Lue keskustelun säännöt.
Veden keitto
12.04.2013 |
Kummassakohan säästää enemmän. Kiehuttaa kylmää vettä (kestää kauemmin) vai laittaa valmiiksi kuumaa vettä hanasta, ni kiehuu nopeammin. Mutta maksaako se suhteessa sähkön kulutukseen enemmän, että laskee kuumaa vettä hanasta, kuin että pitää levyä päällä kauemmin?
Kommentit (7)
Kuumaa hanavettä ei saa käyttää juotavaksi, sillä siihen saattaa liueta putkista eril. kemikaaleja.
Vähiten sähköä menee mikrossa mukillisen keittämiseen.
tutkittu juttu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.04.2013 klo 08:11"]
Kuumaa hanavettä ei saa käyttää juotavaksi, sillä siihen saattaa liueta putkista eril. kemikaaleja.
Vähiten sähköä menee mikrossa mukillisen keittämiseen.
tutkittu juttu
[/quote]
Vielä vähemmän sähköä menee vedenkeittimessä.
Ei mua ne kemikaalit haittaa. Niitä nyt tulee muutenkin joka paikasta :D En omista mikroa, vedenkeitintä, kahvinkeitintä ym. Niin ainoa vaihtoehto on hellalla. Mutta ei tainnu olla tää oikee paikka kysyä tästä asiasta. Pitää soittaa sähköyhtiöön tai johonki :-P
[quote author="Vierailija" time="12.04.2013 klo 08:11"]
Kuumaa hanavettä ei saa käyttää juotavaksi, sillä siihen saattaa liueta putkista eril. kemikaaleja.
Vähiten sähköä menee mikrossa mukillisen keittämiseen.
tutkittu juttu
[/quote]
Kolmosen tarttee muistaa että puhuu vanhasta kupariputkesta! Niitä ei enää monessa paikassa ole. Kyllä nykyaikaset putket on asiallisia.
Mutta vedenkeitto kannattaa. Se säästää sähköä ja on nopeampaa. Ruokakin valmistuu siis pikasemmin. On jees mm. kuullottaa (paistaa siis) pannulla kasviksia/lihaa ja lisää päälle kiehuvaa vettä.
Perunat ja munat kannattaa silti keittää perinteisellä tyylillä laittamalla vilposeen veteen.
Hanasta tuleva kuuma vesi saattaa myös seisoa pitkiä aikoja lämminvesivaraajassa. En itse käyttäisi ruoanlaittoon ikinä.
Järkevintä on keittää kylmä vesi vedenkeittimessä kesäisin. Talvella voi käyttää myös hellaa jos haluaa fiilistellä ja tehdä asiat hitaasti ja vaikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n kysymyksen vastaus riippuu tietysti siitä, millä hän kuuman hanavetensä lämmittää: Jos hän lämmittää sen sähköllä lämminvesivaraajassa, tai sähköllä hellalla, merkittävää eroa sähkönkulutuksessa ei ole (Paitsi siinä tapauksessa, että hän hukkaa ihan hirveästi sähköä pistämällä jonkun pikkupikkukattilan ison ja leveän levyn päälle). jos sen sijaan hän lämmittää käyttövetensä (siis sen hanasta tulevan) vaikkapa pelleteillä tai öljyllä tai hakkeella tai haloilla tai maakaasulla tai maalämmöllä tai käukolämmöllä, hellalla lämmittäminen kuluttaa tietysti paljon enemmän sähköä (muttta ei ehkä enempää energiaa sinänsä). koska ap ei kertonut, miten hän käyttövetensä lämmittää, me emme voi vatata kysymykseen, mutta tältä pohjalta hän voi päätellä vastauksen.
Se, voiko läämmintä tai kuumaa hanavettä käyttää ruoanlaittoon taas riippuu aika lailla siitä, millainen se käytössä oleva käyttövedenlämmityssysteemi on. Kuuma hanavesi EI seiso putkistossa yhtään sen pitempään kuin kylmäkään (miettikää nyt, jos seisoisi niin kuinka se pysyisi siellä kuumana? Jäähtyisihän se alka viiden minuutin!), mutta joissain boilereissa se seisoo jonkun aikaa siellä boilerissa. Kauanko, riippuu boilerin koosta ja veden kulutuksesta - voi vaihdella 15 minuutista aamulla ensimmäisenä laskettavaan veteen, joka yleensä on ollut varaajassa yön yli - aamupesujen jälkeen vesi onkin sitten yleensä jo vaihtunut. Tämä aika ei yleensä kuitenkaan ole kovin merkittävä minkään bakteerien synnyssä tai kasvussa verrattuna esim siihen että vaikkapa noin 10 kilometrin päässä kirkonkylältä jonkun vesiosuuskunnan KYLMÄvesiputken vesi on ehkä matkannut sitä päävesijohtoa pitkin viikonkin kohti teidän taloa. Sen sijaan väliä voi olla sillä, että joissain taloissa on jäljellävanhoja ja vähän valskaavia boilereita, joista veden ja hapen yhteisvaikutus voi irrottaa veteen jotain. Uudemmista ei kyllä irtoa mitään.
:DD