Syövätkö kaikki nykyään mielialalääkkeitä?
Olen eron jälkeen tapaillut tai treffannut useita miehiä, ja kerta toisensa jälkeen paljastuu, että tyyppi on mielialalääkkeillä. Toki sairaudet on hoidettava ja kenelläpä ei haasteita elämässä olisi, mutta kun tuleville lapsille isäehdokasta katselee, niin kylläpä vaan kylmää. Ihan sama tapaanko ihmisen netissä, töissä tai harrastuksessa, niin hän syö SSRI-lääkettä. Ja ikävä kyllä tiedän kaverin kautta, että niihin voi liittyä kaikenlaista.
Mutta suurin huoleni liittyy siihen, että ihanko oikeasti niitä syövät ihan kaikki?
Kommentit (26)
Mielialalääkkeet on luusereille. Lähinnä läskeille rumiluksille joista ei ole mihinkään. Edes syömään terveellisesti ja liikkumaan.
Kaikki eivät syö. Minä en ole koskaan syönyt. En myöskään tiedä kuin yhden, joka syö. Ja jos se jotenkin tähän liittyy, olen ollut sinkku koko ikäni. N36
Ehkä sun kriteerit vain mätsää heihin.
SSRI-lääkkeiden indikaatiot liittyvät moniin muihinkin indikaatioihin kuin mielenterveysongelmiin.
Samaa ihmetellyt miehen kanssa jo pitkään.
Itse ei suostuttais moista moskaa suusta alas laittamaan.
Ja joo...kyllä on elämä antanut turpaan kunnolla mutta mitä v...tua se lääkkeiden napsiminen siihen auttaa???
Ihmeellinen tyyli ihmisillä että mikään ei sais v...ttaa, tms ku heti vaa nappia...ku masentaa.
Mistään ei oteta vastuuta...pää turraks vaan.
Sitten heittäydytään laiskaks luuseriks, "no kun masentaa".
Joopa joo...kyllä pitäis lailla kieltää nää masislääkkeet ja laittaa ihmiset fyysiseen työhön ni ei joutaisi tyhjää valittamaan ja miettimään.
Mutta eikö ketää ihmetytä ja huoleta tämä "mielenterveydeltään sairaiden" määrän räjähdysmäinen kasvu? Ennen ei toki ollut lääkkeitä, mutta ei mielenterveysongelmaisia ollut laitoksissa, syrjäytyneinä tms. tällaisia määriä. Minusta pitäisi olla joku taho, joka seuraa ja valvoo tätä asiaa, ja reseptien kirjoittaminen vain valvotusti psykiatreille. Ja ennen lääkitystä parin kuukauden pakollinen terapia-liikunta-ruokavalio-kokeilu. Ja ei, en tiedä kuka sen maksaisi, mutta jätettäisiin vaikka pari musiikkitaloa ja kirjastoa rakentamatta ja eduskunnan torkkuhuovat ja esiintymiskoulutukset tilaamatta. Tämä on aivan käsittämätön ilmiö.
En epäile ihmisten ahdistusta tai muuta pahaa oloa, mutta pakkohan siihen on kokeilla ensin jotain muuta. Pahinta on, että lääkkeensyöjät jätetään yksin, ja reseptit uusitaan kasvottomasti netissä loppuelämän.