Miksi naapurit ei soita hätäkeskukseen kun talosta kuuluu huutoa, itkua ja kolinaa?

Vierailija kirjoitti:

Asuin pitkään alkoholisti pariskunnan yläkerrassa. Ei naurattanut, kun siirtyivät 24/7 elämään kiva käydä töissä, kun ei saa nukkua..

Miesoletettu pahoinpiteli naisoletettua usein, soitin poliisit, mutta useimmiten tilanne ohi ennen, kuin poliisit paikalla.

Yhtenä päivänä päiväsaikaan taas älytön huuto örvellys ja itse niin väsynyt, että laitoin stereot kaakkoon ja nukahdin sohvalle.

Muutama tuntia myöhemmin soi ovikello. "Poliisista päivää, oletteko kuulleet.."

Mies oletettu oli puukottanut heidän vierastaan ja naisoletettua.

Itse lopetin soittamisen, kun viikko puukotustapauksen jälkeen yöllä alakerta palasi kotiin tappelemaan. Sanasta sanaan pätkä " Se ruumis olisi voinut maata tossa olohuoneen lattialla, mutta SINÄ päästit NE poliisit sisään! Sinä siellä sairaalassa söit vain pitsaa, kun minua poliisit tuuppivat ja tönivät.. jne"

Sanoin soittaessa, että en halua välikäteen lupasin laittaa rapun maton oven väliin, jotta poliisi pääsee rappuun sisälle. Poliisit ottiva "aikansa" tulemisessa. Alakerta oli jo vaiennut. Kuulin heidän tulonsa rappuun. Menivät kuuntelemaan alakerran oven taakse. No ei sieltä enää kuulunut ääntä. Lähtivätkö poliisit pois? No kävivät ensin soittamassa meidän ovikelloa ja toteamassa että nyt siellä ollaan hiljaa.. joo alku kiva.

Tässä oiva esimerkki miksi ihmiset eivät niin herkästi tartu puhelimeen ja soita häkeen. Ihmiset suojelevat itseään ja omaa perhettään.

Ja pahoinpitelyn äänet eroavat pikku Purjo-Liisojen ja Yrjö-Iivareiden melusta

Minunkin exä kävi joskus keskellä yötä varottamatta raivopäissään kurkkuun kiinni ja mätki naaman mustelmille lisäksi. Lopetti siinä vaiheessa kun huusin suoraa huutoa "ettei naapurit kuule". Ryske kuului aika pitkään kun koetin päästä irti ja lähteä. Naapuri tosin kolkutti seinään, kiitti hei.

Lopputulos oli varoituslappu mekkalasta parin päivän päästä.

En todellakaan soits häkeen jonkun itkun ja huutamisen takia.

Ei se kiinnosta. Kerran soitin, kun mun jo kerran itsaria yrittänyt kaveri oli täysin tolaltaan. Kovissa kivuissa, sanoi ottavansa kipulääkettä sen verran että tuska varmasti loppuu. Häkessä nikoteltiin, kun kaveri asui eri kunnassa (?) kuin minä. Kehuttiin vain että olet hyvä ystävä ja eiköhän se siitä (?)

Hetken mietittyäni soitin yhteiselle kaverille joka on lääkäri ja kerroin tilanteen. Se soitti kaverille ja onnistui tyynnyttämään hänet.

Mutta kysyn vain kenen olisi ollut vastuu jos hän olisi murtunut ja surmannut itsensä?

Joo eli ei tule mieleenkään soittaa häkeen jonkun seinän takaa kantautuvan mekastuksen vuoksi.

Tilanne oli varmaan niin nopea (ja kauhea), että soitto olisi pitänyt tehdä aiemmin tai heti, tai sitten parin riuskan miehen päästä sisälle auttamaan naista jotain kautta - auttaminen ei tarkoita väkivaltaa siis. Kaikista järkevintä olisi siinä vaiheessa kun naista stalkattiin, antaa ohjeet että salaa tiedot ja muuttaa eri paikkaan. Kaikki merkit olivat ilmassa valitettavasti. Kuka tahansa voi neuvoa että naisten pitäisi suojata itseä, jos mies tietää missä asuu.

Vierailija kirjoitti:

No itkua ja ryminää voi kuulua ihan vaikka ihminen yksin ois saanut hermoromahduksen kootessaan jotain Ikean pöytää, osaa taas voidan pahoinpidellä ilman, että siitä mitään selkeetä kuuluu. Jos joka rytäkästä oisin soittanut poliisit, oisin saanut soitella niitä viikoittain milloin kellekin. Esim puistossa dokut usein ärheltää ja meteli on kova, vaikka kehenkään ei kosketa.

Ite kuuntelen kuuluuko selkeitä merkkejä pahoinpitelystä,, eli kivusta johtuvalta kuulostavaa huutoa, tai jotain: "ei-ei, lopeta", tai sitten se selkeä "apua", johon aina reagoin. Tietty jos nyt naapurissa, josta ikinä muulloin ei mitään sellaista kuulu, alkaisi rytäkkä, niin aivan varmasti painelisin ovelle kyselemään mistä on kyse ja jos ei avattaisi, soittaisin poliisit.

 Valitettavasti osa vanhemmista ei ole opettanut jälkikasvulleen ettei apua huudeta ilman hemmetin hyvää syytä ja vituttaa juosta puistoon, tai pihalle kattomaan että jaa, siellä taas on teinejä kirkumassa kun ollaan mopon kyydissä ja jännittää. Siitähän ei nousta pois kun mopo pysähtyy, vaan aletaan huutaa apua kun se taas lähtee liikkeelle. Ja naurtetaan. Myös lapsilla oon havainnut välillä tätä turhaa avun huutamista. Oon kyllä sanonut tästä asianosaisille ja osa on jopa ymmärtänyt asian ja alueella lopetettu se turha avunhuutelu. Uudella seudulla taas sama ongelma.

Samaa mieltä, että ei ihan ensimmäisistä riitelyn merkeistä tarvitse poliisia soittaa ja kyse tuskin on hätätilanne. Itse olen todella herkkä itkemään ja saattaa hyvinkin olla että ohuiden seinien läpi kuuluu jotain vaikka mitään hätää ei olisikaan. 

Olen soittanut poliisit aiemmassa osoitteessa kahdelle eri naapurille.

Tässä asuessani yhdelle naapurille, pitkään oli sen jälkeen hiljaista. Silloin tällöin kuuluu tappelun ääniä mutta en enää jaksa välittää. Pariskunta on ollut yhdessä ainakin kymmenen vuotta, heillä ei ole lapsia.

Jos eivät ymmärrä erota vika ei ole minun, tapelkoot.

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan soits häkeen jonkun itkun ja huutamisen takia.

Ei se kiinnosta. Kerran soitin, kun mun jo kerran itsaria yrittänyt kaveri oli täysin tolaltaan. Kovissa kivuissa, sanoi ottavansa kipulääkettä sen verran että tuska varmasti loppuu. Häkessä nikoteltiin, kun kaveri asui eri kunnassa (?) kuin minä. Kehuttiin vain että olet hyvä ystävä ja eiköhän se siitä (?)

Hetken mietittyäni soitin yhteiselle kaverille joka on lääkäri ja kerroin tilanteen. Se soitti kaverille ja onnistui tyynnyttämään hänet.

Mutta kysyn vain kenen olisi ollut vastuu jos hän olisi murtunut ja surmannut itsensä?

Joo eli ei tule mieleenkään soittaa häkeen jonkun seinän takaa kantautuvan mekastuksen vuoksi.

Kaverisi olisi ollut vastuussa omasta itsemurhastaan, ei kukaan muu.