Eläinetsijäkoirat

Meillä hävisi koira, kun säikähti räjäytystyömaan ääntä ja riistäytyi irti metsään hihna perässään ja kysyttiin etsijäkoiraa apuun yhdestä sen alan yhdistyksestä. Etsijäkoira ei löytänyt mitään, jälkeä seurasi mutta kadotti. Kukaan muu ei saanut etsiä, kun se yhdistys ja ne vaan rauhotti aluetta ja eivät tehneet mitään kun koira kuulemma vaan pakenee jos etsitään. Pari päivää ooteltiin ja kuunneltiin tarinoita siitä miten se koira nyt lepää ja milloin mitäkin. Sitte soitettii kaverin metsästyskoira paikalle ja porukalla haravoitiin aluetta systemaattisesti. Kovaa hommaa tuntitolkulla. Koira pääsikin lopulta jäljelle ja vei meidät suoraan karanneen luokse. Kyy oli purru rintaan ja oli hädintuskin koira hengissä. Koira nyt selviämässä. Jos oltaisiin vaan odotettu, ois koira kuollu.

Näillä eläinetsijätyypeillä on jotenkin noussut pissi päähän =)

Samankaltainen kokemus. Ois pitäny vaa olla ja oottaa. Laitettii mejäkoiralle jälkiliina ja sitte painettii pitkin Ylöjärvee ja löydettii sen kulkureitti, Sitte jengiä ettimää ja doggo juoksi suoraa ettijöiden sylii. Feedbackii tuli, että pilattiin kaikki. Mut koira löyty. Joku nuori muija etsijäkoirakerhosta ekan koiransa kanssa kävi siellä pätemässä. Oli valjaat ja liivit viimesen päälle. Mutta paskaojissa ja suossa ei häntä kiinnostanu rämpii. Ois vehkeet kuraantunu. Koira ois varmaan ollu taitava jäljestäjä jos ois ollu osaavissa käsissä.

Meidän kissan Vainu löysi hyvin. Helsingissä oli tämä tapaus. 

Siellä on tosi fiksua porukkaa, kuten Elina Kestilä-Kekkonen. Yhteistyökykyinen ja auttavainen. Sitten on niitä toisenlaisia ja kaikkea siltä väliltä. Fiksut kuuntelevat muitakin kuin itseään ja heille on tärkeää onnistunut lopputulos. Joillekin on tärkeää oman egon pönkitys. Edes vapaalla ollut poliisimies koulutetun virkakoiransa kanssa ei kelvannut etsintöihin vajaa 10 vuotta sitten.

Vähän ne pätee, etenkin ne joilla nuori ja eka koira. Jollaa kymmenellä etsinnällä ollaan jo niin tietäjää.

Kaverilta katos kiinan karvaton harjakoira, etsijäkoirista ei saanut mitään apua. Koira ei valitettavasti koskaan löydetty.

Usein pitkän linjan koiraihmiset, joiden koira osaa jäljestää ovat parhaita löytäjiä. Ja ne ei kulje missään "työliiveissä" vaan nöyrästi ja taidolla hoitavat etsintää. Eikä ne kerro tietävänsä, mitä koira ajattelee karussa ollessaan. Kun sitä viisautta ei se hieno etsijäkoiraliivi tuo. 

Viime vuoden puolella  oma  ja nyt ystäväni ikävä kokemus koiran irtipääsemisestä ja etsijäkoirien (kummankin liiton ) kanssa toimiminen osoittautui tosi hankalaksi. Onneksi ystäväpiirissä oli ihmisiä joilla paljon kokemusta, kouluttajataustaa sekä koirakokemusta, heidän avullaan tämä minun oma rescuni ja kaverini todella ihmisarka ja ihmisiä väistelevä rotukoira saatiin kotiin muutaman vrkn sisällä ehjänä ja terveenä. Ja kuinka voi olla näin paljon eroa sillä kuka näistä ihmisistä on ns. vuorossa sinä päivänä kun linja vaihtuu näköjään ihmisten myötä tosi asiallisesta tosi hankalaksi...Nyt pitäisi liittojen skarpata ja kunnolla, koska nyt on keskustelua ollut toimintansa epäkohdista. EIkö kiinnosta, ovatko niin täynnä itseään, onko egot pelissä vai kyse yksinkertaisesti osaamattomuudesta? Kun koirani pääsi karkuun soitin liitton kysellen apua ja ehdotuksia. Ja kun toinen ei vastannut usean soiton jälkeen soitin  sitten toiselle. Ja ajattelin että kiva jos saan apua kahdelta taholta. No eipä olltukaan hyvä!  Sen sijaan että he olisivat auttaneet ja ehdottaneet asioita , ja olisin voinut keskustella heidän ammattilaisten kanssa (mitä odotin)  sainkin kolmannen asteen kuulustelun!  Kysyivät toki oikeita asioita mutta antamieni vastauksien jälkeen se asenne muuttui, oli kaikkea muuta kuin rauhoittava keskustelu. Kun olin jo tehnyt osan asioista (ilmeisesti oikein ) niin kysyttiin heti aika kärkkäästi "kuka sinua neuvoi"  "Onko joku muukin sinua neuvomassa ja ohjaamassa? Et voi saada neuvoja meiltä jos juttelen myös jonkun muun kanssa, tai toisen liiton kanssa - sinun pitää valita kenen kanssa asioit TAI EMME VOI AUTTAA SINUA. MITÄ WTF!  Unohtuiko nyt kokonaan näiltä liiton ihmisiltä mikä tilanne on ja että luurissa on apua kaipaava asiakas. Joka EI  halua olla kahden tappelevan liiton välissä ja valita puolta Ihan kuin lastentarhassa että "en leiki sinun kanssasi jos olet kaveri noiden kanssa". Koordinaattorien lapsellinen kinastelu  tyyliin "kumman liiton haluat sinua neuvovan koska et voi käytätä kumpaakin" tai "sinun pitää nyt valita kuka sinua neuvoo " "et voi kuunnella liittomme ulkopuolisia henkilöitä" jne. oli niin absurdia näiltä ns. ammattilaisilta että itseltäni meni hermo ja asia jäi siihen. Ikäväkseni olen nyt kuullut ystävältäni ja monelta entiseltä näiden liittojen kanssa toimineelta ihan samaa että lapsellista pelleilyä ja ohjeetkin ovat välilä sitä sun tätä.  Onneksi ystäväni keksi soittaa kavereilleen, jotka ryntäsivät apuun. Liittojen ohjeet olivat tyyliä "mene ja rauhoitu ja ota kahvi" , mutta ei kaikki ole hätääntyneitä avuttomia tai toimintakyvyttömiä,  ja se pitäisi huomioida. Ja vaikka itse kysyin ihan konkreettisia neuvoja että teenkö näin vai noin niin sain vastauksena että mene istumaan sohvalle ja ota kahvia, ajattele hyviä asioita koska se sinun hätäännyksesi  (täh??) välittyy koiralle - joka oli jossain metsässä kauempana. Suuri ongelma näytti olevan kuka minua auttoi ja se kysyttiin todella kärkkäästi "kuka sinulle antoi tuollaiset ohjeet" vaikka ohjeet olivatkin oikein ja olin ihan itse hoksannut asioita monivuotisen koirakokemukseni kautta. Eli tartutaan ihan epäoleellisiin asioihin tilanteessa missä ammattilaisen konkreettiset neuvot ja kokemus olisi ollut oleellista.  Myös sitten jälkikäteen yhdelle ystävälleni oli laitettu viestejä että miksi oli sekaantunut tähän koiran etsimiseen. Oli haukuttu ihan kunnolla. Olen nähnyt ne viestit ja niistä on asiallisuus aika kaukana. Pidetäänkö jotain Trophy-kirjaa ja elvistellään, onko kyse kilpailusta. MIhin ihmeeseen perustuu se että haukutaan ja mollataan ihmistä joka on tullut auttamaan koska osaa?? Eli sana tökerö toiminta ei edes kuvaa tätä toimintaa.