Lapsi pääsi ns. eliittilukioon, kun nähtiin tulevien oppilaiden nimilista, siinä oli silmiinpistävä piirre
Nimet olivat hyvin perinteisiä, jopa konservatiivisia.
Emma, Anna, Sofia, Eero, Topias, Oskari... Puuttuivat yläkouluista tutut J-alkuiset ja "laita k:n tilalle c" -nimet.
Sattumaako?
Kommentit (388)
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa ole mitään eliittikouluja.
Vai paljos maksaa vuosi? Miljoonan vai pari?
juui näin! Jokainen on täysin vapaa hakemaan ja pääsemään niihin yksinomaan keskiarvon perusteella. Ei vaikuta varallisuus, syntyperä, tai aatelisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja varmaan ajattelee seuraavasti: On tehty tutkimuksen tapaisia siitä, millaisia nimiä ihmiset antavat lapsilleen. Näissä tutkimuksissa on tullut esiin, että esim. tulo- tai koulutustasoltaan erilaiset ihmiset antavat hieman erilaisia nimiä lapsilleen. Näin siis kun tarkastellaan ryhmiä, mutta se ei silti kerro mitä kukin valitsee. Ylipäätään iso trendi on se, että lapselle valitaan isovanhempien nimiä tai vielä kauempaa sukupuusta. Tässä ei liene kovin suurta eroa eri ihmisten välillä, luulen.
Jos olisi totta, että jossakin lukiossa korostuisivat aivan tietynnimiset oppilaat, se kertoisi ehkä kuitenkin jotain koulutuksen segregoitumisesta Suomessa. Ja niinhän se on, koulutus ns. periytyy nykyisin enemmän kuin esim. 70- tai 80-luvulla. Se tarkoittaa mm. sitä, että alemman tulotason tai koulutustason perheiden lasten on vaikeampi edetä koulutuspolulla korkeakouluihin ja varsinkin niiden arvostetuimmille aloille. Se on hyvin valitettavaa.
Tämä ei ole totta. Koulutus periytyi enemmän 1970-luvulla. Googlaa vaikka Osmo Kivisen ja Juha Hedmanin tutkimusartikkelit aiheesta.
Mielenkiintoista. Ihan mutulla ajattelisi että vielä70-luvulla oli valtava määrä niitä suvun ensimmäisiä ylioppilaita ja yiopisto-opiskelijoita mutta nykyään lapset eivät enää samalla tavalla tekisi "luokkanousuja" kuin silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja varmaan ajattelee seuraavasti: On tehty tutkimuksen tapaisia siitä, millaisia nimiä ihmiset antavat lapsilleen. Näissä tutkimuksissa on tullut esiin, että esim. tulo- tai koulutustasoltaan erilaiset ihmiset antavat hieman erilaisia nimiä lapsilleen. Näin siis kun tarkastellaan ryhmiä, mutta se ei silti kerro mitä kukin valitsee. Ylipäätään iso trendi on se, että lapselle valitaan isovanhempien nimiä tai vielä kauempaa sukupuusta. Tässä ei liene kovin suurta eroa eri ihmisten välillä, luulen.
Jos olisi totta, että jossakin lukiossa korostuisivat aivan tietynnimiset oppilaat, se kertoisi ehkä kuitenkin jotain koulutuksen segregoitumisesta Suomessa. Ja niinhän se on, koulutus ns. periytyy nykyisin enemmän kuin esim. 70- tai 80-luvulla. Se tarkoittaa mm. sitä, että alemman tulotason tai koulutustason perheiden lasten on vaikeampi edetä koulutuspolulla korkeakouluihin ja varsinkin niiden arvostetuimmille aloille. Se on hyvin valitettavaa.
Tämä ei ole totta. Koulutus periytyi enemmän 1970-luvulla. Googlaa vaikka Osmo Kivisen ja Juha Hedmanin tutkimusartikkelit aiheesta.
Mielenkiintoista. Ihan mutulla ajattelisi että vielä70-luvulla oli valtava määrä niitä suvun ensimmäisiä ylioppilaita ja yiopisto-opiskelijoita mutta nykyään lapset eivät enää samalla tavalla tekisi "luokkanousuja" kuin silloin.
Opiskelijamäärä on nykyään huomattavasti suurempi kuin 70-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja varmaan ajattelee seuraavasti: On tehty tutkimuksen tapaisia siitä, millaisia nimiä ihmiset antavat lapsilleen. Näissä tutkimuksissa on tullut esiin, että esim. tulo- tai koulutustasoltaan erilaiset ihmiset antavat hieman erilaisia nimiä lapsilleen. Näin siis kun tarkastellaan ryhmiä, mutta se ei silti kerro mitä kukin valitsee. Ylipäätään iso trendi on se, että lapselle valitaan isovanhempien nimiä tai vielä kauempaa sukupuusta. Tässä ei liene kovin suurta eroa eri ihmisten välillä, luulen.
Jos olisi totta, että jossakin lukiossa korostuisivat aivan tietynnimiset oppilaat, se kertoisi ehkä kuitenkin jotain koulutuksen segregoitumisesta Suomessa. Ja niinhän se on, koulutus ns. periytyy nykyisin enemmän kuin esim. 70- tai 80-luvulla. Se tarkoittaa mm. sitä, että alemman tulotason tai koulutustason perheiden lasten on vaikeampi edetä koulutuspolulla korkeakouluihin ja varsinkin niiden arvostetuimmille aloille. Se on hyvin valitettavaa.
Tämä ei ole totta. Koulutus periytyi enemmän 1970-luvulla. Googlaa vaikka Osmo Kivisen ja Juha Hedmanin tutkimusartikkelit aiheesta.
Mielenkiintoista. Ihan mutulla ajattelisi että vielä70-luvulla oli valtava määrä niitä suvun ensimmäisiä ylioppilaita ja yiopisto-opiskelijoita mutta nykyään lapset eivät enää samalla tavalla tekisi "luokkanousuja" kuin silloin.
Opiskelijamäärä on nykyään huomattavasti suurempi kuin 70-luvulla.
Jos tuo vertailu aikojen välillä on puhtaasti määrällinen niin se ei ehkä ole ihan täysin tilannetta kuvaava. 70-luvulla varsinkin silla alemmalle koulutustasolle jääminen oli ehkä enemmän kuitenkin pakon sanelema (menet nyt vain töihin ansaitsemaan...) tai johtui siitä että opiskelupaikkoja ei ollut niin paljon erilaisia tarjolla. Nykyään ne jotka jäävät vanhempiensa tavoin alhaiselle koulutustasolle, jäävät sinne kaikista heille tarjotuista mahdollisuuksista huolimatta. Kyse on siis "vahvemmasta" periytyvyydestä koska se on enemmänkin oma valinta kuin ympäristön pakko.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja nyt vain halusi rehennellä oman tenavansa lukioon pääsyllä, eihän tässä aloituksessa muuta järkeä ollut.
Lukion käynti on vain peruskoulun jatke, ei sen enempää. Se ei valmista edes mihinkään ammattiin.
Sä nyt vaan missasit tän aloituksen pointin.
Lue rivien välistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Weeeteeehullu keksaisi tällaisen jutun.
Sama tuli mieleen viimeistään siinä kohtaa, kun kertoi, että hyväksyttyjen nimet näkyvät vain muille hyväksytyille, tuota systeemiä ei taida olla missään käytössä.
Ei läheskään kaikki lukiot julkaise netissä, mun pojalle muiden nimet näkyivät vain hänelle lähetetyssä sähköpostissa.
Eipä nettiä aloituksessa mainittu.
Yhteishaussa oppilaitoksiin valittujen nimethän julkaistaan aina myös oppilaitosten ovessa paperille printattuna.
Mutta mielenkiinnosta, kuinka poikasi lukio tiedottaa niille, joita ei valittu, ei kai henkilökohtaisesti jokaiselle...
Jannicat, Jessicat ja muut Keravan Yohannat on parturikampaaja- ja lähihoitajakouluissa, ei eliittilukioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Weeeteeehullu keksaisi tällaisen jutun.
Sama tuli mieleen viimeistään siinä kohtaa, kun kertoi, että hyväksyttyjen nimet näkyvät vain muille hyväksytyille, tuota systeemiä ei taida olla missään käytössä.
Nyt ei näe julkisesti kuka on päässyt yliopistoon.
Ajattelin otsikon nähtyäni, että lista olisi täynnä suomenruotsalaisia nimiä. Ja ap:n sukunimi Rytkönen olisi siellä kaiken keskellä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja varmaan ajattelee seuraavasti: On tehty tutkimuksen tapaisia siitä, millaisia nimiä ihmiset antavat lapsilleen. Näissä tutkimuksissa on tullut esiin, että esim. tulo- tai koulutustasoltaan erilaiset ihmiset antavat hieman erilaisia nimiä lapsilleen. Näin siis kun tarkastellaan ryhmiä, mutta se ei silti kerro mitä kukin valitsee. Ylipäätään iso trendi on se, että lapselle valitaan isovanhempien nimiä tai vielä kauempaa sukupuusta. Tässä ei liene kovin suurta eroa eri ihmisten välillä, luulen.
Jos olisi totta, että jossakin lukiossa korostuisivat aivan tietynnimiset oppilaat, se kertoisi ehkä kuitenkin jotain koulutuksen segregoitumisesta Suomessa. Ja niinhän se on, koulutus ns. periytyy nykyisin enemmän kuin esim. 70- tai 80-luvulla. Se tarkoittaa mm. sitä, että alemman tulotason tai koulutustason perheiden lasten on vaikeampi edetä koulutuspolulla korkeakouluihin ja varsinkin niiden arvostetuimmille aloille. Se on hyvin valitettavaa.
Tämä ei ole totta. Koulutus periytyi enemmän 1970-luvulla. Googlaa vaikka Osmo Kivisen ja Juha Hedmanin tutkimusartikkelit aiheesta.
Mielenkiintoista. Ihan mutulla ajattelisi että vielä70-luvulla oli valtava määrä niitä suvun ensimmäisiä ylioppilaita ja yiopisto-opiskelijoita mutta nykyään lapset eivät enää samalla tavalla tekisi "luokkanousuja" kuin silloin.
Opiskelijamäärä on nykyään huomattavasti suurempi kuin 70-luvulla.
Jos tuo vertailu aikojen välillä on puhtaasti määrällinen niin se ei ehkä ole ihan täysin tilannetta kuvaava. 70-luvulla varsinkin silla alemmalle koulutustasolle jääminen oli ehkä enemmän kuitenkin pakon sanelema (menet nyt vain töihin ansaitsemaan...) tai johtui siitä että opiskelupaikkoja ei ollut niin paljon erilaisia tarjolla. Nykyään ne jotka jäävät vanhempiensa tavoin alhaiselle koulutustasolle, jäävät sinne kaikista heille tarjotuista mahdollisuuksista huolimatta. Kyse on siis "vahvemmasta" periytyvyydestä koska se on enemmänkin oma valinta kuin ympäristön pakko.
Myös opintotukijärjestelmä oli 70-luvun alussa hyvin erilainen kuin nykyään. Esim. opintolainan saaminen ei ollut automaatio ilman henkilötakausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Weeeteeehullu keksaisi tällaisen jutun.
Sama tuli mieleen viimeistään siinä kohtaa, kun kertoi, että hyväksyttyjen nimet näkyvät vain muille hyväksytyille, tuota systeemiä ei taida olla missään käytössä.
Ei läheskään kaikki lukiot julkaise netissä, mun pojalle muiden nimet näkyivät vain hänelle lähetetyssä sähköpostissa.
Eipä nettiä aloituksessa mainittu.
Yhteishaussa oppilaitoksiin valittujen nimethän julkaistaan aina myös oppilaitosten ovessa paperille printattuna.
Mutta mielenkiinnosta, kuinka poikasi lukio tiedottaa niille, joita ei valittu, ei kai henkilökohtaisesti jokaiselle...
Tulokset tulee opintopolku-palvelussa kootusti. Lukiot ottaa yhteyttä vain valittuihin.
Jos tuota AP:n aloitusta vie vähän eteenpäin, niin on aika selvästi havaittavissa, että golfkenttien parkkipaikoille pysäköidään selvästi todennäköisemmin Audilla, BMW:llä tai Volvolla, kuin Toyotalla tai Renaultilla.
Vierailija kirjoitti:
Nimien listaaminen nettiin on osa lukion imagon rakennusta.
Tavoitteena on lisätä koulun houkuttelevuutta. Saada parhaat oppilaat omaan kouluun, niin voidaan sitten kehuskella koulun hyvillä saavutuksilla yo-kirjoituksissa.
Vaikka oppilaathan ne kirjoittaa.
Tässäkään keskustelussa ei yksikään lukioon hakenut ole kertonut, miksi haki tiettyyn lukioon.
Vanhempien painostuksesta?
Että vanhempi pääsee kehutaan nettikeskustelussa lapsensa päässeen eliittilukioon?
Ei näy nimiä kuka päässyt saksalaiseen kouluun. Suomi-ranska. Suomi-venäjä. Kristilliseen. Steineriin.. Elias lukioon jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Weeeteeehullu keksaisi tällaisen jutun.
Sama tuli mieleen viimeistään siinä kohtaa, kun kertoi, että hyväksyttyjen nimet näkyvät vain muille hyväksytyille, tuota systeemiä ei taida olla missään käytössä.
Nyt ei näe julkisesti kuka on päässyt yliopistoon.
Ilmoitetaanko kaikille ei hyväksytyille siis asiasta henk. koht?
Vielä pari vuotta sitten oli ainakin ovissa listat näkyvissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Weeeteeehullu keksaisi tällaisen jutun.
Sama tuli mieleen viimeistään siinä kohtaa, kun kertoi, että hyväksyttyjen nimet näkyvät vain muille hyväksytyille, tuota systeemiä ei taida olla missään käytössä.
Ei läheskään kaikki lukiot julkaise netissä, mun pojalle muiden nimet näkyivät vain hänelle lähetetyssä sähköpostissa.
Eipä nettiä aloituksessa mainittu.
Yhteishaussa oppilaitoksiin valittujen nimethän julkaistaan aina myös oppilaitosten ovessa paperille printattuna.
Mutta mielenkiinnosta, kuinka poikasi lukio tiedottaa niille, joita ei valittu, ei kai henkilökohtaisesti jokaiselle...
Tulokset tulee opintopolku-palvelussa kootusti. Lukiot ottaa yhteyttä vain valittuihin.
Lukiot?
Mutta suurin osa lukioista kai kuitenkin julkaisee sisään päässeiden nimet (ellei ko henkilö ole kieltänyt) Esim. kaikki Espoon lukiot.
Aika marginaalista varmaan, että ei julkaista. Ainakin ap:n luonnehtimien "eliittilukioiden" osalta. Onhan tämä aloitus ihan ilmiselvä provo/trollaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimien listaaminen nettiin on osa lukion imagon rakennusta.
Tavoitteena on lisätä koulun houkuttelevuutta. Saada parhaat oppilaat omaan kouluun, niin voidaan sitten kehuskella koulun hyvillä saavutuksilla yo-kirjoituksissa.
Vaikka oppilaathan ne kirjoittaa.
Tässäkään keskustelussa ei yksikään lukioon hakenut ole kertonut, miksi haki tiettyyn lukioon.
Vanhempien painostuksesta?
Että vanhempi pääsee kehutaan nettikeskustelussa lapsensa päässeen eliittilukioon?
Ei näy nimiä kuka päässyt saksalaiseen kouluun. Suomi-ranska. Suomi-venäjä. Kristilliseen. Steineriin.. Elias lukioon jne.
Suomalais-ranskalaisen koulun lukioon valittujen nimet kyllä ovat netissä yhtä lukuunottamatta, joka ei ole antanut lupaa.
(näkyy muuten olevan Minna Haapkylän poikakin siellä)
En viitsi tsekata noita muita, meni uskottavuus jo tuossa kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja varmaan ajattelee seuraavasti: On tehty tutkimuksen tapaisia siitä, millaisia nimiä ihmiset antavat lapsilleen. Näissä tutkimuksissa on tullut esiin, että esim. tulo- tai koulutustasoltaan erilaiset ihmiset antavat hieman erilaisia nimiä lapsilleen. Näin siis kun tarkastellaan ryhmiä, mutta se ei silti kerro mitä kukin valitsee. Ylipäätään iso trendi on se, että lapselle valitaan isovanhempien nimiä tai vielä kauempaa sukupuusta. Tässä ei liene kovin suurta eroa eri ihmisten välillä, luulen.
Jos olisi totta, että jossakin lukiossa korostuisivat aivan tietynnimiset oppilaat, se kertoisi ehkä kuitenkin jotain koulutuksen segregoitumisesta Suomessa. Ja niinhän se on, koulutus ns. periytyy nykyisin enemmän kuin esim. 70- tai 80-luvulla. Se tarkoittaa mm. sitä, että alemman tulotason tai koulutustason perheiden lasten on vaikeampi edetä koulutuspolulla korkeakouluihin ja varsinkin niiden arvostetuimmille aloille. Se on hyvin valitettavaa.
Tämä ei ole totta. Koulutus periytyi enemmän 1970-luvulla. Googlaa vaikka Osmo Kivisen ja Juha Hedmanin tutkimusartikkelit aiheesta.
Mielenkiintoista. Ihan mutulla ajattelisi että vielä70-luvulla oli valtava määrä niitä suvun ensimmäisiä ylioppilaita ja yiopisto-opiskelijoita mutta nykyään lapset eivät enää samalla tavalla tekisi "luokkanousuja" kuin silloin.
Opiskelijamäärä on nykyään huomattavasti suurempi kuin 70-luvulla.
Jos tuo vertailu aikojen välillä on puhtaasti määrällinen niin se ei ehkä ole ihan täysin tilannetta kuvaava. 70-luvulla varsinkin silla alemmalle koulutustasolle jääminen oli ehkä enemmän kuitenkin pakon sanelema (menet nyt vain töihin ansaitsemaan...) tai johtui siitä että opiskelupaikkoja ei ollut niin paljon erilaisia tarjolla. Nykyään ne jotka jäävät vanhempiensa tavoin alhaiselle koulutustasolle, jäävät sinne kaikista heille tarjotuista mahdollisuuksista huolimatta. Kyse on siis "vahvemmasta" periytyvyydestä koska se on enemmänkin oma valinta kuin ympäristön pakko.
Vertailu ei ole määrällinen vaan todennäköisyyksien vertailu. 70-luvulla korkeakoulutettujen lapset päätyivät yliopistoon 19 kertaa todennäköisemmin kuin muut, nykyään ero on "vain" noin seitsekertainen.
Siis nykyään ero on seitsenkertainen.
Tämä ei ole totta. Koulutus periytyi enemmän 1970-luvulla. Googlaa vaikka Osmo Kivisen ja Juha Hedmanin tutkimusartikkelit aiheesta.