Kamalan tyhjä olo

Käyn säännöllisesti eräässä paikassa. En halua kertoa tarkemmin paikasta tai syytä, miksi siellä käyn. Mutta siis käyn kuitenkin.

Olen aina ollut valikoiva ihmisten suhteen. Valitsen tarkkaan ihmisen, kenelle uskalla puhua syvällisempiä asioita, avata sydämeni. Jopa itkeä.

Tuolla paikassa olen uskaltanut puhua eräälle ihmiselle asioistani. Hän on ollut sellainen ihminen, jolle olen voinut puhua mistä vaan. Tietyllä tavalla kuitenkin valikoiden, mutta asiaan kuuluvista asioista. Niistä minkä takia siellä käyn. Hänelle olen voinut myös soittaa ja hänen luonaan olen voinut käydä muulloinkin. 

Tänään olin jälleen menossa käymään siellä. Odotin tuota ihmistä, mutta hänen tilallaan olikin minulle täysin vieras ihminen. Järkytyin, itkin. Tuntui, kuin matto olisi vedetty jalkojen alta. 

Nyt minun pitäisi puhua tuolle vieraalle ihmiselle?! Kertoa kaikki alusta asti, aloittaa uusi tuttavuus.

En halua :( En taida edes pystyä :(