Vihaan kulkea ulkona, kun ihmisten täytyy aina kyylätä

Viime viikolla jalkakäytävällä kävellessäni keski-ikäinen nainen tuijotti minua niin pitkään, että epäilin hänen olevan eksyksissä tai pyytävän pian apua. Otettuani kuulokkeet korviltani, laski rouva kuitenkin katseensa ja alkoi näpläilemään puhelinta vihainen ilme kasvoillaan.

Tirskuva teinilauma nauramassa ovella? Kas kun ei itselle ole tullut mieleen ajatella niistä sen kummempaa, korkeintaan ärsyttää se typeryys. Tai no olen kyllä sellainen että nenille ei hypitä, ehkä johtuu siitä etteivät mulle tirsku . Tai sitten aloittaja vain kuvittelee olevansa pilkan kohteena.

Käypä Joensuussa niin tiedät mitä on tavan vuoksi tuijotus578

Miten voi tietää että joku tuijottaa, jos ei itse katso takaisin yhtä lailla

Oho. Aika usein katson vastaantulijoita silmiin ja hymyilen. Varsinkin jos on vastaantulija jota näen usein, vaikken tunnekaan. En ajattele heistä mitään pahaa, ihan vaan olen ystävällinen. Anteeksi. Aion edelleen jatkaa. En sentään tervehdi ventovieraita jos lohduttaa.

Ap, tuo tuijotus selvästi häiritsee sua. Keksi joku juttu jonka teet aina kun joku tuijottaa. Vaikkapa hymyilet ja sanot "Moi!" Jos toinen vain tylysti tuijotti, hän menee hämilleen ja laskee katseensa. Jos hänellä oli ystävälliset ajatukset sinusta, hän moikkaa takaisin. Tai sitten voit esim. sanoa "Jäikö pitkät päälle, mitä tuijotat?".

Sun oman mielenterveytesi takia sun kannattaa toimia jollakin tavalla että saat tuon loppumaan.

Itsekin oon huomannut että ihmiset tuijottaa ns erilaisia ihmisiä. Esim. pitkiä tai toosi läskejä tai muotopuolia tai tosi lyhyitä.

Ap, sinussa ei ole mitään vikaa, ja on ihan luonnollista että itsetunto laskee ja sinusta tuntuu tuolta jos on massasta poikkeava ja ihmiset tuijottaa.

Ei sinua kukaan kyylää, luulet vaan.

Vierailija kirjoitti:

Oho. Aika usein katson vastaantulijoita silmiin ja hymyilen. Varsinkin jos on vastaantulija jota näen usein, vaikken tunnekaan. En ajattele heistä mitään pahaa, ihan vaan olen ystävällinen. Anteeksi. Aion edelleen jatkaa. En sentään tervehdi ventovieraita jos lohduttaa.

Nyt puhuttiin tuijottamisesta. Se on ihan eri asia kuin tavallinen katse.

Ihmeen moni täällä keskittyy vain vähättelemään apn ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla mielenterveys pettämässä? Ei sua tuijoteta yhtään sen enempää kuin muitakaan. Ihmisillä on vain tapana katsoa ohimenevä ihmisiä ihan senkin takia että ei muuten voi havaita onko jotain tuttuja liikkeellä.

Kyllä sinäkin teet samoin, jos kerran katseet kohtaavat.

Sinulla taitaa olla mielenterveys pettämässä kun kuvittelet tietäväsi apn elämästä enemmän kuin hän itse. Ethän mitenkään voi tuntea ko. henkilöä.

No kyllä minä ainakin usein kaupungilla huomaan että jotkut vanhemmat ihmiset jäävät tuijottmaan erikoisemman näköisiä/ kauniita immeisiä. Kai niillä on oikeus tuijottaa vaikka ei se hyviin tapoihin kuulu. Perhetutullani kiharat hiukset niin tähän tyyppiin kyllä päät kääntyy vaikkei kaunis olekkaan.

Se oli kyllä kauheen harhainen se heru toppi- äippyli joka väitti jonkun kaupassa sitä moittineen , onkohan raahattu jo hoitoon? Aivan vainoharhaista meininkiä, ei voi tuommoista tapahtua. Huomiota kerjäsi mokoma portto. En usko pätkääkään että voisi tapahtua.

Kyllä näitä tuijottajia valitettavasti on tuolla liikkeellä. Tietenkään kaikki ihmiset eivät tätä harrasta, mutta osa kyllä. Joskus näkee kun jäävät oikein paikoilleen tuijottamaan jotakin omaan silmääni ihan tavallista ihmistä. Varmasti elämä on paljon mielenkiintoisempaa kun päivittäin bongailee asioita ja ihmisiä, jotka ovat niin kiehtovia että pitää tuijottaa.

Osa ei myöskään varmasti tajua tuijottavansa. Ehkä siitä kannattaa yrittää olla välittämättä?

Minä kiinnitän vastaantulijoihin tai muihin kanssa-ihmisiin huomiota jos heillä on kiva tyyli tai muuten kivan näköisiä. En kumminkaan tuijota suu auki tai muuten ankean näköisesti ja toivon ettei kukaan luule että katson pahalla vaan ihailevasti.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla mielenterveys pettämässä? Ei sua tuijoteta yhtään sen enempää kuin muitakaan. Ihmisillä on vain tapana katsoa ohimenevä ihmisiä ihan senkin takia että ei muuten voi havaita onko jotain tuttuja liikkeellä.

Kyllä sinäkin teet samoin, jos kerran katseet kohtaavat.

Lol. Sinä et ole ollut sitten se henkilö jota toljotetaan ulkona, kaupassa, missä vain kuljetkaan. Moni on toki sellainen massaan sulautuva harmaahiirulainen, kivat teille.

Minä olen nuori nätti ja pitkähkö nainen ja ihmiset todellakin tuijottavat välillä pitkään, kääntyvät välillä kyyläämään.

Ei mitään käytöstapoja.

Täällä yksi, jota myös häiritsee se, kun ihmiset tuijottavat. Mikä siinä on, että vastaantulijalta pitää hakea silmäkontakti?!? Kertokaa! En koe sitä itse mitenkään välttämättömäksi ja pystyn oikein hyvin katsomaan ihmisten ohi kävellessäni kaupungilla - ja ei tarvitse katsoa maahan, vaan ihan vaan suoraan eteen vastaantulijoiden ohitse. Eikä silti ole vaikeuksia väistellä vastaantulijoita. Näen heidät sivusilmällä.

Ärsyttää, kun lähes jokainen yrittää hakea katseella kontaktia. Nostan hattua niille, jotka eivät välitä vaan kulkevat ohi omia polkujaan.

MInua ahdistavat ihmiset muutenkin, joten olen tietty poikkeava siinä mielessä. Kaupungilla kävely ja asiointi on monesti todella ahdistavaa ja vältän toki sitä mahdollisuuksien mukaan. Ei ole yksi tai kaksi tai edes parikymmentä kertaa, kun olen myös yllättäen vaihtanut suuntaa, kävellyt kaupasta ulos tms. jos olen huomannut, että joku mahdollisesti juttusille tunkeva puolituttu on samoissa neliöissä. Kaipaan näkymättömyysviittaa, jolla voisi kadota näkyvistä ja liikkua muiden noteeraamatta paikasta toiseen.

Joskus mietin onko ympärilläni joku ihme "aura", kun tuntuu, että minua myös tuijotetaan keskivertoa enemmän. En edes pukeudu mitenkään huomiota herättävästi. Olen kyllä hoikka, ryhdikäs ja kävelen yleensä aika vauhdikkaasti ja "itsevarmasti", joten liekö se sitten kiinnittää huomion? Joka tapauksessa vee-ituttaa. Ymmärrän ap:tä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmeen moni täällä keskittyy vain vähättelemään apn ongelmaa.

Ei suinkaan. Olemme vain eri mieltä sen syystä. Hän kuvittelee kaikkien kyyläävän, monet meistä taas pitävät sitä jopa loogisesti mahdottomana ja epäilemme ap:n ylitulkitsevan pahasti.

Ei se ole sen vähäisempi ongelma, jos kyse on ap:n järkkyvästä mielenterveydestä.

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi, jota myös häiritsee se, kun ihmiset tuijottavat. Mikä siinä on, että vastaantulijalta pitää hakea silmäkontakti?!? Kertokaa! En koe sitä itse mitenkään välttämättömäksi ja pystyn oikein hyvin katsomaan ihmisten ohi kävellessäni kaupungilla - ja ei tarvitse katsoa maahan, vaan ihan vaan suoraan eteen vastaantulijoiden ohitse. Eikä silti ole vaikeuksia väistellä vastaantulijoita. Näen heidät sivusilmällä.

Ärsyttää, kun lähes jokainen yrittää hakea katseella kontaktia. Nostan hattua niille, jotka eivät välitä vaan kulkevat ohi omia polkujaan.

MInua ahdistavat ihmiset muutenkin, joten olen tietty poikkeava siinä mielessä. Kaupungilla kävely ja asiointi on monesti todella ahdistavaa ja vältän toki sitä mahdollisuuksien mukaan. Ei ole yksi tai kaksi tai edes parikymmentä kertaa, kun olen myös yllättäen vaihtanut suuntaa, kävellyt kaupasta ulos tms. jos olen huomannut, että joku mahdollisesti juttusille tunkeva puolituttu on samoissa neliöissä. Kaipaan näkymättömyysviittaa, jolla voisi kadota näkyvistä ja liikkua muiden noteeraamatta paikasta toiseen.

Se on normaalia sosiaalisuutta, että otetaan katsekontaktia. Autismikirjon ihmisiä se ahdistaa, samoin äärimmäisen introvertteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeen moni täällä keskittyy vain vähättelemään apn ongelmaa.

Ei suinkaan. Olemme vain eri mieltä sen syystä. Hän kuvittelee kaikkien kyyläävän, monet meistä taas pitävät sitä jopa loogisesti mahdottomana ja epäilemme ap:n ylitulkitsevan pahasti.

Ei se ole sen vähäisempi ongelma, jos kyse on ap:n järkkyvästä mielenterveydestä.

Niin... Sehän ei tokikaan ole mitenkään mahdollista, että suuri osa ihmisistä on vain yksinkertaisesti JUNTTEJA, jotka eivät ymmärrä, että tuijottaminen on epäkohteliasta.