Kaveri ehtii lukea viestit, miksei voi vastata niihin mitään?

Vierailija kirjoitti:

Oi muistatteko ne vanhat hyvä ajat kun puhelimilla ei nähnyt, onko vastaanottaja lukenut viestin? Mistä te tiedätte, jos ne samat kaverit tekivät tätä jo silloin? Lukivat viestinne ja vastasivat vasta tunteja tai päiviä myöhemmin. Silloin saattoi jopa valehdella että hups, puhelin unohtui viikoksi mummolaan, kun ei paikallaolotietoja pystynyt kyttäämään :) Miksei tämä ollut ongelma silloin, vanhoina hyvinä aikoina?

Ja sinä joka valitit että suunnitelmasi viivästyvät kun joku ei vastaa viestiin - oletko kuullut soittamisesta? Silleen hoidetaan yleensä kiireelliset asiat, joihin tarvitaan vastausta, vaikkapa juuri niitä suunnitelmia varten. Lisäksi on keksitty myös sellainen juttu kuin ovikello, jos asutte jotakuinkin samassa kaupungissa.

Oi muistatteko ne vanhat hyvät ajat kun ei ollut kännyköitä ja somea? Kultaiset ajat!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis minä kysyin miksei hän vastaa, jos ehtii lukea. 

Täällä se käännettiin niin, että minä vaatisin että pitää vastata heti.

VOI JUMAL

Jos ehtii lukea heti kun viesti tulee, miksei voi nopeasti kommentoida edes jotain?

Miten muuten tuon voi tulkita kuin siten, että sinä haluat vastauksen heti, kun kaveri viestin lukee? 

Onko lukeminen vähän vaikeaa? Tuo lause tarkoittaa sitä, että jos hän ehtii lukea heti kun viesti tulee, miksei siinä samassa nopeasti vastaa jotain. Ei ole pakko ehtiä heti kun viesti tulee, siksi siellä on sana jos. 

Sinä et nyt itsekään tajua mitä kirjoitat.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Oi muistatteko ne vanhat hyvä ajat kun puhelimilla ei nähnyt, onko vastaanottaja lukenut viestin? Mistä te tiedätte, jos ne samat kaverit tekivät tätä jo silloin? Lukivat viestinne ja vastasivat vasta tunteja tai päiviä myöhemmin. Silloin saattoi jopa valehdella että hups, puhelin unohtui viikoksi mummolaan, kun ei paikallaolotietoja pystynyt kyttäämään :) Miksei tämä ollut ongelma silloin, vanhoina hyvinä aikoina?

Ja sinä joka valitit että suunnitelmasi viivästyvät kun joku ei vastaa viestiin - oletko kuullut soittamisesta? Silleen hoidetaan yleensä kiireelliset asiat, joihin tarvitaan vastausta, vaikkapa juuri niitä suunnitelmia varten. Lisäksi on keksitty myös sellainen juttu kuin ovikello, jos asutte jotakuinkin samassa kaupungissa.

Olipa ärsyttävän kuuloisesti kirjoitettu tuo toinen kappale. Tervetuloa nykyaikaan, jossa kiireiset aikuiset eivät juurikaan soittele. Ja vaikka soittaisitkin, niin vastaukset olisi tyyliä "en kyllä nyt osaa heti sanoa koska xyz". Eikä kukaan kyllä mene siis soittelemaan toisen ovikelloja, eihän? Siis voitteko kuvitella että joku soittaa ovikelloa ja: "Hei oltasko nyt voitu sopia se suunnitelma mistä oli puhetta?". Monesti tässä vastaamattomuudessa suunnitelmia tehdessä voi olla kysymys ihan vain sitoutumiskyvyttömyydestä suunnitelmiin ja tietynlaisesta fomosta. Ja siitä, että nykyään pitäisi revetä joka paikkaan samaan aikaan.

Oli se varmaan vanhoina hyvinä aikoina erilaista, kun piti odottaa viikkoja, että sai etanapostilla vastauksen.

Ihmiset ovat erilaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oi muistatteko ne vanhat hyvä ajat kun puhelimilla ei nähnyt, onko vastaanottaja lukenut viestin? Mistä te tiedätte, jos ne samat kaverit tekivät tätä jo silloin? Lukivat viestinne ja vastasivat vasta tunteja tai päiviä myöhemmin. Silloin saattoi jopa valehdella että hups, puhelin unohtui viikoksi mummolaan, kun ei paikallaolotietoja pystynyt kyttäämään :) Miksei tämä ollut ongelma silloin, vanhoina hyvinä aikoina?

Ja sinä joka valitit että suunnitelmasi viivästyvät kun joku ei vastaa viestiin - oletko kuullut soittamisesta? Silleen hoidetaan yleensä kiireelliset asiat, joihin tarvitaan vastausta, vaikkapa juuri niitä suunnitelmia varten. Lisäksi on keksitty myös sellainen juttu kuin ovikello, jos asutte jotakuinkin samassa kaupungissa.

Olipa ärsyttävän kuuloisesti kirjoitettu tuo toinen kappale. Tervetuloa nykyaikaan, jossa kiireiset aikuiset eivät juurikaan soittele. Ja vaikka soittaisitkin, niin vastaukset olisi tyyliä "en kyllä nyt osaa heti sanoa koska xyz". Eikä kukaan kyllä mene siis soittelemaan toisen ovikelloja, eihän? Siis voitteko kuvitella että joku soittaa ovikelloa ja: "Hei oltasko nyt voitu sopia se suunnitelma mistä oli puhetta?". Monesti tässä vastaamattomuudessa suunnitelmia tehdessä voi olla kysymys ihan vain sitoutumiskyvyttömyydestä suunnitelmiin ja tietynlaisesta fomosta. Ja siitä, että nykyään pitäisi revetä joka paikkaan samaan aikaan.

Oli se varmaan vanhoina hyvinä aikoina erilaista, kun piti odottaa viikkoja, että sai etanapostilla vastauksen.

Elämänhallinnassa on kyllä pahoja puutteita, jos ei osaa/pysty asioita soittamalla hoitamaan. Kun siis terveistä aikuisista puhutaan. 

Tässä on syy, miksi en koskaan tule hankkimaan älypuhelinta. En vain jaksaisi sitä, että naputettaisiin "Miksi et vastaa, vaikka luit viestin jo klo 16.23" 

Vierailija kirjoitti:

Tässä on syy, miksi en koskaan tule hankkimaan älypuhelinta. En vain jaksaisi sitä, että naputettaisiin "Miksi et vastaa, vaikka luit viestin jo klo 16.23" 

Minäkin pelkäsin tuota, mutta ei ole pakko käyttää sovelluksia, joista läsnäoloajat näkyisivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oi muistatteko ne vanhat hyvä ajat kun puhelimilla ei nähnyt, onko vastaanottaja lukenut viestin? Mistä te tiedätte, jos ne samat kaverit tekivät tätä jo silloin? Lukivat viestinne ja vastasivat vasta tunteja tai päiviä myöhemmin. Silloin saattoi jopa valehdella että hups, puhelin unohtui viikoksi mummolaan, kun ei paikallaolotietoja pystynyt kyttäämään :) Miksei tämä ollut ongelma silloin, vanhoina hyvinä aikoina?

Ja sinä joka valitit että suunnitelmasi viivästyvät kun joku ei vastaa viestiin - oletko kuullut soittamisesta? Silleen hoidetaan yleensä kiireelliset asiat, joihin tarvitaan vastausta, vaikkapa juuri niitä suunnitelmia varten. Lisäksi on keksitty myös sellainen juttu kuin ovikello, jos asutte jotakuinkin samassa kaupungissa.

Olipa ärsyttävän kuuloisesti kirjoitettu tuo toinen kappale. Tervetuloa nykyaikaan, jossa kiireiset aikuiset eivät juurikaan soittele. Ja vaikka soittaisitkin, niin vastaukset olisi tyyliä "en kyllä nyt osaa heti sanoa koska xyz". Eikä kukaan kyllä mene siis soittelemaan toisen ovikelloja, eihän? Siis voitteko kuvitella että joku soittaa ovikelloa ja: "Hei oltasko nyt voitu sopia se suunnitelma mistä oli puhetta?". Monesti tässä vastaamattomuudessa suunnitelmia tehdessä voi olla kysymys ihan vain sitoutumiskyvyttömyydestä suunnitelmiin ja tietynlaisesta fomosta. Ja siitä, että nykyään pitäisi revetä joka paikkaan samaan aikaan.

Oli se varmaan vanhoina hyvinä aikoina erilaista, kun piti odottaa viikkoja, että sai etanapostilla vastauksen.

Elämänhallinnassa on kyllä pahoja puutteita, jos ei osaa/pysty asioita soittamalla hoitamaan. Kun siis terveistä aikuisista puhutaan. 

Minkä ikäinen olet? Kun tuntuu, että useammat 18-30-vuotiaat on just ainaki näitä, jotka ei osaa muutaman viikon/kuukauden päässä oleviin juttuihin vastata käykö vai ei. Aina pitää katsoa kalenteria ja miettiä ja suunnitella, vaikka työ olisi ma-pe 8-16 ja mitään muuta ei olisi suunnitteilla. Keikkaliput ja halvat lennot ehkä ostetaan puoli vuotta etukäteen, mutta vain sen takia koska tiedetään, että niitä ei myöhemmin enää saa.

Ap:n ongelma on hyvin yleinen. Nykyisin jos yrittää sopia jostain monen ihmisen kanssa, niin harvoin se menee niin, että kaikki saavat kakistettua ulos sen päätöksen. Kun ei koskaan tiedä, jos tulee jotain mielenkiintoisempaa tekemistä, tai yksinkertaisesti parempaa seuraa. Joillakin vastaamattomuus johtuu unohtamisesta, mutta on niitäkin, joille se on vallankäytön väline. Minkäs sille mahtaa.

Mutta auta armias, jos joku tällainen tyyppi jätetään tapaamisesta pois, kun ei vastaa, niin jopa alkaa märinä. Minä en ainakaan jää odottamaan kenenkään primadonnan vastausta, vaan menen sitten vaikka itsekseni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oi muistatteko ne vanhat hyvä ajat kun puhelimilla ei nähnyt, onko vastaanottaja lukenut viestin? Mistä te tiedätte, jos ne samat kaverit tekivät tätä jo silloin? Lukivat viestinne ja vastasivat vasta tunteja tai päiviä myöhemmin. Silloin saattoi jopa valehdella että hups, puhelin unohtui viikoksi mummolaan, kun ei paikallaolotietoja pystynyt kyttäämään :) Miksei tämä ollut ongelma silloin, vanhoina hyvinä aikoina?

Ja sinä joka valitit että suunnitelmasi viivästyvät kun joku ei vastaa viestiin - oletko kuullut soittamisesta? Silleen hoidetaan yleensä kiireelliset asiat, joihin tarvitaan vastausta, vaikkapa juuri niitä suunnitelmia varten. Lisäksi on keksitty myös sellainen juttu kuin ovikello, jos asutte jotakuinkin samassa kaupungissa.

Olipa ärsyttävän kuuloisesti kirjoitettu tuo toinen kappale. Tervetuloa nykyaikaan, jossa kiireiset aikuiset eivät juurikaan soittele. Ja vaikka soittaisitkin, niin vastaukset olisi tyyliä "en kyllä nyt osaa heti sanoa koska xyz". Eikä kukaan kyllä mene siis soittelemaan toisen ovikelloja, eihän? Siis voitteko kuvitella että joku soittaa ovikelloa ja: "Hei oltasko nyt voitu sopia se suunnitelma mistä oli puhetta?". Monesti tässä vastaamattomuudessa suunnitelmia tehdessä voi olla kysymys ihan vain sitoutumiskyvyttömyydestä suunnitelmiin ja tietynlaisesta fomosta. Ja siitä, että nykyään pitäisi revetä joka paikkaan samaan aikaan.

Oli se varmaan vanhoina hyvinä aikoina erilaista, kun piti odottaa viikkoja, että sai etanapostilla vastauksen.

Elämänhallinnassa on kyllä pahoja puutteita, jos ei osaa/pysty asioita soittamalla hoitamaan. Kun siis terveistä aikuisista puhutaan. 

Minkä ikäinen olet? Kun tuntuu, että useammat 18-30-vuotiaat on just ainaki näitä, jotka ei osaa muutaman viikon/kuukauden päässä oleviin juttuihin vastata käykö vai ei. Aina pitää katsoa kalenteria ja miettiä ja suunnitella, vaikka työ olisi ma-pe 8-16 ja mitään muuta ei olisi suunnitteilla. Keikkaliput ja halvat lennot ehkä ostetaan puoli vuotta etukäteen, mutta vain sen takia koska tiedetään, että niitä ei myöhemmin enää saa.

En minäkään osaa välittömästi vastata, kun en jokaista lasten neuvolaa ynnä muuta ulkoa muista. Mutta kalenteriin osaan katsoa myös puhelimeen puhuessa. t. eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oi muistatteko ne vanhat hyvä ajat kun puhelimilla ei nähnyt, onko vastaanottaja lukenut viestin? Mistä te tiedätte, jos ne samat kaverit tekivät tätä jo silloin? Lukivat viestinne ja vastasivat vasta tunteja tai päiviä myöhemmin. Silloin saattoi jopa valehdella että hups, puhelin unohtui viikoksi mummolaan, kun ei paikallaolotietoja pystynyt kyttäämään :) Miksei tämä ollut ongelma silloin, vanhoina hyvinä aikoina?

Ja sinä joka valitit että suunnitelmasi viivästyvät kun joku ei vastaa viestiin - oletko kuullut soittamisesta? Silleen hoidetaan yleensä kiireelliset asiat, joihin tarvitaan vastausta, vaikkapa juuri niitä suunnitelmia varten. Lisäksi on keksitty myös sellainen juttu kuin ovikello, jos asutte jotakuinkin samassa kaupungissa.

Olipa ärsyttävän kuuloisesti kirjoitettu tuo toinen kappale. Tervetuloa nykyaikaan, jossa kiireiset aikuiset eivät juurikaan soittele. Ja vaikka soittaisitkin, niin vastaukset olisi tyyliä "en kyllä nyt osaa heti sanoa koska xyz". Eikä kukaan kyllä mene siis soittelemaan toisen ovikelloja, eihän? Siis voitteko kuvitella että joku soittaa ovikelloa ja: "Hei oltasko nyt voitu sopia se suunnitelma mistä oli puhetta?". Monesti tässä vastaamattomuudessa suunnitelmia tehdessä voi olla kysymys ihan vain sitoutumiskyvyttömyydestä suunnitelmiin ja tietynlaisesta fomosta. Ja siitä, että nykyään pitäisi revetä joka paikkaan samaan aikaan.

Oli se varmaan vanhoina hyvinä aikoina erilaista, kun piti odottaa viikkoja, että sai etanapostilla vastauksen.

No meillä on tapana kävellä naapuriin, ja soittaa ovikelloa, kun on naapurille asiaa. 😄 Eilen viimeksi sumplittiin yhtä asiaa. Tuntuisi kyllä tosi omituiselta soitella tai lähetellä viestejä isommissa asioissa, kun näkee että toinen on kotona. Toki en pientä kävelymatkaa kauemmas lähde rimputtelemaan ovikelloa, vaan silloin kiireellisissä asioissa soitetaan ja vähemmän kiireellisissä viestitellään.

Terkkuja ihan nykyajasta. Tämmösiä ruuhkavuosia eläviä kolmevitosia - nelikymppisiä ollaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oi muistatteko ne vanhat hyvä ajat kun puhelimilla ei nähnyt, onko vastaanottaja lukenut viestin? Mistä te tiedätte, jos ne samat kaverit tekivät tätä jo silloin? Lukivat viestinne ja vastasivat vasta tunteja tai päiviä myöhemmin. Silloin saattoi jopa valehdella että hups, puhelin unohtui viikoksi mummolaan, kun ei paikallaolotietoja pystynyt kyttäämään :) Miksei tämä ollut ongelma silloin, vanhoina hyvinä aikoina?

Ja sinä joka valitit että suunnitelmasi viivästyvät kun joku ei vastaa viestiin - oletko kuullut soittamisesta? Silleen hoidetaan yleensä kiireelliset asiat, joihin tarvitaan vastausta, vaikkapa juuri niitä suunnitelmia varten. Lisäksi on keksitty myös sellainen juttu kuin ovikello, jos asutte jotakuinkin samassa kaupungissa.

Olipa ärsyttävän kuuloisesti kirjoitettu tuo toinen kappale. Tervetuloa nykyaikaan, jossa kiireiset aikuiset eivät juurikaan soittele. Ja vaikka soittaisitkin, niin vastaukset olisi tyyliä "en kyllä nyt osaa heti sanoa koska xyz". Eikä kukaan kyllä mene siis soittelemaan toisen ovikelloja, eihän? Siis voitteko kuvitella että joku soittaa ovikelloa ja: "Hei oltasko nyt voitu sopia se suunnitelma mistä oli puhetta?". Monesti tässä vastaamattomuudessa suunnitelmia tehdessä voi olla kysymys ihan vain sitoutumiskyvyttömyydestä suunnitelmiin ja tietynlaisesta fomosta. Ja siitä, että nykyään pitäisi revetä joka paikkaan samaan aikaan.

Oli se varmaan vanhoina hyvinä aikoina erilaista, kun piti odottaa viikkoja, että sai etanapostilla vastauksen.

No meillä on tapana kävellä naapuriin, ja soittaa ovikelloa, kun on naapurille asiaa. 😄 Eilen viimeksi sumplittiin yhtä asiaa. Tuntuisi kyllä tosi omituiselta soitella tai lähetellä viestejä isommissa asioissa, kun näkee että toinen on kotona. Toki en pientä kävelymatkaa kauemmas lähde rimputtelemaan ovikelloa, vaan silloin kiireellisissä asioissa soitetaan ja vähemmän kiireellisissä viestitellään.

Terkkuja ihan nykyajasta. Tämmösiä ruuhkavuosia eläviä kolmevitosia - nelikymppisiä ollaan.

Naapurit vähän eri asia :) Mutta esimerkiksi yhtään isommissa kaupungeissa pitäisin aika outona lähteä ovelle asiasta tehden kyselemään jotain. Nyt kun mietin asiaa, niin en ole ennalta sopimatta mennyt kenenkään ovelle yli 15 vuoteen. Onhan se toisaalta vähän harmi, että kaikki pitää sopia etukäteen, mutta toisaalta en kyllä edes haluaisi kenenkään soittelevan ovikelloa yllättäen :D

Voi ap, voi ap... Hän osoittaa sinulle mitättömyytesi. Hän haluaa sinun tietävän, että sinä kerjäät ystävyyttä häneltä ja häntä ei oikeasti kiinnosta. Hänen viestinsä on että olet epäkiinnostava ja vähäpätöinen.

Minua ihmetyttää se, että puhelinta räplätään IHAN TAUOTTA, mutta viesteihin ei voida vastata. Tai puheluihin. Jos kaveri on kylässä, niin hän hypistelee puhelintaan koko ajan ja vähintään minuutin välein katsoo onko puhelimeen tullut mitään. Ja koko ajan katsoo keneltä tuli viesti. Mutta ei voi vastata mitään.

En vain tajua tuollaista.

Ja sitten nämä samat ihmiset raivostuvat, jos heidän viesteihinsä ei vastaa viimeistään minuutin kuluessa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa välillä irrottautua siitä puhelimesta niin ei tarvitse tuollaisesta tehdä ongelmaa. Mene vaikka ulkoilemaan. 

Legendaarista! Aloitus täysin väärinymmärretty. Varmaan tahallaan. Minun puolestani ihan sama milloin hän vastaa. Mutta eihän tätä niin haluta ymmärtää, ei, koska aloittajasta pitää aina leipoa syyllinen.

AINA!

Ihmettelen, miksi hän on niin puhelimessa kiinni että lukee kuitenkin kaikki viestit heti. Sitten se vastaaminen tietysti ei muistu enää myöhemmin mieleen, kun sitä ei tee heti viestin luettuaan. Ymmärrätkö? LUETTUAAN. En tarkoita sitä, että se pitäisi lukea&vastata heti viestin SAATUAAN, vaan että tekisi lukemisen&vastaamisen samassa paketissa, mutta sen ei tarvitse tapahtua lähelläkään viestin lähetyshetkeä. Ymmärsitkö?

Lopeta huutaminen se ei paranba argumentointiasi. Lisää masennuslääkitystäsi tai neuroleptidejä ja anna aikuisten keskustella aikuisten asioista. Kaikkea hyvää silti.

Jos laitan viestin, että "vastaan myöhemmin", siitä ei käytännössä ole mitään hyötyä, koska voin ihan yhtä hyvin unohtaa sen myöhemmin vastaammisen riippumatta siitä, laitoinko sinulle sen viestin vai en.

Viesti näkyy "luettuna", jos se on avattu. Jos whatsapissa on sinun viestit auki kun se viesti tulee, näyttää se sinulle siltä kuin viesti olisi luettu, vaikka vastaanottaja ei olisi katsonutkaan puhelintaan.

Jos esität asiasi kovin epäselvästi, vastaanottajalle voi jäädä epäselväksi, haluatko viestiin vastauksen vai et.

Jos on tullut paljon viestejä, joku voi tehdä niin, että lukee kaikki viestit ensin, ja vastaa sitten niihin, jotka tulkitsee sellaisiksi, että niihin odotetaan vastausta.

En minäkään vastaisi ap:n viesteihin heti. Enkä koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis minä kysyin miksei hän vastaa, jos ehtii lukea. 

Täällä se käännettiin niin, että minä vaatisin että pitää vastata heti.

VOI JUMAL

Jos ehtii lukea heti kun viesti tulee, miksei voi nopeasti kommentoida edes jotain?

Miten muuten tuon voi tulkita kuin siten, että sinä haluat vastauksen heti, kun kaveri viestin lukee? 

Onko lukeminen vähän vaikeaa? Tuo lause tarkoittaa sitä, että jos hän ehtii lukea heti kun viesti tulee, miksei siinä samassa nopeasti vastaa jotain. Ei ole pakko ehtiä heti kun viesti tulee, siksi siellä on sana jos. 

Sinä et nyt itsekään tajua mitä kirjoitat.

-eri

Mikä on vaikeaa ymmärtää? JOS hän ehtii lukea viestin silloin kun se tulee, voisi ehtiä lyhyesti vastata jotain. En ole missään kohtaa vaatinut vastaamaan tai edes lukemaan heti.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi? Jokaisella on oikeus ihan itse valita, milloin ja kenelle kirjoittelee viestejä. 

No jopa oli nokkela vastaus sulla. Hei hitaat aplodit sinne!

"Miksi työkaveri ei ikinä vastaa tervehdykseen tai pöllii joka päivä lounaani?" "No kun jokaisella on kuule oikeus valita mitä tekee ja kenelle vastaa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oi muistatteko ne vanhat hyvä ajat kun puhelimilla ei nähnyt, onko vastaanottaja lukenut viestin? Mistä te tiedätte, jos ne samat kaverit tekivät tätä jo silloin? Lukivat viestinne ja vastasivat vasta tunteja tai päiviä myöhemmin. Silloin saattoi jopa valehdella että hups, puhelin unohtui viikoksi mummolaan, kun ei paikallaolotietoja pystynyt kyttäämään :) Miksei tämä ollut ongelma silloin, vanhoina hyvinä aikoina?

Ja sinä joka valitit että suunnitelmasi viivästyvät kun joku ei vastaa viestiin - oletko kuullut soittamisesta? Silleen hoidetaan yleensä kiireelliset asiat, joihin tarvitaan vastausta, vaikkapa juuri niitä suunnitelmia varten. Lisäksi on keksitty myös sellainen juttu kuin ovikello, jos asutte jotakuinkin samassa kaupungissa.

Olipa ärsyttävän kuuloisesti kirjoitettu tuo toinen kappale. Tervetuloa nykyaikaan, jossa kiireiset aikuiset eivät juurikaan soittele. Ja vaikka soittaisitkin, niin vastaukset olisi tyyliä "en kyllä nyt osaa heti sanoa koska xyz". Eikä kukaan kyllä mene siis soittelemaan toisen ovikelloja, eihän? Siis voitteko kuvitella että joku soittaa ovikelloa ja: "Hei oltasko nyt voitu sopia se suunnitelma mistä oli puhetta?". Monesti tässä vastaamattomuudessa suunnitelmia tehdessä voi olla kysymys ihan vain sitoutumiskyvyttömyydestä suunnitelmiin ja tietynlaisesta fomosta. Ja siitä, että nykyään pitäisi revetä joka paikkaan samaan aikaan.

Oli se varmaan vanhoina hyvinä aikoina erilaista, kun piti odottaa viikkoja, että sai etanapostilla vastauksen.

No meillä on tapana kävellä naapuriin, ja soittaa ovikelloa, kun on naapurille asiaa. 😄 Eilen viimeksi sumplittiin yhtä asiaa. Tuntuisi kyllä tosi omituiselta soitella tai lähetellä viestejä isommissa asioissa, kun näkee että toinen on kotona. Toki en pientä kävelymatkaa kauemmas lähde rimputtelemaan ovikelloa, vaan silloin kiireellisissä asioissa soitetaan ja vähemmän kiireellisissä viestitellään.

Terkkuja ihan nykyajasta. Tämmösiä ruuhkavuosia eläviä kolmevitosia - nelikymppisiä ollaan.

Naapurit vähän eri asia :) Mutta esimerkiksi yhtään isommissa kaupungeissa pitäisin aika outona lähteä ovelle asiasta tehden kyselemään jotain. Nyt kun mietin asiaa, niin en ole ennalta sopimatta mennyt kenenkään ovelle yli 15 vuoteen. Onhan se toisaalta vähän harmi, että kaikki pitää sopia etukäteen, mutta toisaalta en kyllä edes haluaisi kenenkään soittelevan ovikelloa yllättäen :D

No eikö ne vieressä asuvat ole isommassakin kaupungissa naapureita?! Jos tunnette, vietätte aikaa yhdessä tai muuten olette tekemisissä, tai vaikka ette tunne, mutta on asiaa, niin ei kai kaupungin koko mitenkään estä käymästä ovella?