Lue keskustelun säännöt.
Kuurot vanhemmat, jotka eivät halua kuurolle lapselleen kuulon palauttavaa istutetta "kuurokulttuurin" vuoksi
09.06.2020 |
Mitä ajatuksia herättää? Minusta on uskomatonta, että vanhempi voi viedä lapseltaan kokonaisen aistin vain sen vuoksi, että viittomakieli on hänestä niin kiva juttu. Vammaisuudessa ei ole mitään ihannoitavaa, mutta silti tästä ei pidetä ollenkaan niin paljon meteliä kuin vaikkapa jehovantodistajien verensiirtokiellosta.
Sosiaalityössä näihin kuuroaktivistivanhempiin törmää valitettavan usein, mutta sille ei voi mitään. Eräs harvoja täysin laillistettuja lapsten kaltoinkohtelun muotoja.
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä eroaa vanhempien pakottamasta lapsen uskonnollisesta aivopesusta?
Oletko tosissasi? Suosittelen tutustumaan uskontojen uhreihin sekä kuuroihin. Katso kummat ovat vähemmän traumatisoituneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä eroaa vanhempien pakottamasta lapsen uskonnollisesta aivopesusta?
Tai Jehovan todistajien verikiellosta? Lapsiahan on otettu Suomessa huostaan, kun vanhemmat eivät ole uskonnollisista syistä sallineet lapselleen sairauden hoidon kannalta tarpeellisia verensiirtoja.
Jos lapsi tarvitsisi -10 vahvuiset lasit, voivatko vanhemmat estää lasien hankkimisen, koska haluvat kasvattaa lapsen sokeiden kulttuuriin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä eroaa vanhempien pakottamasta lapsen uskonnollisesta aivopesusta?
Lapsi voi erota kirkosta täysi-ikäisenä, mutta istutteella ei opi enää kuulemaan, jos se asennetaan syntymäkuurolle vasta täysi-ikäisenä.
Aivopesty on sokea ja kuuro niin kuin palsta vahvasti todistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä eroaa vanhempien pakottamasta lapsen uskonnollisesta aivopesusta?
Tai Jehovan todistajien verikiellosta? Lapsiahan on otettu Suomessa huostaan, kun vanhemmat eivät ole uskonnollisista syistä sallineet lapselleen sairauden hoidon kannalta tarpeellisia verensiirtoja.
Ymmärrät varmaan itsekin, että ilman tarvittavaa verensiirtoa ihminen KUOLEE. Ei näitä voi verrata millään tavalla toisiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä eroaa vanhempien pakottamasta lapsen uskonnollisesta aivopesusta?
Tai Jehovan todistajien verikiellosta? Lapsiahan on otettu Suomessa huostaan, kun vanhemmat eivät ole uskonnollisista syistä sallineet lapselleen sairauden hoidon kannalta tarpeellisia verensiirtoja.
Ymmärrät varmaan itsekin, että ilman tarvittavaa verensiirtoa ihminen KUOLEE. Ei näitä voi verrata millään tavalla toisiinsa.
Ei välttämättä, on olemassa joitain korvaavia hoitomuotoja. Nämä eivät tietenkään ole yhtä tehokkaita kuin verensiirto eikä niitä siksi käytetä ei-jehoville.
Ymmärrän toki pointtisi. Silti mielestäni olisi hyvä pohtia, missä se raja tosiaan menee.
Mun lapsella on sisäkorvaistute ja ihmettelen vahvasti tätä sotaa asian ympärillä. Vastakkainasettelu leimaa vahvasti alan järjestötoimintaa ja on tosi vastenmielistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helppo ratkaisu oli strerilisoida vammaiset
Syö paskaa ja hyppää kaivoon.
Vierailija kirjoitti:
On epäeettistä olla parantamatta vammaa, jos siihen on hyvä mahdollisuus. Näin riskeistä huolimattakin.
Kuurooutta ei voi parantaa. Implantti on laite joka asennetaan sinun päähän. Sinun kalloon asenneteaan magneetti joka pitää laiteen paikalla. Tämä aihettaa monenlaisia ongelmia, esimerkiksi magneettikuvaus.
Kun laite ei ole käytössä olet edelleen kuuro. Se on apuväline joka siis on hyvä, mutta se ei ole lääke joka parantaa sinut mikäli olet kuuro.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolisoni yritti joskus vuosia sitten käydä puhelinkeskustelua tällaisen implanttityypin kanssa. Keskustelu koski lakniikan osa-aluetta, joka oli tämän kuuron tyypin erityisosaamisala, jos ei peräti intohimo. Ei siitä keskustelusta lopulta mitään tullut, kun toinen kuuli suunnilleen joka toisen sanan väärin. Puolisoni päätyi lopulta ratkaisuun, että kaikki keskustelut tämän tyypin kanssa käydään kirjallisesti.
Onhan siitä implantista varmasti paljon hyötyä sille kuurolle, mutta käytännössä monet asiat pitää hänen kanssaan hoitaa niin kuin hoitaisi ihan umpikuuron kanssa. Eli kuuro ei lakkaa olemasta kuuro, vaikka se implantti asennetaankin.
Sisäkorvaistutteen leikkaus ei ole ihan mikään pikku juttu. Leikkaukseen liittyy muutenkin riskejä ja tässähän tosiaan porataan kalloon osa laitteistoa.
Leikkauksen jälkeen alkaa sitten monivuotinen kuntoutus ja puheterapia. Mitään takeita kuulemista ei ole. Istutenuoret myös tarvitsevat monenlaista tukea jatkossakin ja osa joutuu sulkemaan laitteet, kun tekninen kuuleminen on niin raskasta. Mekaanisesti rakennettu kuulo ei siis mitenkään vastaa normaalia kuuloa.
Jos kuuro vanhempi on elänyt onnellisen ja hyvä elämän viittomakielisenä kuurona, opiskellut, matkustanut, saanut kavereita, mennyt töihin, naimisiin, saanut lapsia. Nyt hänen sitten pitäisi laittaa oma pieni lapsensa isoon leikkaukseen, sitoutua monivuotiseen kuntoutukseen (jossa viittomakielen käyttöä ei yleensä tueta yhtään) eikä lopputuloksesta takeita. Vain sen takia, että kuulevien mielestä kuuron elämässä on jotain vikaa.
Asioissa on aina monta puolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni yritti joskus vuosia sitten käydä puhelinkeskustelua tällaisen implanttityypin kanssa. Keskustelu koski lakniikan osa-aluetta, joka oli tämän kuuron tyypin erityisosaamisala, jos ei peräti intohimo. Ei siitä keskustelusta lopulta mitään tullut, kun toinen kuuli suunnilleen joka toisen sanan väärin. Puolisoni päätyi lopulta ratkaisuun, että kaikki keskustelut tämän tyypin kanssa käydään kirjallisesti.
Onhan siitä implantista varmasti paljon hyötyä sille kuurolle, mutta käytännössä monet asiat pitää hänen kanssaan hoitaa niin kuin hoitaisi ihan umpikuuron kanssa. Eli kuuro ei lakkaa olemasta kuuro, vaikka se implantti asennetaankin.
Missä iässä henkilö sen oli saanut? Pääosa lapsena istutteen saaneista kuulee niin hyvin, että puhelinkeskustelu onnistuu ihan normaalisti. Eikä todellakaan mitään asiaa pidä hoitaa "kuin umpikuuron kanssa". Ongelmatilanteita ovat lähinnä hälyisät tilanteen, joissa moni puhuu yhtäaikaa. Tällöin kuulonsa kohdentaminen tiettyyn puhujaan ei onnistu niin hyvin kuin normaalisti kuulevalta.
Vierailija kirjoitti:
Sisäkorvaistutteen leikkaus ei ole ihan mikään pikku juttu. Leikkaukseen liittyy muutenkin riskejä ja tässähän tosiaan porataan kalloon osa laitteistoa.
Leikkauksen jälkeen alkaa sitten monivuotinen kuntoutus ja puheterapia. Mitään takeita kuulemista ei ole. Istutenuoret myös tarvitsevat monenlaista tukea jatkossakin ja osa joutuu sulkemaan laitteet, kun tekninen kuuleminen on niin raskasta. Mekaanisesti rakennettu kuulo ei siis mitenkään vastaa normaalia kuuloa.
Jos kuuro vanhempi on elänyt onnellisen ja hyvä elämän viittomakielisenä kuurona, opiskellut, matkustanut, saanut kavereita, mennyt töihin, naimisiin, saanut lapsia. Nyt hänen sitten pitäisi laittaa oma pieni lapsensa isoon leikkaukseen, sitoutua monivuotiseen kuntoutukseen (jossa viittomakielen käyttöä ei yleensä tueta yhtään) eikä lopputuloksesta takeita. Vain sen takia, että kuulevien mielestä kuuron elämässä on jotain vikaa.
Asioissa on aina monta puolta.
Leikkaus on itse asiassa ihan rutiinihomma ja leikkauksen varsin pieni. Olen ollut mukanakin seuraamassa. Kuulostaa tietysti isolta jutulta, että poraillaan kalloa, mutta eihän siinä mitään aivoleikkausta olla tekemässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis tietenkään istute ei paranna kuuroutta eikä takaa täydellistä kuuloa. On selvää, että terapioita ja tukea tarvitaan silti. Istuteleikkaukset ovat nykyisin turvallisia. Kaikesta huolimatta istute huomattavasti helpottaa elämää ja avaa mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa.
Mistä voisin löytää tietoa siitä, että mitä mieltä tuon sisäkorvaistutteen omaavat ihmiset siitä ovat? Heidän mielipiteensä on tässä se merkittävin asia.
Olen jonkun verran tehnyt leiriohjaajana töitä lasten ja nuorten kanssa joilla on kuuloimplantti, ja moni heistä toivoo että heidän erityisyydestään ei tehdä mitään numeroa ja vaivihkaa huomioidaan asia, ei niin että sitä mitenkään korostetaan. Osa lapsista hallitsee suomen täysin ja pystyvät sitä puhumaan ja kuuntelemaan kunhan vaan ympäristö on riittävän hälytön. Keinoja joilla voin itse leiriohjaajana huomioida kuulovammaisen: katsekontakti tai kosketus, jotta huomaa että nyt tulee jotain informaatiota joka olisi syytä kuulla. Eräässä tilanteessa lapsilla oli mukana viittomakielen tulkki, eikä siinä mitään, lähinnä piti itse huolehtia että olen koko ajan kasvot lapsiin päin jotta he voivat samalla tarvittaessa lukea myös huulilta. Pärjättiin se tuokio ilman tulkkia.
Vierailija kirjoitti:
Mistä voisin löytää tietoa siitä, että mitä mieltä tuon sisäkorvaistutteen omaavat ihmiset siitä ovat? Heidän mielipiteensä on tässä se merkittävin asia.
https://www.theseus.fi/handle/10024/98745
https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/6f6747da-ffca-4052-bc85-64681fa6b048
Nykyisissä laitteissa on jopa sellaisia hienouksia, että kännykästä saa puhelut ja musiikit kuulumaan langattomallal yhteydessä suoraan istutteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemmeko me kuulevat oikeita ihmisiä päättämään siitä, että mitä kuurojen pitäisi tehdä? Heitä pitäisi EHDOTTOMASTI kuunnella näissä asioissa.
Mikäli homoseksuaalisuuteen löydettäisiin hoitomuoto, eikö olisi erittäin oleellista kuunnella mitä mieltä homoseksuaalit asiasta ovat? Tällä hetkellähän hypotalamuksesta on löydetty seksuaalista suuntautumista määrittelevä alue ja homoseksuaaleilla se on erilainen kuin heteroilla. Eli tällainen hoitomuoto voi olla tulevaisuudessa olemassa, mutta olisiko se yksiselitteisesti oikein?
Istutteen laittamatta jättäminen on lopullinen ratkaisu, koska kuuloaistin kehittymiseksi se pitää leikata enintään muutaman vuoden iässä. Täysi-ikäiseksi kasvanut lapsi ei siis voi enää itse valita.
Onko vanhemmilla oikeus päättää tällaisesta? Kuitenkin yhteiskunta on se, joka maksaa kuuron tukipalvelut loppulämäksi.
Yhteiskunta maksaa ihmisten koulutukset ja monta muutakin asiaa. Voisiko koulutuksen valinnan antaa yhteiskunnan tehtäväksi, koska se maksaa sen? Tai kaikki muutkin?
Lapsi voi erota kirkosta täysi-ikäisenä, mutta istutteella ei opi enää kuulemaan, jos se asennetaan syntymäkuurolle vasta täysi-ikäisenä.