Miksi minut otetaan aina silmätikuksi ja syntipukiksi?

Minua myös syrjitään ja kiusataan tosi usein erilaisissa yhteisöissä. Kouluajoilta tuli sellainen tapaus mieleen, että kaikki muut tytöt omalta ja rinnakkaisluokalta saivat esityksessä prinsessan roolin ja minä olin ainut joka en päässyt prinsessaksi vaan olin yhdessä epämiellyttäviä mielleyhtymiä herättävässä roolissa. No vedin kyllä sen roolin kympillä silti, mutta kyllä tuollaset lapsena tuntuu pahalta ja vielä aikuisenakin niitä muistelee välillä. Ap

Mulla täysin sama:( jopa perheessäni(sieltä kai se rolli on lähtenytkin, ei tarvii kovin kummonen psykologi olla et sen tajuaa...)ja varmaan käyttäydynkin nykyään jo valmiiksi lannistettuna, pysyn syrjässä ja hiljaa mm. työpaikoilla, kouluyissa jne.(niissäkin ollut siis jo kiusaamis-kokemuksia enne kuin aloin enemmälti pysyäkin näkymättömänä)ja sit saan tietty huonoa palautetta esm.arvioinneissa, kun en ole "sosiaalinen"(ja ihan kun se ois vaan sitä että pajattaa lämpimikseen koko ajan jotain, usein vielä pahantahtoinen juoruilu on muka jotain sosialisointia työpaikoilla)

Mussa on jotain, kai jo olemuksessa, kun monesti kerennyt sanoa edes mitään, kun kohtelu on jo jäätävää,mikä tuntuu ärsyttävän ihan suunnattomasti etenkin naispuoliisia ihmisiä, kaikki pahimmat kiusaajani on aina olleet naisia ja lopetin opiskelut naisvaltaisella alalla, kun se oli yhtä helvettiä. Ihmiset käyttäyvät yleensä lähettyvilläni, kuin en edes olisi siinä tai sitten vihaisesti komennellen ja jopa raivoten, olen usein ns. sylkykuppi myös.

Kannnattaa opetellla profiloimaan ihminen millloin puhuuu itsensä ristiiin ja pussiiin.

Vierailija kirjoitti:

Mulla täysin sama:( jopa perheessäni(sieltä kai se rolli on lähtenytkin, ei tarvii kovin kummonen psykologi olla et sen tajuaa...)ja varmaan käyttäydynkin nykyään jo valmiiksi lannistettuna, pysyn syrjässä ja hiljaa mm. työpaikoilla, kouluyissa jne.(niissäkin ollut siis jo kiusaamis-kokemuksia enne kuin aloin enemmälti pysyäkin näkymättömänä)ja sit saan tietty huonoa palautetta esm.arvioinneissa, kun en ole "sosiaalinen"(ja ihan kun se ois vaan sitä että pajattaa lämpimikseen koko ajan jotain, usein vielä pahantahtoinen juoruilu on muka jotain sosialisointia työpaikoilla)

Mussa on jotain, kai jo olemuksessa, kun monesti kerennyt sanoa edes mitään, kun kohtelu on jo jäätävää,mikä tuntuu ärsyttävän ihan suunnattomasti etenkin naispuoliisia ihmisiä, kaikki pahimmat kiusaajani on aina olleet naisia ja lopetin opiskelut naisvaltaisella alalla, kun se oli yhtä helvettiä. Ihmiset käyttäyvät yleensä lähettyvilläni, kuin en edes olisi siinä tai sitten vihaisesti komennellen ja jopa raivoten, olen usein ns. sylkykuppi myös.

Minua taas ei ole kotona pidetty syntipukkina. Ap

Miksi kerta toisensa jälkeen lähdet mukaan siihen kiusaamiseen?

Vierailija kirjoitti:

Miksi kerta toisensa jälkeen lähdet mukaan siihen kiusaamiseen?

Tarkoitin että vastaavia tapauksia joissa olen joutunut syntipukiksi, en kiusaamistapauksia. Ap