Onkohan ihan oikein myydä leipää nimellä "Kauratyynyt", kun ainesosista vehnäjauhoja on selvästi enemmän kuin kauraa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomasin juuri että päärynälimonadissa ei olekaan pääraaka-aineena päärynä! Huijausta!

Sen pitäisi olla tuotenimeltään vain vesi, koska vettä on suurin osa.

No ei se pelkkää vettä ole, joten ei voi olla tuotenimenä vesi. Päärynänmakuinen virvoitusjuoma olisi lähimpänä totuutta

Eihän siinä nimessä silloin mainittaisi pääraaka-ainetta ollenkaan. Eikös täällä nimenomaan nyt loukkaannuta siitä kun tuotteen nimessä ei esiinny pääraaka-aine?

Eli ketjun logiikalla voisi hyväksyä korkeintaan "päärynämausteinen sokeroitu vesijuoma".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leipurihiiva, se on gluteeni, ei gluteiini. Gluteeni... Hitto mikä sana seki on.

Turhaan mollaat, se sana on ennen ollut gluteiini.

Vaan ei ole enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain yli 50% viinoja pitäisi saada sanoa viinoiksi.

Eikös niitä pitäisi silloin kutsua etanoliksi?

Ei. Etanoli on vain yksi osa sitä tuotetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leipurihiiva, se on gluteeni, ei gluteiini. Gluteeni... Hitto mikä sana seki on.

Turhaan mollaat, se sana on ennen ollut gluteiini.

Vaan ei ole enää.

http://www.kielitohtori.fi/suomen-kielenhuollon-kysymys/ovatko-gluteeni…

Vierailija kirjoitti:

Kaurassa on vissiiin melko dominoiva maku mutta tietyysti ravintosisältö ei varmaaan vastaa siten kuluttajan valintaa muttta prosentita sinne taii tännne sen terveyshyödyt ei varmaaan kukaan ainakaan kuolllut ole sen vuoksi etttä on tullut tässsä asiassa huijatuksi.

Meidän perheessä on pari vehnäallergikkoa. Tarkkaan saa kyllä lukea tuoteselosteet ettei osta vahingossa "kaura"leipää, joka onkin vehnäleipää.

Joskus olen vahingossakaan ostanut jotain "kaura"rieskaa joka on samannäköisessä pakkauksessa kuin ihan oikea kaurarieska.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain yli 50% viinoja pitäisi saada sanoa viinoiksi.

Eikös niitä pitäisi silloin kutsua etanoliksi?

Ei, koska viina on veden ja etanolin seos. Ja nykylain mukaan viinan alkoholipitoisuuden pitää olla alle 37,5 %, tuota väkevämmät ovat vodkaa.

Älkää ostako tuotteita jotka sisältävät lisättyä vehnägluteenia. Taikinan raaka-aineet ovat silloin huonoja ja halpoja.

leipurihiiva2020 kirjoitti:

No minäpä kerron teille jännän salaisuuden nimeltä sitko. Kuluttajat yleensä haluavat pehmeää kuohkeaa leipää joka säilyy pitkään. No tuohon sitten tarvitaan sitä VEHNÄÄ jossa on vehnän jyvän ytimestä myös GLUTEIINIA. Vehnä itsessään sisältää tuota gluteiinia siis. Noh, sitten kun lähdetään leipomaan leipää jossa halutaan nuo yllä olevat ominaisuudet niin siihen tarvitaan sitkon muodostumiseen tuota vehnää jossa sitä gluteiinia on. Tuo pelottava gluteiini on se joka antaa leivälle sen pehmeän ja kuohkean rakenteen. Tuota gluteiinia ei kaurassa ole josta syystä 100% kauraleipä ei ole kuohkea ja pehmeä vaan kova ja sisältä kaurapuuromainen koska se tosiaan on paistettua kaurapuuroa. Se miksi joihinkin 100 % leipiin lisätään gluteiinia johtuu siitä että rakenne olisi parempi ja näin ollen helpommin leivottavissa yms. monesti tuottessa joissa lukee 100 % kaura/ruis tarkoitetaan että leivontaan käytetyistä jauhoista 100 % prosenttia on sitä ruista tai kauraa, gluteeni itsessään ei enää ole vehnästä eroteltuna vehnäjauhoa josta syystä sitä saa ko tuotteeseen lain mukaan laittaa.

Pitkä selostus mutta helpottiko yhtään?

Loppuun heitän vielä kysymyksen, pitäisikö lähes kaikki leipomo tuotteet alkaa nimellä vehnä? Esim. vehnävoisilmäpulla, vehnäkorvapuusti, vehnälihapasteija, vehnävesikauraleipä, vehnävesikaurapatonki, vehnävesirouheleipä? kuulostaako hauskalta? ei musta ainakaan.

Mistähän se mahtaa johtua, että usein ammattilaiset ja asiantuntijat kuulevat oman alansa kehityksessä viimeisenä.

Suomessa lähes kaikki leipomot tekevät kivikovia murenevia vehnättömiä tuotteita vehnäallergisille ja keliakiaa sairastaville.

Luulevat vehnän olevan ainoa sitkoa antava aineosa.

Itse olen jo vuosikaudet osannut leipoa rakenteeltaan kunnollisia vehnättömiä leivonnaisia. En ole edes mikään hyvä leipuri enkä tiedä oikeasti alasta juuri mitään. Osaan kuitenkin etsiä ratkaisuja laatikon ulkopuolelta.

Salaisuuteni on siinä, että aloitan leipomisen keittämällä ja soseuttamalla perunoita.

Perunasose taikinassa antaa sitkoa ja pehmeyttä. Toimii yhtä lailla makeaan kuin suolaiseenkin leivonnaiseen.

Nesteenä käytän kivennäisvettä. Sillä saa mukavasti kuohkeutta.

Salaisuuteni saa ihan vapaasti varastaa vaikka leipomokäyttöön. Olisi kiva saada hyviä vehnättömiä leivonnaisia joskus kaupastakin.

Gluteenittomassa toimii "pehmentimenä" myös rasvainen juustoraaste.

Oikeasti kaikkien tuotteitten nimissä ei yleisesti ole pääraaka-aineen nimeä. On esimerkiksi rievä. Mikä lienee se vilja, josta se leivotaan?  On myös rieskaa, jossa ei ole erikseen määritelty, mitä se sisältää. Sitten on ohrarieskaa, jossa pitää olla vähintään 51% viljasta ohraa, jotta sitä saa sanoa ohrarieskaksi. Sama lienee kaurarieskassa. Perunarieska on sitten vähän eri juttu, kun siinä voi olla erilaisia viljoja eikä perunaa yli puolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain yli 50% viinoja pitäisi saada sanoa viinoiksi.

Eikös niitä pitäisi silloin kutsua etanoliksi?

Eli etanoli-viina sitten?

Pelkässä "viina" nimessähän ei mainita pääraaka-ainetta.

Ei. Etanoli on vain yksi osa sitä tuotetta.