet vois ihan oikeesti kattoa itelleen muijan tositarkotuksiin ja nussia kunnolla. Ei mitään kokoajan ininää kun on tekosyytä tekosyyn perään ja naiset ei oo tarpeeksi sitä ja tätä ja tietokoneella on kiva runkata. Jos joku on raskaana niin koitetaan kaikki keinot että se tekis abortin ja pelastais oman elämänsä. Synnytys maalataan kuolemaa pahemmaksi vaikka nykyaikana se voi olla upea ja hienokin kokemus.

Lapsi on kuitenkin ainoa asia mitä kukaan ei kadu ja sen hankkimisen jälkeen jokainen sanoo, että äiteys on paras asia elämässä ja lapsi on ainoa jota ei vaihtais jos kaiken muun menettäis.

Väärin . Hyvit monet katuvat lasten tekemistä. Katkerasti ja lopunikäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Enpä olen kuullut kovinkaan monen jättävän lasta hankkimatta rahan vuoksi. Ainakin tuttavapiirissä ne eniten koulutetut tai uraan panostavat hankkivat vähiten lapsia. Ne vähemmän koulutetut tai työttömät enemmän niitä lapsia pykäävät. Oli rahaa tai ei. 

Itseasiassa tilastot sanoo päinvastaista, hyvin koulutetut tekevät lapsia yhtä paljon kuin ennenkin. Väheneminen on kouluttamattomien lasten teossa.

Lisääntyminen on joka kantilta ajatellen pskanakki nimenomaan naiselle. Niin kauan kun näin on, lapsia ei haluta tehdä pilaamaan oma elämä.

Vierailija kirjoitti:

arvio kirjoitti:

No ei se lapsi siellä vessanpöntössä tai tietokonepöydän alla isoksi ja vahvaksi vauvaksi kasva.

Miehet vois ihan oikeesti kattoa itelleen muijan tositarkotuksiin ja nussia kunnolla. Ei mitään kokoajan ininää kun on tekosyytä tekosyyn perään ja naiset ei oo tarpeeksi sitä ja tätä ja tietokoneella on kiva runkata. Jos joku on raskaana niin koitetaan kaikki keinot että se tekis abortin ja pelastais oman elämänsä. Synnytys maalataan kuolemaa pahemmaksi vaikka nykyaikana se voi olla upea ja hienokin kokemus.

Lapsi on kuitenkin ainoa asia mitä kukaan ei kadu ja sen hankkimisen jälkeen jokainen sanoo, että äiteys on paras asia elämässä ja lapsi on ainoa jota ei vaihtais jos kaiken muun menettäis.

Väärin . Hyvit monet katuvat lasten tekemistä. Katkerasti ja lopunikäänsä.

Heikoimmat ja huonoimmat yksilöt

-eri

Vierailija kirjoitti:

Lisääntyminen on joka kantilta ajatellen pskanakki nimenomaan naiselle. Niin kauan kun näin on, lapsia ei haluta tehdä pilaamaan oma elämä.

Öö ei. Miksiköhän jaksan tuhlata aikaani täällä tyhmien palstalla... Anyway, naisten toivoma lapsiluku on Suomessa aika paljon suurempi kuin todemlinen syntyvyys. Lapsia siis haluttaisiin enemmän kuin saadaan aikaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisääntyminen on joka kantilta ajatellen pskanakki nimenomaan naiselle. Niin kauan kun näin on, lapsia ei haluta tehdä pilaamaan oma elämä.

Öö ei. Miksiköhän jaksan tuhlata aikaani täällä tyhmien palstalla... Anyway, naisten toivoma lapsiluku on Suomessa aika paljon suurempi kuin todemlinen syntyvyys. Lapsia siis haluttaisiin enemmän kuin saadaan aikaiseksi.

Tämähän ero johtuu siitä, että ideaalitapauksessa oletetaan että lisääntymiseen on taloudelliset resurssit kunnossa , elämä hyvää , tulevaisuuden näkymät ok ja kunnollinen vastuuta jakava kumpoani. Reaalimaailmassa näin ei ole joten lapsia ei tehdä vaikka haaveita olisikin siihen.. Ei kaikki ihmiset sentään ole idiootteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monen tekijän summa.

Raha varmasti yks niistä.

Kuinka elätät lapsen näinä aikoina, kun omakin toimeentulo on "oota koronaa tai jotain muuta" pohjalla?

Vakkariduunit palasina vuokrafirmojen pirstomina.

Monen tekijän summa. Vanhemmuus on muuttunut. Jos multa olisi 1980-luvulla neuvolassa kysytty jotain mun seksielämästäni, olisin purskahtanut nauruun ja kysynyt, mites se terveydenhoitajan oma seksielämä sitten sujuu. On periaatteessa ihan hyvä, että on monenlaista tarkkailua lasten hyvinvoinnissa ja perheiden jaksamisessa. Mutta liika on liikaa. Jos koko ajan pitää varoa, ettei vaan tee mitään väärin tai ei huomaa jotain, vanhemmuus alkaa käydä raskaaksi. Aikoinaan mulla oli reidet usein sinisenkirjavat mustelmista, kun isokokoinen koirani rakasti hypätä syliin. Kerran reumapolilla lääkäri kysyi, pahoinpidelläänkö mua kotona. Olin ihan hoomoilasena ennenkuin älysin, mitä lääkäri tarkoitti. Sanoin, että voin kyllä ottaa sen piskinrotiskon mukaani seuraavalle käynnille, jos lääkäri niin haluaa. Ei tarvinnut ottaa. 

Rahaan taas liittyy sellainenkin asia, että viime vuosina on mediassa ollut hyvin paljon kirjoittelua lasten ja nuorten eriarvoistumisesta. Osattomuudesta samaan, mitä muilla lapsilla keskimäärin on, sekä osattomuuden aiheuttamasta riskistä syrjäytyä. Ihan lapsiasianvaltuutettua myöten on näitä asiantuntijalausuntoja annettu. En yhtään ihmettele, jos pätkätyötä tekevät tai muuten ne, joilla työpaikka ei ole satavarma (kuten lääkäreillä on) , epäröivät, uskaltavatko hankkia lapsia vai eivät. 

Medialla on yllättävän suuri vaikutus ihmisten mielipiteisiin. Jostain syystä mediassa nostetaan lapsiperheiden elämästä ja vanhemmuudesta esille vain kaikki ikävät asiat. Pitäisi kertoa enemmän niistä lapsiperheistä, joilla menee ihan hyvin ja ovat tyytyväisi elämäänsä. Siis silloinkin, kun ei ole tukiverkkoja eikä pahemmin rahaakaan. Vai onko niin, että heitä ei ole? 

No meillä menee ihan hyvin siinä mielessä, että olemme onnellisia. Meillä on kaksi lasta. Miehen työpaikalle tuli yt:t ja menetti työnsä, kun odotin näistä ensimmäistä. Sen jälkeen mieheni on saanut vain satunnaisia keikkatöitä. Ajateltiin kuitenkin, että pärjätään, onhan minulla vielä hyvä työpaikka. No... Sekin meni alta, kun firma kaatui ollessani äitiyslomalla. Palasin uudelleen koulunpenkille parantaakseni työllistymismahdollisuuksiani, koska työnhaku ei ollut tuottanut tulosta. Ja kas, ehkäisy petti opintojen alkuvaiheessa. En kuitenkaan pystynyt aborttiin, se kerta kaikkiaan tuntui niin väärältä. Nyt meillä on siis kaksi lasta ja elämme enimmäkseen tuilla, korona-aika vei loputkin keikkatyöt ja tulevaisuus on arvaamaton. Ei tämän ihan näin pitänyt mennä.

Vaikka perhe-elämämme on tasaista ja onnellista, ei tästä tee mieli pahemmin lehdissä huudella. Hävettää, että elämämme on mennyt näin. Rahan puutteeseen tottuu, oppii elämään käytännöllisesti ja säästeliäästi. Oppii siihen, että sellaiset asiat, jotka ovat toisille tavallisia, eivät meiltä onnistu. Meillä ei ole autoa, emme ole koskaan käyneet ulkomailla lomalla, emme juuri käy ravintoloissa, kahviloissa, shoppailemassa tai elokuvissa. Sen sijaan ulkoilemme, teemme kotona niin hyvää ruokaa kuin rahatilanne sallii, pyöräilemme paljon ja käytämme julkista liikennettä. Käymme puistoissa, kirjastoissa, rannalla, lähimetsässä. Tämä on hyvää elämää, jos osaa päästää irti niistä kaikista kulutushyödykkeistä ja maksullisista elämyksistä, jotka toisille ovat arkipäivää. Mutta se on minulle kipeä asia ja tuntuu pahalta, että meitä pidetään loisina, hyödyttöminä, hyväksikäyttäjinä. Toisen luokan kansalaisina. En ikinä voisi esiintyä lehtijutussa omalla nimellä ja kasvoilla. Yritämme kuitenkin päästä tästä tilanteesta pois parhaamme mukaan, mies hakee edelleen työtä aktiivisesti vaikka tuntuu jo toivottomalta saada ikinä vakipaikkaa mistään. Pidempi pätkätyökin olisi jo luksusta. Itse palaan kouluun äitiysloman jälkeen. Mutta en tiedä, onko tästä enää poispääsyä. Ehkä olemme koko loppuelämämme ajan köyhiä ja osattomia. Siihen voisin tottua, mutta ylenkatse, viha ja halveksunta on raskaampaa. Olen kohdannut sitä jopa omilta sukulaisiltani. Tuskin enää koskaan yhteiskunnassamme riittää kaikille töitä, mutta silti lytätään niitä epäonnisia, jotka jäävät sivuun. Se tuntuu pahalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisääntyminen on joka kantilta ajatellen pskanakki nimenomaan naiselle. Niin kauan kun näin on, lapsia ei haluta tehdä pilaamaan oma elämä.

Öö ei. Miksiköhän jaksan tuhlata aikaani täällä tyhmien palstalla... Anyway, naisten toivoma lapsiluku on Suomessa aika paljon suurempi kuin todemlinen syntyvyys. Lapsia siis haluttaisiin enemmän kuin saadaan aikaiseksi.

Tämähän ero johtuu siitä, että ideaalitapauksessa oletetaan että lisääntymiseen on taloudelliset resurssit kunnossa , elämä hyvää , tulevaisuuden näkymät ok ja kunnollinen vastuuta jakava kumpoani. Reaalimaailmassa näin ei ole joten lapsia ei tehdä vaikka haaveita olisikin siihen.. Ei kaikki ihmiset sentään ole idiootteja.

Ei sentään. Jos joku haluaa olla lentäjä, mutta on värisokea eikä hänestä tule lentäjää niin hänkö ei halua olla lentäjä? Lapsia halutaan enemmän kuin saadaan.

Mistä repäisit tuon, että lapsen kasvatus olisi Suomessa ilmaista?

Me saamme lasten elättämiseen vain lapsilisät, ja ne riittävät hädin tuskin kouluikäisen lapsen ruokaan, jos nuukasti eletään. Suomen sääoloissa lapsella pitää kuitenkin olla myös vaatteet ja asunto. Tämä on siis ehdoton minimi. Lisäksi lapsesta on muita kuluja, jotka tosin ei ole hengissä pysymisen takia välttämättömiä, mutta jos haluaa kasvattaa lapsesta yhteiskuntakolpoisen, ne ovat välttämättömiä kuluja.

t. 2 lasta aikuiseksi kasvattanut, 4:n peruskouluikäisen äiti.

Sisarukseni on erityislapsi ja kun on nähnyt, mitä elämä sellaisen kanssa on ja miten "paljon" yhteiskunnalta saa apua, lisääntymishalut kummasti katoaa. Ei auttanut seulonnat eikä nuoruus.

Kun yrittää varata aikaa lääkäriin, kerrotaan, että laita kortisonirasvaa, ota särkylääkettä tai mene yksityiselle. Jos synnytyksen jälkeen on jotain ongelmaa, kuitataanko sekin vaan, että sellaista se on? Varmaan.

En kelpaa muuhun kuin pätkään, kun vakkarina tulisin kuitenkin raskaaksi. Pienen lapsen äitinä en kelpaisi, koska lapsi sairastaa ja totta kai äiti hoitaa. Sitten kun lapsi on vanhempi ammattitaitoni on kadonnut ja olen ollut liian kauan poissa työelämästä.

Ja niin edelleen...

Nainen joutuu olemaan se, joka menee taloudellisesti heikkoon asemaan jos tekee lapsia. Siksi naiset eivät halua tehdä niin paljoa lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä olen kuullut kovinkaan monen jättävän lasta hankkimatta rahan vuoksi. Ainakin tuttavapiirissä ne eniten koulutetut tai uraan panostavat hankkivat vähiten lapsia. Ne vähemmän koulutetut tai työttömät enemmän niitä lapsia pykäävät. Oli rahaa tai ei. 

Itseasiassa tilastot sanoo päinvastaista, hyvin koulutetut tekevät lapsia yhtä paljon kuin ennenkin. Väheneminen on kouluttamattomien lasten teossa.

Onko tässä tilastoja missä?

arvio kirjoitti:

No ei se lapsi siellä vessanpöntössä tai tietokonepöydän alla isoksi ja vahvaksi vauvaksi kasva.

Miehet vois ihan oikeesti kattoa itelleen muijan tositarkotuksiin ja nussia kunnolla. Ei mitään kokoajan ininää kun on tekosyytä tekosyyn perään ja naiset ei oo tarpeeksi sitä ja tätä ja tietokoneella on kiva runkata. Jos joku on raskaana niin koitetaan kaikki keinot että se tekis abortin ja pelastais oman elämänsä. Synnytys maalataan kuolemaa pahemmaksi vaikka nykyaikana se voi olla upea ja hienokin kokemus.

Lapsi on kuitenkin ainoa asia mitä kukaan ei kadu ja sen hankkimisen jälkeen jokainen sanoo, että äiteys on paras asia elämässä ja lapsi on ainoa jota ei vaihtais jos kaiken muun menettäis.

Kyllä mä ainakin kadun. Lapsista ei ole mitään muuta kuin vastuuta, huolta ja ahdistusta. En tunne mitään onnea enkä iloa katsellessani lapsiani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

arvio kirjoitti:

No ei se lapsi siellä vessanpöntössä tai tietokonepöydän alla isoksi ja vahvaksi vauvaksi kasva.

Miehet vois ihan oikeesti kattoa itelleen muijan tositarkotuksiin ja nussia kunnolla. Ei mitään kokoajan ininää kun on tekosyytä tekosyyn perään ja naiset ei oo tarpeeksi sitä ja tätä ja tietokoneella on kiva runkata. Jos joku on raskaana niin koitetaan kaikki keinot että se tekis abortin ja pelastais oman elämänsä. Synnytys maalataan kuolemaa pahemmaksi vaikka nykyaikana se voi olla upea ja hienokin kokemus.

Lapsi on kuitenkin ainoa asia mitä kukaan ei kadu ja sen hankkimisen jälkeen jokainen sanoo, että äiteys on paras asia elämässä ja lapsi on ainoa jota ei vaihtais jos kaiken muun menettäis.

Väärin . Hyvit monet katuvat lasten tekemistä. Katkerasti ja lopunikäänsä.

Heikoimmat ja huonoimmat yksilöt

-eri

Aivan sama ketkä lapsia katuvat, kun heitä silti on.