Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onkohan ihan oikein myydä leipää nimellä "Kauratyynyt", kun ainesosista vehnäjauhoja on selvästi enemmän kuin kauraa?
14.06.2020 |
???
Muistaakseni jopa Voimariini-nimi kiellettiin, koska tuote ei ollut kokonaan voita (voita taisi kuitenkin olla ainesosista eniten), joten miten tällä logiikalla voidaan myydä venhäleipää kauratyynyinä?
Kommentit (90)
Vieläkö saa myydä kauramaitoa yms. muita kasvi "maitoja"? Eihän niissä ole maitoa ensinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi miten tyypillistä nykyaikaa! Nimessä pitää olla kaikki pääaineet eikä se saa missään nimessä sisältää mitään harhaanjohtavaa, koska me kuluttajat olemme typerämpiä kuin aiemmat sukupolvet. Voi kamala, jos ostan fetaa ja se olisikin Suomessa valmistettu. Eihän se silloin ole fetaa, ei vaikka kuinka lukisi suomalaista fetaa. Jos ostan vehnäleipää ja siinä onkin jotain muutakin viljaa. On kyllä kamalaa. Ja sataprosenttisen kauraleivän nimi pitää olla Viljana sataprosenttista kauraa mutta mukana myös vehnägluteiinia. Jep. Tosi vetävä nimi!
Eikä banaani voi olla banaani, jos se on hiukan liian käyrä, liian pieni, liian suuri tai liian keltainen (silloin se on raaka banaani). Munia ei saa myydä, jos ne on liian isoja, ne pitää myydä isoina kananmunina. Tietysti. Pilkunviilaaminen on niin kivaa ja se on nykysukupolvien henkireikä. Lihaliemikuutiossa on oltava kunnolla lihaa, juustosarvissa pitää olla juustoa ja sarvia, ei vehnää, kun joku raukka voisi ostaa sen kuvitellen, että siinä on vain juustoa ja sarvia. Tyhmyyden ylistys!
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö saa myydä kauramaitoa yms. muita kasvi "maitoja"? Eihän niissä ole maitoa ensinkään.
Ei niiden tuotenimi ole kauramaito, vaan kaurajuoma. Tai mikä juoma nyt milloinkin. Puhekielessä vain käytetään sanaa maito sanan juoma tilalla.
Vierailija kirjoitti:
leipurihiiva2020 kirjoitti:
No minäpä kerron teille jännän salaisuuden nimeltä sitko. Kuluttajat yleensä haluavat pehmeää kuohkeaa leipää joka säilyy pitkään. No tuohon sitten tarvitaan sitä VEHNÄÄ jossa on vehnän jyvän ytimestä myös GLUTEIINIA. Vehnä itsessään sisältää tuota gluteiinia siis. Noh, sitten kun lähdetään leipomaan leipää jossa halutaan nuo yllä olevat ominaisuudet niin siihen tarvitaan sitkon muodostumiseen tuota vehnää jossa sitä gluteiinia on. Tuo pelottava gluteiini on se joka antaa leivälle sen pehmeän ja kuohkean rakenteen. Tuota gluteiinia ei kaurassa ole josta syystä 100% kauraleipä ei ole kuohkea ja pehmeä vaan kova ja sisältä kaurapuuromainen koska se tosiaan on paistettua kaurapuuroa. Se miksi joihinkin 100 % leipiin lisätään gluteiinia johtuu siitä että rakenne olisi parempi ja näin ollen helpommin leivottavissa yms. monesti tuottessa joissa lukee 100 % kaura/ruis tarkoitetaan että leivontaan käytetyistä jauhoista 100 % prosenttia on sitä ruista tai kauraa, gluteeni itsessään ei enää ole vehnästä eroteltuna vehnäjauhoa josta syystä sitä saa ko tuotteeseen lain mukaan laittaa.
Pitkä selostus mutta helpottiko yhtään?
Loppuun heitän vielä kysymyksen, pitäisikö lähes kaikki leipomo tuotteet alkaa nimellä vehnä? Esim. vehnävoisilmäpulla, vehnäkorvapuusti, vehnälihapasteija, vehnävesikauraleipä, vehnävesikaurapatonki, vehnävesirouheleipä? kuulostaako hauskalta? ei musta ainakaan.
Itse asiassa ei helpottanut. Vieläkään ei valjennut, miksi Fazer valehtelee tuotteen olevan 100% kauraa. Vaasan leipomo osaa leipoa 100% kauraleipää, jossa ei ole edes gluteenin verran vehnää. Miten se ei Fazerilla onnistu?
Ja ei, kaikkien tuotteiden ei tarvitse alkaa nimellä vehnä. Riittää, että tuotteen nimi ei ole valheellinen.
no jos halutaan ettei tuotenimi ole valheellinen niin silloinhan nimenomaan voisilmäpullakin on valheellinen, ei se ole suurimmaksiosaksi voita vaan sitä vehnää!
Vierailija kirjoitti:
Voi miten tyypillistä nykyaikaa! Nimessä pitää olla kaikki pääaineet eikä se saa missään nimessä sisältää mitään harhaanjohtavaa, koska me kuluttajat olemme typerämpiä kuin aiemmat sukupolvet. Voi kamala, jos ostan fetaa ja se olisikin Suomessa valmistettu. Eihän se silloin ole fetaa, ei vaikka kuinka lukisi suomalaista fetaa. Jos ostan vehnäleipää ja siinä onkin jotain muutakin viljaa. On kyllä kamalaa. Ja sataprosenttisen kauraleivän nimi pitää olla Viljana sataprosenttista kauraa mutta mukana myös vehnägluteiinia. Jep. Tosi vetävä nimi!
Eikä banaani voi olla banaani, jos se on hiukan liian käyrä, liian pieni, liian suuri tai liian keltainen (silloin se on raaka banaani). Munia ei saa myydä, jos ne on liian isoja, ne pitää myydä isoina kananmunina. Tietysti. Pilkunviilaaminen on niin kivaa ja se on nykysukupolvien henkireikä. Lihaliemikuutiossa on oltava kunnolla lihaa, juustosarvissa pitää olla juustoa ja sarvia, ei vehnää, kun joku raukka voisi ostaa sen kuvitellen, että siinä on vain juustoa ja sarvia. Tyhmyyden ylistys!
Ihan riittää, että nimi on "kauraleipä" ilman satasia. Helpompaa noin eikä luo valheellista kuvaa. Loppuja en viitsi kommentoida, kun meni jollain aika pahasti yli tämä juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
leipurihiiva2020 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
leipurihiiva2020 kirjoitti:
No minäpä kerron teille jännän salaisuuden nimeltä sitko. Kuluttajat yleensä haluavat pehmeää kuohkeaa leipää joka säilyy pitkään. No tuohon sitten tarvitaan sitä VEHNÄÄ jossa on vehnän jyvän ytimestä myös GLUTEIINIA. Vehnä itsessään sisältää tuota gluteiinia siis. Noh, sitten kun lähdetään leipomaan leipää jossa halutaan nuo yllä olevat ominaisuudet niin siihen tarvitaan sitkon muodostumiseen tuota vehnää jossa sitä gluteiinia on. Tuo pelottava gluteiini on se joka antaa leivälle sen pehmeän ja kuohkean rakenteen. Tuota gluteiinia ei kaurassa ole josta syystä 100% kauraleipä ei ole kuohkea ja pehmeä vaan kova ja sisältä kaurapuuromainen koska se tosiaan on paistettua kaurapuuroa. Se miksi joihinkin 100 % leipiin lisätään gluteiinia johtuu siitä että rakenne olisi parempi ja näin ollen helpommin leivottavissa yms. monesti tuottessa joissa lukee 100 % kaura/ruis tarkoitetaan että leivontaan käytetyistä jauhoista 100 % prosenttia on sitä ruista tai kauraa, gluteeni itsessään ei enää ole vehnästä eroteltuna vehnäjauhoa josta syystä sitä saa ko tuotteeseen lain mukaan laittaa.
Pitkä selostus mutta helpottiko yhtään?
Loppuun heitän vielä kysymyksen, pitäisikö lähes kaikki leipomo tuotteet alkaa nimellä vehnä? Esim. vehnävoisilmäpulla, vehnäkorvapuusti, vehnälihapasteija, vehnävesikauraleipä, vehnävesikaurapatonki, vehnävesirouheleipä? kuulostaako hauskalta? ei musta ainakaan.
Itse asiassa ei helpottanut. Vieläkään ei valjennut, miksi Fazer valehtelee tuotteen olevan 100% kauraa. Vaasan leipomo osaa leipoa 100% kauraleipää, jossa ei ole edes gluteenin verran vehnää. Miten se ei Fazerilla onnistu?
Ja ei, kaikkien tuotteiden ei tarvitse alkaa nimellä vehnä. Riittää, että tuotteen nimi ei ole valheellinen.
no jos halutaan ettei tuotenimi ole valheellinen niin silloinhan nimenomaan voisilmäpullakin on valheellinen, ei se ole suurimmaksiosaksi voita vaan sitä vehnää!
No eihän ole :D "Voisilmä" ei missään yhteydessä viittaa siihen, että voi on tuotteen pääraaka-aine. Vai meinaatko, että puurolautasellakin on suurimmaksi osaksi voita, jos puuroon laitetaan voisilmä? :D
leipurihiiva2020 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
leipurihiiva2020 kirjoitti:
No minäpä kerron teille jännän salaisuuden nimeltä sitko. Kuluttajat yleensä haluavat pehmeää kuohkeaa leipää joka säilyy pitkään. No tuohon sitten tarvitaan sitä VEHNÄÄ jossa on vehnän jyvän ytimestä myös GLUTEIINIA. Vehnä itsessään sisältää tuota gluteiinia siis. Noh, sitten kun lähdetään leipomaan leipää jossa halutaan nuo yllä olevat ominaisuudet niin siihen tarvitaan sitkon muodostumiseen tuota vehnää jossa sitä gluteiinia on. Tuo pelottava gluteiini on se joka antaa leivälle sen pehmeän ja kuohkean rakenteen. Tuota gluteiinia ei kaurassa ole josta syystä 100% kauraleipä ei ole kuohkea ja pehmeä vaan kova ja sisältä kaurapuuromainen koska se tosiaan on paistettua kaurapuuroa. Se miksi joihinkin 100 % leipiin lisätään gluteiinia johtuu siitä että rakenne olisi parempi ja näin ollen helpommin leivottavissa yms. monesti tuottessa joissa lukee 100 % kaura/ruis tarkoitetaan että leivontaan käytetyistä jauhoista 100 % prosenttia on sitä ruista tai kauraa, gluteeni itsessään ei enää ole vehnästä eroteltuna vehnäjauhoa josta syystä sitä saa ko tuotteeseen lain mukaan laittaa.
Pitkä selostus mutta helpottiko yhtään?
Loppuun heitän vielä kysymyksen, pitäisikö lähes kaikki leipomo tuotteet alkaa nimellä vehnä? Esim. vehnävoisilmäpulla, vehnäkorvapuusti, vehnälihapasteija, vehnävesikauraleipä, vehnävesikaurapatonki, vehnävesirouheleipä? kuulostaako hauskalta? ei musta ainakaan.
Itse asiassa ei helpottanut. Vieläkään ei valjennut, miksi Fazer valehtelee tuotteen olevan 100% kauraa. Vaasan leipomo osaa leipoa 100% kauraleipää, jossa ei ole edes gluteenin verran vehnää. Miten se ei Fazerilla onnistu?
Ja ei, kaikkien tuotteiden ei tarvitse alkaa nimellä vehnä. Riittää, että tuotteen nimi ei ole valheellinen.
no jos halutaan ettei tuotenimi ole valheellinen niin silloinhan nimenomaan voisilmäpullakin on valheellinen, ei se ole suurimmaksiosaksi voita vaan sitä vehnää!
Missäs leipomossa leipurihiiva työskentelee? Ihan vain sillä kyselen, että tiedän välttää teidän tuotteitanne. Sen verran ulapalla tuntuu olevan tuo suomen kielikin, että en lähtisi luottamaan tuotteidenkaan turvallisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomasin juuri että päärynälimonadissa ei olekaan pääraaka-aineena päärynä! Huijausta!
Sen pitäisi olla tuotenimeltään vain vesi, koska vettä on suurin osa.
Vierailija kirjoitti:
Huomasin juuri että päärynälimonadissa ei olekaan pääraaka-aineena päärynä! Huijausta!
Sen pitäisi olla tuotenimeltään vain vesi, koska vettä on suurin osa.
No ei se pelkkää vettä ole, joten ei voi olla tuotenimenä vesi. Päärynänmakuinen virvoitusjuoma olisi lähimpänä totuutta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
leipurihiiva2020 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
leipurihiiva2020 kirjoitti:
No minäpä kerron teille jännän salaisuuden nimeltä sitko. Kuluttajat yleensä haluavat pehmeää kuohkeaa leipää joka säilyy pitkään. No tuohon sitten tarvitaan sitä VEHNÄÄ jossa on vehnän jyvän ytimestä myös GLUTEIINIA. Vehnä itsessään sisältää tuota gluteiinia siis. Noh, sitten kun lähdetään leipomaan leipää jossa halutaan nuo yllä olevat ominaisuudet niin siihen tarvitaan sitkon muodostumiseen tuota vehnää jossa sitä gluteiinia on. Tuo pelottava gluteiini on se joka antaa leivälle sen pehmeän ja kuohkean rakenteen. Tuota gluteiinia ei kaurassa ole josta syystä 100% kauraleipä ei ole kuohkea ja pehmeä vaan kova ja sisältä kaurapuuromainen koska se tosiaan on paistettua kaurapuuroa. Se miksi joihinkin 100 % leipiin lisätään gluteiinia johtuu siitä että rakenne olisi parempi ja näin ollen helpommin leivottavissa yms. monesti tuottessa joissa lukee 100 % kaura/ruis tarkoitetaan että leivontaan käytetyistä jauhoista 100 % prosenttia on sitä ruista tai kauraa, gluteeni itsessään ei enää ole vehnästä eroteltuna vehnäjauhoa josta syystä sitä saa ko tuotteeseen lain mukaan laittaa.
Pitkä selostus mutta helpottiko yhtään?
Loppuun heitän vielä kysymyksen, pitäisikö lähes kaikki leipomo tuotteet alkaa nimellä vehnä? Esim. vehnävoisilmäpulla, vehnäkorvapuusti, vehnälihapasteija, vehnävesikauraleipä, vehnävesikaurapatonki, vehnävesirouheleipä? kuulostaako hauskalta? ei musta ainakaan.
Itse asiassa ei helpottanut. Vieläkään ei valjennut, miksi Fazer valehtelee tuotteen olevan 100% kauraa. Vaasan leipomo osaa leipoa 100% kauraleipää, jossa ei ole edes gluteenin verran vehnää. Miten se ei Fazerilla onnistu?
Ja ei, kaikkien tuotteiden ei tarvitse alkaa nimellä vehnä. Riittää, että tuotteen nimi ei ole valheellinen.
no jos halutaan ettei tuotenimi ole valheellinen niin silloinhan nimenomaan voisilmäpullakin on valheellinen, ei se ole suurimmaksiosaksi voita vaan sitä vehnää!
No eihän ole :D "Voisilmä" ei missään yhteydessä viittaa siihen, että voi on tuotteen pääraaka-aine. Vai meinaatko, että puurolautasellakin on suurimmaksi osaksi voita, jos puuroon laitetaan voisilmä? :D
Joo mutta voisilmän voi olettaa nimen perusteella olevan pääraaka-aine, mutta voisilmiä on tuotteessa kuitenkin vain yksi !!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
leipurihiiva2020 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
leipurihiiva2020 kirjoitti:
No minäpä kerron teille jännän salaisuuden nimeltä sitko. Kuluttajat yleensä haluavat pehmeää kuohkeaa leipää joka säilyy pitkään. No tuohon sitten tarvitaan sitä VEHNÄÄ jossa on vehnän jyvän ytimestä myös GLUTEIINIA. Vehnä itsessään sisältää tuota gluteiinia siis. Noh, sitten kun lähdetään leipomaan leipää jossa halutaan nuo yllä olevat ominaisuudet niin siihen tarvitaan sitkon muodostumiseen tuota vehnää jossa sitä gluteiinia on. Tuo pelottava gluteiini on se joka antaa leivälle sen pehmeän ja kuohkean rakenteen. Tuota gluteiinia ei kaurassa ole josta syystä 100% kauraleipä ei ole kuohkea ja pehmeä vaan kova ja sisältä kaurapuuromainen koska se tosiaan on paistettua kaurapuuroa. Se miksi joihinkin 100 % leipiin lisätään gluteiinia johtuu siitä että rakenne olisi parempi ja näin ollen helpommin leivottavissa yms. monesti tuottessa joissa lukee 100 % kaura/ruis tarkoitetaan että leivontaan käytetyistä jauhoista 100 % prosenttia on sitä ruista tai kauraa, gluteeni itsessään ei enää ole vehnästä eroteltuna vehnäjauhoa josta syystä sitä saa ko tuotteeseen lain mukaan laittaa.
Pitkä selostus mutta helpottiko yhtään?
Loppuun heitän vielä kysymyksen, pitäisikö lähes kaikki leipomo tuotteet alkaa nimellä vehnä? Esim. vehnävoisilmäpulla, vehnäkorvapuusti, vehnälihapasteija, vehnävesikauraleipä, vehnävesikaurapatonki, vehnävesirouheleipä? kuulostaako hauskalta? ei musta ainakaan.
Itse asiassa ei helpottanut. Vieläkään ei valjennut, miksi Fazer valehtelee tuotteen olevan 100% kauraa. Vaasan leipomo osaa leipoa 100% kauraleipää, jossa ei ole edes gluteenin verran vehnää. Miten se ei Fazerilla onnistu?
Ja ei, kaikkien tuotteiden ei tarvitse alkaa nimellä vehnä. Riittää, että tuotteen nimi ei ole valheellinen.
no jos halutaan ettei tuotenimi ole valheellinen niin silloinhan nimenomaan voisilmäpullakin on valheellinen, ei se ole suurimmaksiosaksi voita vaan sitä vehnää!
No eihän ole :D "Voisilmä" ei missään yhteydessä viittaa siihen, että voi on tuotteen pääraaka-aine. Vai meinaatko, että puurolautasellakin on suurimmaksi osaksi voita, jos puuroon laitetaan voisilmä? :D
Joo mutta voisilmän voi olettaa nimen perusteella olevan pääraaka-aine, mutta voisilmiä on tuotteessa kuitenkin vain yksi !!
No jos ei osaa suomea tuollainen oletus voi toki tapahtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leipurihiiva, se on gluteeni, ei gluteiini. Gluteeni... Hitto mikä sana seki on.
Vain yli 50% viinoja pitäisi saada sanoa viinoiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekaleipä kuvaa mielestäni hyvin noita huijarinimikeleipiä.
Vierailija kirjoitti:
Vain yli 50% viinoja pitäisi saada sanoa viinoiksi.
Olen täysin samaa mieltä. Tuota laimeamman ovat limuja.
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö saa myydä kauramaitoa yms. muita kasvi "maitoja"? Eihän niissä ole maitoa ensinkään.
https://www.maitojaterveys.fi/maitotietoa/tietoa-maitovalmisteista/mita…
Täällä vastaus myös tuohon case VOImariiniin.
Maitovalmisteita jäljittelevissä tuotteissa ei saa käyttää nimityksiä maito, voi, juusto tai jogurtti. -> Tästä syystä VOIsilmäpulla on ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Leipurihiiva, se on gluteeni, ei gluteiini. Gluteeni... Hitto mikä sana seki on.
Turhaan mollaat, se sana on ennen ollut gluteiini.
Vierailija kirjoitti:
Vain yli 50% viinoja pitäisi saada sanoa viinoiksi.
Eikös niitä pitäisi silloin kutsua etanoliksi?
Alue: Aihe vapaa
Poutulla oli lihatuotteita, joissa ei ollutkaan yhtään lihaa. Ne onneksi kiellettiin.