Tinder on pilannut loputkin mahikset tavismiehille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo "kemia" on oikeasti jännä juttu. Yhden parhaista s-suhteistani koskaan koin miehen kanssa, joka ei ulkoiselta olemukseltaan ollut todellakaan sellainen, että kuvan perusteella olisin jossain Tinderissä kiinnostunut, tai kadulla katsonut kahta kertaa. Hänessä täyttyi varmaan monet niistä kliseistä, joita naiset ei tämänkään ketjun perusteella (miesten mielestä) huoli. No ylipainoinen ei ollut, mutta ei todellakaan sellainen tapaus, jota "yleisten normien" mukaan pidettäisiin millään tavalla hyvännäköisenä. Silti meidän välillä oli jotain sellaista kipinää, mitä kovin harvoin tulee vastaan ja tunne oli molemminpuolinen. Olosuhteiden pakosta koko homma oli ohi viikossa, mutta hyvät muistot jäi. Ja ennen kuin joku älähtää, että noniin, joku ulkkarihan se oli lomareissulla niin puolet vaan oikein, lomareissu oli kyllä kyseessä, mutta ihan suomipoika oli tämä kyseinen mies. En tiedä johtuuko feromoneista vai mistä, mutta joidenkin ihmisten kanssa sitä kemiaa vain on ja toisten ei. Joku voi olla ns. paperilla aivan täydellinen samoine kiinnostuksen kohteineen ja huumorintajuineen sun muineen, mutta kun ei sytytä, ei sytytä. Kai me sen verran eläimiä ollaan, että pyritään esim. hakemaan mahdollisimman erilaisia geenejä vaikka ei lisääntymisaikeita tietoisesti olisikaan.

Tai sitten asiaan vaikuttivat sinun ihanaaodotettukesälomamatkafiiliksesi. Keväällä/kesällä naiset ovat muutenkin halukkaampia kuin syksyllä/talvella.

Geeniselityksesi ei ole pätevä. MCH-geenien, siis ominaistuoksun, vaikutus on laimeampi nyky-yhteiskunnassa verrattuna n. 300 ihmisen heimoihin, ja se edellyttää lähikontaktia ilman voimakkaita hajusteita. Tältä osin kaikille pitäisi löytyä suuri määrä yhteensopivia kumppaneita.

Yksinkertaisesti, on aivotonta väittää että kaikki on vain kemiaa ja sitä joko on tai ei ole - etenkin miehille joista kukaan ei ole koskaan ollut kiinnostunut vaikka ikääkin on tyyliin 30v tai 40v.

Kyllä tuossa tilanteessa kyse on tasoasioista. Sis ulkonäkö, sosiaalinen asema, naisia miellyttävä käytös, soidinmenotaidot. Näistä yhdelläkään osa-alueella ei ole mitään sellaista mikä ylittäisi naisen kiinnostusriman. Siksi kemiat jäävät "kaverikemioiksi" eikä päästä lähikontaktiin testaamaan olisiko sitä geneettistä yhteensopivuutta.

Naiset kiistävät tämän vaikka on itsestäänselvää että ulkonäkörima ja statusrima ovat olemassa, miehekkäästi käyttäytyvä mies koetaan kiinnostavaksi ja kiinnostuksen herätessä on iso merkitys sillä hallitseeko mies käsivarsikoskettelun ja silmiin tuijottelun oikealla tavalla.

Jos naisten kemiaselittely pitäisi paikkansa, kaikkien miesten suosio olisi sama ja pysyisi ikuisesti muuttumattomana, vähintäänkin tunteiden osalta. Ei olisi suosittuja vs epäsuosittuja miehiä, tai miehiä joiden suosio muuttuisi.

 

Tämä teidän teorianne on siitä hauska, että ne naiset, jotka eivät lämpene teidän määrittelemällenne statusalfapökölle, eivät ole joko naisia tai lainkaan olemassa. "VALEHTELET!" on ainoa reaktio eriäviin kokemuksiin ja puhtaasti makuasioihin.

Statusalfoista kieltäytyminen johtuu pitkälti siitä, että useimmilla naisilla on kuitenkin se tasomittari itselläänkin tiedostettuna, eivät siis edes yritä jos joku on liian korkealla tasolla itseen nähden. Kettu ja pihlajanmarjat -efektikin elää näissä hyvin vahvana.

Huokaus. Tällainen asuntoautossa suuren osan vuodesta elävä downshiftaajahippi ei oikein jaa tätä geneeristä aisoposta, eikä kyllä statusalfojakaan. Totta hitossa mullakin on ihan ikiomat henkkoht mieltymykset kumppanin suhteen. Kaikilla on. Kysehän on juuri siitä, kuka on minulle paras mahdollinen kumppani. Niin ihmiset toimivat. Ei sillä ole väliä, mitä muut haluavat.  Miksi tämä on niin mahdotonta ymmärtää? Onko teillä minkäänlaista kokemusta ihmissuhteista vai jokin itsenäistymisvaihe jäänyt kesken? Vai puhutaanko me taas vaan pimpansaannista instabeibeiltä? Sitäkö varten se teoria on? (Kuinka puutteessa täytyy olla kehittääkseen jonkun himmelin puutteensa ympärille?)

Osalla teoreetikoista sosiaaliset taidot ja täten myös elämät, varmaankin ovat hukassa. Mutta näissä keskusteluissa toistuu aina sama kaava, missä te kuvittelette että asian tosiasiallisen tilan näkeminen vaatisi jotain naisettomuutta tai muitakaan ongelmia. Ei se niin mene, vaan ennemminkin niin, että naisettomat miehet ja kovimmat panomiehet ovat itseasiassa hyvin lähellä toisiaan näkemyksissä. Syyt ovat erit, mutta lopputulema sama, mikä saattaisi viitata totuudellisuuteen... Tavalliset miehet parisuhteissaan taas ovat kovin kiitollisia siitäkin mahdollisuudesta, eivät täten kovin innokkaita kyseenalastajia.

Ja tuo miksi naiset kiinnostuvat samoista miehistä on kovin luonnollista ja yleistä myös muilla nisäkkäillä. Tällä naisten nirsoudella ja koiraiden voimaa ja aikaansaavutta jumaloivalla asetelmalla turvataan lopulta koko lajin tulevaisuus. Miettikää nyt jos suomalaiset olisivat kaikki jonkun Mikal Jungnerin jälkeläisiä... Johan jo oravat olisi syöneet meidät sukupuuttoon jäitten kaikottua.

Edustaako Mikael Jungner tässä nyt jotain laiskaa ja heikkotasoista miestä, joka ei saa helposti naista, keskivertomiestä vaiko sitä alfaa jota kaikki naiset haluavat?

Mä haluan myös vastauksen tähän. Jungnerillahan on saaliin silmät, pituutta 178 cm ja alfan status, mikä näistä ratkaisee hänen tasonsa?

Kaikki tuo.

Käytännössä Jungnerin status on sen verran korkea että mies on YTM, vaikka ulkonäkö onkin perusperttiluokkaa.

Heikko leukakin vielä. Kompensoituvatko peräti 3 negatiivista ominaisuutta (178 cm ei liene riittävästi ollakseen positiivinen) sillä yhdellä statuksella? Miksi se status painaa enemmän, ja onko näiden piirteiden painoarvo vakio, siis jokin listaus olemassa siitä, mikä piirre nostaa miehen tasoa eniten? Jos on, ja jos status on joka tapauksessa siellä ylinnä, mitä ihmeen väliä sillä ainaisella pituusjankutuksella tai jollain muilla vähäpätöisemmillä ominaisuuksilla on, koska status joka tapauksessa ratkaisee? 

Siksi koska statuksella ei ole ylärajoja.

Mieti nyt vaikka 186cm miesmallia. Jos pituutta onkin 196cm niin se ei nosta tasoa enää. Jos 206cm niin alkaa jo laskea. Ulkonäöllinen maksimi on siinä. Jos yrittää trimmata ulkonäköä vielä paremmaksi, alkaa olemaan liian sliipattu tai liian bodattu.

Mutta statusta voi periaatteessa olla aina enemmän. Huono puoli on siinä että kaikilla ei voi olla samaan aikaan. Jos yksi nousee hierarkiassa ylemmäs, toinen tippuu väistämättä alemmas.

Niillä muilla ominaisuuksilla on siis väliä koska miehistä alle 0,1% on samassa statusluokassa kuin Jungner.

Tämä on ihan oikeasti hämmentävää. Jos status ratkaisee, oletan sen olevan raha+valta+julkisuus (ei ole alfuutta ilman ihailijakaartia)? Globaaleja giga-alfoja ovat siis esim Trump, Putin, Musk, Branson, Gates? Ja skaalaa pienentäen sitten se joku kotimainen toimari. Mun täytyy nyt sanoa että ok, onhan sekin tavoite.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo "kemia" on oikeasti jännä juttu. Yhden parhaista s-suhteistani koskaan koin miehen kanssa, joka ei ulkoiselta olemukseltaan ollut todellakaan sellainen, että kuvan perusteella olisin jossain Tinderissä kiinnostunut, tai kadulla katsonut kahta kertaa. Hänessä täyttyi varmaan monet niistä kliseistä, joita naiset ei tämänkään ketjun perusteella (miesten mielestä) huoli. No ylipainoinen ei ollut, mutta ei todellakaan sellainen tapaus, jota "yleisten normien" mukaan pidettäisiin millään tavalla hyvännäköisenä. Silti meidän välillä oli jotain sellaista kipinää, mitä kovin harvoin tulee vastaan ja tunne oli molemminpuolinen. Olosuhteiden pakosta koko homma oli ohi viikossa, mutta hyvät muistot jäi. Ja ennen kuin joku älähtää, että noniin, joku ulkkarihan se oli lomareissulla niin puolet vaan oikein, lomareissu oli kyllä kyseessä, mutta ihan suomipoika oli tämä kyseinen mies. En tiedä johtuuko feromoneista vai mistä, mutta joidenkin ihmisten kanssa sitä kemiaa vain on ja toisten ei. Joku voi olla ns. paperilla aivan täydellinen samoine kiinnostuksen kohteineen ja huumorintajuineen sun muineen, mutta kun ei sytytä, ei sytytä. Kai me sen verran eläimiä ollaan, että pyritään esim. hakemaan mahdollisimman erilaisia geenejä vaikka ei lisääntymisaikeita tietoisesti olisikaan.

Tai sitten asiaan vaikuttivat sinun ihanaaodotettukesälomamatkafiiliksesi. Keväällä/kesällä naiset ovat muutenkin halukkaampia kuin syksyllä/talvella.

Geeniselityksesi ei ole pätevä. MCH-geenien, siis ominaistuoksun, vaikutus on laimeampi nyky-yhteiskunnassa verrattuna n. 300 ihmisen heimoihin, ja se edellyttää lähikontaktia ilman voimakkaita hajusteita. Tältä osin kaikille pitäisi löytyä suuri määrä yhteensopivia kumppaneita.

Yksinkertaisesti, on aivotonta väittää että kaikki on vain kemiaa ja sitä joko on tai ei ole - etenkin miehille joista kukaan ei ole koskaan ollut kiinnostunut vaikka ikääkin on tyyliin 30v tai 40v.

Kyllä tuossa tilanteessa kyse on tasoasioista. Sis ulkonäkö, sosiaalinen asema, naisia miellyttävä käytös, soidinmenotaidot. Näistä yhdelläkään osa-alueella ei ole mitään sellaista mikä ylittäisi naisen kiinnostusriman. Siksi kemiat jäävät "kaverikemioiksi" eikä päästä lähikontaktiin testaamaan olisiko sitä geneettistä yhteensopivuutta.

Naiset kiistävät tämän vaikka on itsestäänselvää että ulkonäkörima ja statusrima ovat olemassa, miehekkäästi käyttäytyvä mies koetaan kiinnostavaksi ja kiinnostuksen herätessä on iso merkitys sillä hallitseeko mies käsivarsikoskettelun ja silmiin tuijottelun oikealla tavalla.

Jos naisten kemiaselittely pitäisi paikkansa, kaikkien miesten suosio olisi sama ja pysyisi ikuisesti muuttumattomana, vähintäänkin tunteiden osalta. Ei olisi suosittuja vs epäsuosittuja miehiä, tai miehiä joiden suosio muuttuisi.

 

Tämä teidän teorianne on siitä hauska, että ne naiset, jotka eivät lämpene teidän määrittelemällenne statusalfapökölle, eivät ole joko naisia tai lainkaan olemassa. "VALEHTELET!" on ainoa reaktio eriäviin kokemuksiin ja puhtaasti makuasioihin.

Statusalfoista kieltäytyminen johtuu pitkälti siitä, että useimmilla naisilla on kuitenkin se tasomittari itselläänkin tiedostettuna, eivät siis edes yritä jos joku on liian korkealla tasolla itseen nähden. Kettu ja pihlajanmarjat -efektikin elää näissä hyvin vahvana.

Huokaus. Tällainen asuntoautossa suuren osan vuodesta elävä downshiftaajahippi ei oikein jaa tätä geneeristä aisoposta, eikä kyllä statusalfojakaan. Totta hitossa mullakin on ihan ikiomat henkkoht mieltymykset kumppanin suhteen. Kaikilla on. Kysehän on juuri siitä, kuka on minulle paras mahdollinen kumppani. Niin ihmiset toimivat. Ei sillä ole väliä, mitä muut haluavat.  Miksi tämä on niin mahdotonta ymmärtää? Onko teillä minkäänlaista kokemusta ihmissuhteista vai jokin itsenäistymisvaihe jäänyt kesken? Vai puhutaanko me taas vaan pimpansaannista instabeibeiltä? Sitäkö varten se teoria on? (Kuinka puutteessa täytyy olla kehittääkseen jonkun himmelin puutteensa ympärille?)

Osalla teoreetikoista sosiaaliset taidot ja täten myös elämät, varmaankin ovat hukassa. Mutta näissä keskusteluissa toistuu aina sama kaava, missä te kuvittelette että asian tosiasiallisen tilan näkeminen vaatisi jotain naisettomuutta tai muitakaan ongelmia. Ei se niin mene, vaan ennemminkin niin, että naisettomat miehet ja kovimmat panomiehet ovat itseasiassa hyvin lähellä toisiaan näkemyksissä. Syyt ovat erit, mutta lopputulema sama, mikä saattaisi viitata totuudellisuuteen... Tavalliset miehet parisuhteissaan taas ovat kovin kiitollisia siitäkin mahdollisuudesta, eivät täten kovin innokkaita kyseenalastajia.

Ja tuo miksi naiset kiinnostuvat samoista miehistä on kovin luonnollista ja yleistä myös muilla nisäkkäillä. Tällä naisten nirsoudella ja koiraiden voimaa ja aikaansaavutta jumaloivalla asetelmalla turvataan lopulta koko lajin tulevaisuus. Miettikää nyt jos suomalaiset olisivat kaikki jonkun Mikal Jungnerin jälkeläisiä... Johan jo oravat olisi syöneet meidät sukupuuttoon jäitten kaikottua.

Edustaako Mikael Jungner tässä nyt jotain laiskaa ja heikkotasoista miestä, joka ei saa helposti naista, keskivertomiestä vaiko sitä alfaa jota kaikki naiset haluavat?

Mä haluan myös vastauksen tähän. Jungnerillahan on saaliin silmät, pituutta 178 cm ja alfan status, mikä näistä ratkaisee hänen tasonsa?

Kaikki tuo.

Käytännössä Jungnerin status on sen verran korkea että mies on YTM, vaikka ulkonäkö onkin perusperttiluokkaa.

Heikko leukakin vielä. Kompensoituvatko peräti 3 negatiivista ominaisuutta (178 cm ei liene riittävästi ollakseen positiivinen) sillä yhdellä statuksella? Miksi se status painaa enemmän, ja onko näiden piirteiden painoarvo vakio, siis jokin listaus olemassa siitä, mikä piirre nostaa miehen tasoa eniten? Jos on, ja jos status on joka tapauksessa siellä ylinnä, mitä ihmeen väliä sillä ainaisella pituusjankutuksella tai jollain muilla vähäpätöisemmillä ominaisuuksilla on, koska status joka tapauksessa ratkaisee? 

Siksi koska statuksella ei ole ylärajoja.

Mieti nyt vaikka 186cm miesmallia. Jos pituutta onkin 196cm niin se ei nosta tasoa enää. Jos 206cm niin alkaa jo laskea. Ulkonäöllinen maksimi on siinä. Jos yrittää trimmata ulkonäköä vielä paremmaksi, alkaa olemaan liian sliipattu tai liian bodattu.

Mutta statusta voi periaatteessa olla aina enemmän. Huono puoli on siinä että kaikilla ei voi olla samaan aikaan. Jos yksi nousee hierarkiassa ylemmäs, toinen tippuu väistämättä alemmas.

Niillä muilla ominaisuuksilla on siis väliä koska miehistä alle 0,1% on samassa statusluokassa kuin Jungner.

Tämä on ihan oikeasti hämmentävää. Jos status ratkaisee, oletan sen olevan raha+valta+julkisuus (ei ole alfuutta ilman ihailijakaartia)? Globaaleja giga-alfoja ovat siis esim Trump, Putin, Musk, Branson, Gates? Ja skaalaa pienentäen sitten se joku kotimainen toimari. Mun täytyy nyt sanoa että ok, onhan sekin tavoite.

Niin, ja sitten miehet voivat lopettaa täällä ülinan siitä, kun eivät saa haluamiaan (taso) naisia- siitä vaan hankkimaan koulutus tai muuten kiipeämään "statusmieheksi"(esim yksityisyrittäjänä), niin ongelma on ratkaistu!!!

Eiköhän Tuon junkkerin suosion syy ole: hyvät sosiaaliset taidot + itsetunto huipussa. Sama Harriksella

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo "kemia" on oikeasti jännä juttu. Yhden parhaista s-suhteistani koskaan koin miehen kanssa, joka ei ulkoiselta olemukseltaan ollut todellakaan sellainen, että kuvan perusteella olisin jossain Tinderissä kiinnostunut, tai kadulla katsonut kahta kertaa. Hänessä täyttyi varmaan monet niistä kliseistä, joita naiset ei tämänkään ketjun perusteella (miesten mielestä) huoli. No ylipainoinen ei ollut, mutta ei todellakaan sellainen tapaus, jota "yleisten normien" mukaan pidettäisiin millään tavalla hyvännäköisenä. Silti meidän välillä oli jotain sellaista kipinää, mitä kovin harvoin tulee vastaan ja tunne oli molemminpuolinen. Olosuhteiden pakosta koko homma oli ohi viikossa, mutta hyvät muistot jäi. Ja ennen kuin joku älähtää, että noniin, joku ulkkarihan se oli lomareissulla niin puolet vaan oikein, lomareissu oli kyllä kyseessä, mutta ihan suomipoika oli tämä kyseinen mies. En tiedä johtuuko feromoneista vai mistä, mutta joidenkin ihmisten kanssa sitä kemiaa vain on ja toisten ei. Joku voi olla ns. paperilla aivan täydellinen samoine kiinnostuksen kohteineen ja huumorintajuineen sun muineen, mutta kun ei sytytä, ei sytytä. Kai me sen verran eläimiä ollaan, että pyritään esim. hakemaan mahdollisimman erilaisia geenejä vaikka ei lisääntymisaikeita tietoisesti olisikaan.

Tai sitten asiaan vaikuttivat sinun ihanaaodotettukesälomamatkafiiliksesi. Keväällä/kesällä naiset ovat muutenkin halukkaampia kuin syksyllä/talvella.

Geeniselityksesi ei ole pätevä. MCH-geenien, siis ominaistuoksun, vaikutus on laimeampi nyky-yhteiskunnassa verrattuna n. 300 ihmisen heimoihin, ja se edellyttää lähikontaktia ilman voimakkaita hajusteita. Tältä osin kaikille pitäisi löytyä suuri määrä yhteensopivia kumppaneita.

Yksinkertaisesti, on aivotonta väittää että kaikki on vain kemiaa ja sitä joko on tai ei ole - etenkin miehille joista kukaan ei ole koskaan ollut kiinnostunut vaikka ikääkin on tyyliin 30v tai 40v.

Kyllä tuossa tilanteessa kyse on tasoasioista. Sis ulkonäkö, sosiaalinen asema, naisia miellyttävä käytös, soidinmenotaidot. Näistä yhdelläkään osa-alueella ei ole mitään sellaista mikä ylittäisi naisen kiinnostusriman. Siksi kemiat jäävät "kaverikemioiksi" eikä päästä lähikontaktiin testaamaan olisiko sitä geneettistä yhteensopivuutta.

Naiset kiistävät tämän vaikka on itsestäänselvää että ulkonäkörima ja statusrima ovat olemassa, miehekkäästi käyttäytyvä mies koetaan kiinnostavaksi ja kiinnostuksen herätessä on iso merkitys sillä hallitseeko mies käsivarsikoskettelun ja silmiin tuijottelun oikealla tavalla.

Jos naisten kemiaselittely pitäisi paikkansa, kaikkien miesten suosio olisi sama ja pysyisi ikuisesti muuttumattomana, vähintäänkin tunteiden osalta. Ei olisi suosittuja vs epäsuosittuja miehiä, tai miehiä joiden suosio muuttuisi.

 

Tämä teidän teorianne on siitä hauska, että ne naiset, jotka eivät lämpene teidän määrittelemällenne statusalfapökölle, eivät ole joko naisia tai lainkaan olemassa. "VALEHTELET!" on ainoa reaktio eriäviin kokemuksiin ja puhtaasti makuasioihin.

Statusalfoista kieltäytyminen johtuu pitkälti siitä, että useimmilla naisilla on kuitenkin se tasomittari itselläänkin tiedostettuna, eivät siis edes yritä jos joku on liian korkealla tasolla itseen nähden. Kettu ja pihlajanmarjat -efektikin elää näissä hyvin vahvana.

Huokaus. Tällainen asuntoautossa suuren osan vuodesta elävä downshiftaajahippi ei oikein jaa tätä geneeristä aisoposta, eikä kyllä statusalfojakaan. Totta hitossa mullakin on ihan ikiomat henkkoht mieltymykset kumppanin suhteen. Kaikilla on. Kysehän on juuri siitä, kuka on minulle paras mahdollinen kumppani. Niin ihmiset toimivat. Ei sillä ole väliä, mitä muut haluavat.  Miksi tämä on niin mahdotonta ymmärtää? Onko teillä minkäänlaista kokemusta ihmissuhteista vai jokin itsenäistymisvaihe jäänyt kesken? Vai puhutaanko me taas vaan pimpansaannista instabeibeiltä? Sitäkö varten se teoria on? (Kuinka puutteessa täytyy olla kehittääkseen jonkun himmelin puutteensa ympärille?)

Osalla teoreetikoista sosiaaliset taidot ja täten myös elämät, varmaankin ovat hukassa. Mutta näissä keskusteluissa toistuu aina sama kaava, missä te kuvittelette että asian tosiasiallisen tilan näkeminen vaatisi jotain naisettomuutta tai muitakaan ongelmia. Ei se niin mene, vaan ennemminkin niin, että naisettomat miehet ja kovimmat panomiehet ovat itseasiassa hyvin lähellä toisiaan näkemyksissä. Syyt ovat erit, mutta lopputulema sama, mikä saattaisi viitata totuudellisuuteen... Tavalliset miehet parisuhteissaan taas ovat kovin kiitollisia siitäkin mahdollisuudesta, eivät täten kovin innokkaita kyseenalastajia.

Ja tuo miksi naiset kiinnostuvat samoista miehistä on kovin luonnollista ja yleistä myös muilla nisäkkäillä. Tällä naisten nirsoudella ja koiraiden voimaa ja aikaansaavutta jumaloivalla asetelmalla turvataan lopulta koko lajin tulevaisuus. Miettikää nyt jos suomalaiset olisivat kaikki jonkun Mikal Jungnerin jälkeläisiä... Johan jo oravat olisi syöneet meidät sukupuuttoon jäitten kaikottua.

Edustaako Mikael Jungner tässä nyt jotain laiskaa ja heikkotasoista miestä, joka ei saa helposti naista, keskivertomiestä vaiko sitä alfaa jota kaikki naiset haluavat?

Mä haluan myös vastauksen tähän. Jungnerillahan on saaliin silmät, pituutta 178 cm ja alfan status, mikä näistä ratkaisee hänen tasonsa?

Kaikki tuo.

Käytännössä Jungnerin status on sen verran korkea että mies on YTM, vaikka ulkonäkö onkin perusperttiluokkaa.

Heikko leukakin vielä. Kompensoituvatko peräti 3 negatiivista ominaisuutta (178 cm ei liene riittävästi ollakseen positiivinen) sillä yhdellä statuksella? Miksi se status painaa enemmän, ja onko näiden piirteiden painoarvo vakio, siis jokin listaus olemassa siitä, mikä piirre nostaa miehen tasoa eniten? Jos on, ja jos status on joka tapauksessa siellä ylinnä, mitä ihmeen väliä sillä ainaisella pituusjankutuksella tai jollain muilla vähäpätöisemmillä ominaisuuksilla on, koska status joka tapauksessa ratkaisee? 

Siksi koska statuksella ei ole ylärajoja.

Mieti nyt vaikka 186cm miesmallia. Jos pituutta onkin 196cm niin se ei nosta tasoa enää. Jos 206cm niin alkaa jo laskea. Ulkonäöllinen maksimi on siinä. Jos yrittää trimmata ulkonäköä vielä paremmaksi, alkaa olemaan liian sliipattu tai liian bodattu.

Mutta statusta voi periaatteessa olla aina enemmän. Huono puoli on siinä että kaikilla ei voi olla samaan aikaan. Jos yksi nousee hierarkiassa ylemmäs, toinen tippuu väistämättä alemmas.

Niillä muilla ominaisuuksilla on siis väliä koska miehistä alle 0,1% on samassa statusluokassa kuin Jungner.

Tämä on ihan oikeasti hämmentävää. Jos status ratkaisee, oletan sen olevan raha+valta+julkisuus (ei ole alfuutta ilman ihailijakaartia)? Globaaleja giga-alfoja ovat siis esim Trump, Putin, Musk, Branson, Gates? Ja skaalaa pienentäen sitten se joku kotimainen toimari. Mun täytyy nyt sanoa että ok, onhan sekin tavoite.

Niin, ja sitten miehet voivat lopettaa täällä ülinan siitä, kun eivät saa haluamiaan (taso) naisia- siitä vaan hankkimaan koulutus tai muuten kiipeämään "statusmieheksi"(esim yksityisyrittäjänä), niin ongelma on ratkaistu!!!

Vihdoinkin!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo "kemia" on oikeasti jännä juttu. Yhden parhaista s-suhteistani koskaan koin miehen kanssa, joka ei ulkoiselta olemukseltaan ollut todellakaan sellainen, että kuvan perusteella olisin jossain Tinderissä kiinnostunut, tai kadulla katsonut kahta kertaa. Hänessä täyttyi varmaan monet niistä kliseistä, joita naiset ei tämänkään ketjun perusteella (miesten mielestä) huoli. No ylipainoinen ei ollut, mutta ei todellakaan sellainen tapaus, jota "yleisten normien" mukaan pidettäisiin millään tavalla hyvännäköisenä. Silti meidän välillä oli jotain sellaista kipinää, mitä kovin harvoin tulee vastaan ja tunne oli molemminpuolinen. Olosuhteiden pakosta koko homma oli ohi viikossa, mutta hyvät muistot jäi. Ja ennen kuin joku älähtää, että noniin, joku ulkkarihan se oli lomareissulla niin puolet vaan oikein, lomareissu oli kyllä kyseessä, mutta ihan suomipoika oli tämä kyseinen mies. En tiedä johtuuko feromoneista vai mistä, mutta joidenkin ihmisten kanssa sitä kemiaa vain on ja toisten ei. Joku voi olla ns. paperilla aivan täydellinen samoine kiinnostuksen kohteineen ja huumorintajuineen sun muineen, mutta kun ei sytytä, ei sytytä. Kai me sen verran eläimiä ollaan, että pyritään esim. hakemaan mahdollisimman erilaisia geenejä vaikka ei lisääntymisaikeita tietoisesti olisikaan.

Tai sitten asiaan vaikuttivat sinun ihanaaodotettukesälomamatkafiiliksesi. Keväällä/kesällä naiset ovat muutenkin halukkaampia kuin syksyllä/talvella.

Geeniselityksesi ei ole pätevä. MCH-geenien, siis ominaistuoksun, vaikutus on laimeampi nyky-yhteiskunnassa verrattuna n. 300 ihmisen heimoihin, ja se edellyttää lähikontaktia ilman voimakkaita hajusteita. Tältä osin kaikille pitäisi löytyä suuri määrä yhteensopivia kumppaneita.

Yksinkertaisesti, on aivotonta väittää että kaikki on vain kemiaa ja sitä joko on tai ei ole - etenkin miehille joista kukaan ei ole koskaan ollut kiinnostunut vaikka ikääkin on tyyliin 30v tai 40v.

Kyllä tuossa tilanteessa kyse on tasoasioista. Sis ulkonäkö, sosiaalinen asema, naisia miellyttävä käytös, soidinmenotaidot. Näistä yhdelläkään osa-alueella ei ole mitään sellaista mikä ylittäisi naisen kiinnostusriman. Siksi kemiat jäävät "kaverikemioiksi" eikä päästä lähikontaktiin testaamaan olisiko sitä geneettistä yhteensopivuutta.

Naiset kiistävät tämän vaikka on itsestäänselvää että ulkonäkörima ja statusrima ovat olemassa, miehekkäästi käyttäytyvä mies koetaan kiinnostavaksi ja kiinnostuksen herätessä on iso merkitys sillä hallitseeko mies käsivarsikoskettelun ja silmiin tuijottelun oikealla tavalla.

Jos naisten kemiaselittely pitäisi paikkansa, kaikkien miesten suosio olisi sama ja pysyisi ikuisesti muuttumattomana, vähintäänkin tunteiden osalta. Ei olisi suosittuja vs epäsuosittuja miehiä, tai miehiä joiden suosio muuttuisi.

 

Tämä teidän teorianne on siitä hauska, että ne naiset, jotka eivät lämpene teidän määrittelemällenne statusalfapökölle, eivät ole joko naisia tai lainkaan olemassa. "VALEHTELET!" on ainoa reaktio eriäviin kokemuksiin ja puhtaasti makuasioihin.

Statusalfoista kieltäytyminen johtuu pitkälti siitä, että useimmilla naisilla on kuitenkin se tasomittari itselläänkin tiedostettuna, eivät siis edes yritä jos joku on liian korkealla tasolla itseen nähden. Kettu ja pihlajanmarjat -efektikin elää näissä hyvin vahvana.

Huokaus. Tällainen asuntoautossa suuren osan vuodesta elävä downshiftaajahippi ei oikein jaa tätä geneeristä aisoposta, eikä kyllä statusalfojakaan. Totta hitossa mullakin on ihan ikiomat henkkoht mieltymykset kumppanin suhteen. Kaikilla on. Kysehän on juuri siitä, kuka on minulle paras mahdollinen kumppani. Niin ihmiset toimivat. Ei sillä ole väliä, mitä muut haluavat.  Miksi tämä on niin mahdotonta ymmärtää? Onko teillä minkäänlaista kokemusta ihmissuhteista vai jokin itsenäistymisvaihe jäänyt kesken? Vai puhutaanko me taas vaan pimpansaannista instabeibeiltä? Sitäkö varten se teoria on? (Kuinka puutteessa täytyy olla kehittääkseen jonkun himmelin puutteensa ympärille?)

Osalla teoreetikoista sosiaaliset taidot ja täten myös elämät, varmaankin ovat hukassa. Mutta näissä keskusteluissa toistuu aina sama kaava, missä te kuvittelette että asian tosiasiallisen tilan näkeminen vaatisi jotain naisettomuutta tai muitakaan ongelmia. Ei se niin mene, vaan ennemminkin niin, että naisettomat miehet ja kovimmat panomiehet ovat itseasiassa hyvin lähellä toisiaan näkemyksissä. Syyt ovat erit, mutta lopputulema sama, mikä saattaisi viitata totuudellisuuteen... Tavalliset miehet parisuhteissaan taas ovat kovin kiitollisia siitäkin mahdollisuudesta, eivät täten kovin innokkaita kyseenalastajia.

Ja tuo miksi naiset kiinnostuvat samoista miehistä on kovin luonnollista ja yleistä myös muilla nisäkkäillä. Tällä naisten nirsoudella ja koiraiden voimaa ja aikaansaavutta jumaloivalla asetelmalla turvataan lopulta koko lajin tulevaisuus. Miettikää nyt jos suomalaiset olisivat kaikki jonkun Mikal Jungnerin jälkeläisiä... Johan jo oravat olisi syöneet meidät sukupuuttoon jäitten kaikottua.

Edustaako Mikael Jungner tässä nyt jotain laiskaa ja heikkotasoista miestä, joka ei saa helposti naista, keskivertomiestä vaiko sitä alfaa jota kaikki naiset haluavat?

Mä haluan myös vastauksen tähän. Jungnerillahan on saaliin silmät, pituutta 178 cm ja alfan status, mikä näistä ratkaisee hänen tasonsa?

Kaikki tuo.

Käytännössä Jungnerin status on sen verran korkea että mies on YTM, vaikka ulkonäkö onkin perusperttiluokkaa.

Taidan olla aika erikoislaatuinen nainen kun Jungner on luontaan työntävä enkä tunne mitään vetoa häntä kohtaan vaikka teoreetikot rankkaavat hänet aika hyvin.

Minusta hänestä puhutaan aika usein negatiivisessa sävyssä näissä tasokeskusteluissa, ja minä olen aina vähän ihmetellyt sitä. Minusta hän menee ulkonäköosastolla siihen "tavallisen hyvännäköinen" -osastoon. Tähän tietysti vaikuttaa se, että tuollaiset vaaleat rillipäät viehättävät minua ulkoisesti muutenkin.

Jos korkeakoulututkinto vetää miehen tavistason yläpuolelle, kuten tässä keskustelussa on esitetty, Jungner oikeustieteen lisensiaattina ei ilmeisesti olisi tavis. Ja statusta mieheltä tietty löytyy enemmän kuin tavistimpuri uskaltaa edes haaveilla. Luonteesta on vaikea sanoa mitään, kun en miestä tunne. Ja silti tässäkin keskustelussa joku sanoi, että jos kaikki suomalaiset olisivat hänen jälkeläisiään, oravat olisivat syöneet meidät sukupuuttoon jäitten lähdön jälkeen. 😁

Tindermaster kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa miten tällainen tavisnainen saisi Tinderistä myöskään mitään? Kokeilin sitä nyt 3 viikkoa, sain 22 matchia. Ainakin 5 poisti heti. 4 aloitti keskustelun, kuudelle aloitin minä. Mistään ei tullut mitään vaikka juttu kulki osan kanssa hyvin ja yritin ehdottaa tapaamista. Pikkuhiljaa nämäkin poistivat. Tänään aamulla matcheja oli jäljellä 0, eli ilmeisesti hävisin pelin? Kaksi viimeistä poisti kun kyselin mitä tekevät viikonloppuna. Poistin koko roskan :D.

Olet ulkonäöllisesti alle keskitason, mutta naisena mätsäilit silti noin parhaan viidenneksen miehiä. Siksi miehiä ei paljon napin painallusta enempää lopulta kiinnostanut, ja apajille lienee ilmaantunut muitakin naisia.

Mätsääppä seuraavaksi kymmenen oikein ytimiä myöden etovaa herraa ja tule raportoimaan viestittely- ja tapaamishalukkuudesta. Sinun ei tietenkään tarvitse uhrata itseäsi ja tavata heitä, mutta kertoisitko meille rehellisesti testin tulokset?

Kumma juttu että aina tulee tämä sama vastaus. Ei, en tykännyt pitkistä paidattomista salihirmuista. Oletan että nämä pitkät ja komeat ovat niitä parhaimman tasoisia? Jos eivät, ketkä sitten ovat?

Tykkäilin lähinnä hoikista ruutupaitaisista miehistä joilla ei ollut paidattomia eikä aurinkolasikuvia. Tekstiä piti olla ja rehellinen kasvokuva. Sen näköisiä että minua ei pelottaisi tavata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo "kemia" on oikeasti jännä juttu. Yhden parhaista s-suhteistani koskaan koin miehen kanssa, joka ei ulkoiselta olemukseltaan ollut todellakaan sellainen, että kuvan perusteella olisin jossain Tinderissä kiinnostunut, tai kadulla katsonut kahta kertaa. Hänessä täyttyi varmaan monet niistä kliseistä, joita naiset ei tämänkään ketjun perusteella (miesten mielestä) huoli. No ylipainoinen ei ollut, mutta ei todellakaan sellainen tapaus, jota "yleisten normien" mukaan pidettäisiin millään tavalla hyvännäköisenä. Silti meidän välillä oli jotain sellaista kipinää, mitä kovin harvoin tulee vastaan ja tunne oli molemminpuolinen. Olosuhteiden pakosta koko homma oli ohi viikossa, mutta hyvät muistot jäi. Ja ennen kuin joku älähtää, että noniin, joku ulkkarihan se oli lomareissulla niin puolet vaan oikein, lomareissu oli kyllä kyseessä, mutta ihan suomipoika oli tämä kyseinen mies. En tiedä johtuuko feromoneista vai mistä, mutta joidenkin ihmisten kanssa sitä kemiaa vain on ja toisten ei. Joku voi olla ns. paperilla aivan täydellinen samoine kiinnostuksen kohteineen ja huumorintajuineen sun muineen, mutta kun ei sytytä, ei sytytä. Kai me sen verran eläimiä ollaan, että pyritään esim. hakemaan mahdollisimman erilaisia geenejä vaikka ei lisääntymisaikeita tietoisesti olisikaan.

Tai sitten asiaan vaikuttivat sinun ihanaaodotettukesälomamatkafiiliksesi. Keväällä/kesällä naiset ovat muutenkin halukkaampia kuin syksyllä/talvella.

Geeniselityksesi ei ole pätevä. MCH-geenien, siis ominaistuoksun, vaikutus on laimeampi nyky-yhteiskunnassa verrattuna n. 300 ihmisen heimoihin, ja se edellyttää lähikontaktia ilman voimakkaita hajusteita. Tältä osin kaikille pitäisi löytyä suuri määrä yhteensopivia kumppaneita.

Yksinkertaisesti, on aivotonta väittää että kaikki on vain kemiaa ja sitä joko on tai ei ole - etenkin miehille joista kukaan ei ole koskaan ollut kiinnostunut vaikka ikääkin on tyyliin 30v tai 40v.

Kyllä tuossa tilanteessa kyse on tasoasioista. Sis ulkonäkö, sosiaalinen asema, naisia miellyttävä käytös, soidinmenotaidot. Näistä yhdelläkään osa-alueella ei ole mitään sellaista mikä ylittäisi naisen kiinnostusriman. Siksi kemiat jäävät "kaverikemioiksi" eikä päästä lähikontaktiin testaamaan olisiko sitä geneettistä yhteensopivuutta.

Naiset kiistävät tämän vaikka on itsestäänselvää että ulkonäkörima ja statusrima ovat olemassa, miehekkäästi käyttäytyvä mies koetaan kiinnostavaksi ja kiinnostuksen herätessä on iso merkitys sillä hallitseeko mies käsivarsikoskettelun ja silmiin tuijottelun oikealla tavalla.

Jos naisten kemiaselittely pitäisi paikkansa, kaikkien miesten suosio olisi sama ja pysyisi ikuisesti muuttumattomana, vähintäänkin tunteiden osalta. Ei olisi suosittuja vs epäsuosittuja miehiä, tai miehiä joiden suosio muuttuisi.

 

Tämä teidän teorianne on siitä hauska, että ne naiset, jotka eivät lämpene teidän määrittelemällenne statusalfapökölle, eivät ole joko naisia tai lainkaan olemassa. "VALEHTELET!" on ainoa reaktio eriäviin kokemuksiin ja puhtaasti makuasioihin.

Statusalfoista kieltäytyminen johtuu pitkälti siitä, että useimmilla naisilla on kuitenkin se tasomittari itselläänkin tiedostettuna, eivät siis edes yritä jos joku on liian korkealla tasolla itseen nähden. Kettu ja pihlajanmarjat -efektikin elää näissä hyvin vahvana.

Huokaus. Tällainen asuntoautossa suuren osan vuodesta elävä downshiftaajahippi ei oikein jaa tätä geneeristä aisoposta, eikä kyllä statusalfojakaan. Totta hitossa mullakin on ihan ikiomat henkkoht mieltymykset kumppanin suhteen. Kaikilla on. Kysehän on juuri siitä, kuka on minulle paras mahdollinen kumppani. Niin ihmiset toimivat. Ei sillä ole väliä, mitä muut haluavat.  Miksi tämä on niin mahdotonta ymmärtää? Onko teillä minkäänlaista kokemusta ihmissuhteista vai jokin itsenäistymisvaihe jäänyt kesken? Vai puhutaanko me taas vaan pimpansaannista instabeibeiltä? Sitäkö varten se teoria on? (Kuinka puutteessa täytyy olla kehittääkseen jonkun himmelin puutteensa ympärille?)

Osalla teoreetikoista sosiaaliset taidot ja täten myös elämät, varmaankin ovat hukassa. Mutta näissä keskusteluissa toistuu aina sama kaava, missä te kuvittelette että asian tosiasiallisen tilan näkeminen vaatisi jotain naisettomuutta tai muitakaan ongelmia. Ei se niin mene, vaan ennemminkin niin, että naisettomat miehet ja kovimmat panomiehet ovat itseasiassa hyvin lähellä toisiaan näkemyksissä. Syyt ovat erit, mutta lopputulema sama, mikä saattaisi viitata totuudellisuuteen... Tavalliset miehet parisuhteissaan taas ovat kovin kiitollisia siitäkin mahdollisuudesta, eivät täten kovin innokkaita kyseenalastajia.

Ja tuo miksi naiset kiinnostuvat samoista miehistä on kovin luonnollista ja yleistä myös muilla nisäkkäillä. Tällä naisten nirsoudella ja koiraiden voimaa ja aikaansaavutta jumaloivalla asetelmalla turvataan lopulta koko lajin tulevaisuus. Miettikää nyt jos suomalaiset olisivat kaikki jonkun Mikal Jungnerin jälkeläisiä... Johan jo oravat olisi syöneet meidät sukupuuttoon jäitten kaikottua.

Samalla tavallahan ne pukille pääsemättömät miehet turvaavat lajin tulevaisuutta, jos nyt palataan sinne luolamiesaikoihin. Heilläkin on roolinsa heimon toimeentulossa. Ruokaahan voi hankkia ja saada panemattakin. Ei kaikkien tarvitse lisääntyä. Biologiselta kantiltahan alfa on se, joka saa geeninsä eteenpäin.

Noin muuten varmaan kaikki arkijärki-ihmiset tietävät, että kauniit ja komeat ihmiset ovat suosittuja, jos nyt eivät ole ihan viheliäisiä luonteeltaan. Sellaista se vaan on. Miksi se on teoreetikoille ongelma?

Turvaa tietenkin osaltaan, mutta kallisarvoisissa siemenissä on se taika. Eikä naisetkaan ole niin hömppiä etteikö tätä ymmärrä. Jos lauman "tavikset" ovat enemmän niitä raamikkaita laatikkoleukoja kuin hinteliä ullisijoita, niin laumalla on edessä kirkas tulevaisuus. Hinteliköiden kohtalona on pelästyä jokaista metsän risausta ja kietoutua lujasti toisiinsa kuin merten mitä kiehtovin laumaorganismi.

Siementen luovuttajallahan ei ole merkitystä, jos/kun koko heimon kaikki urokset turvaavat heimon kaikkia jälkeläisiä (epävarma isyys). Laji porskuttaa joka tapauksessa, tekivät hinteliköt mitä hyvänsä. (Saat merten laumaorganismin vaikuttamaan kiehtovalta visioimiini lihapäihin verrattuna.)Tämän pohjan päälle joitakin tuhansia vuosia aivokuoren kehitystä ja kulttuurievoluutiota tekee sen, ettei nykyihminen ole pelkästään biologiansa vietävänä. Onneksi.

Ja muuten, eihän meistä kukaan olisi täällä keskustelemassa, mikäli ihmiset eivät löytäisi toisiaan, pariutuisi pysyvämmänluonteisesti ja hankkisi lapsia. Vai ovatko jonkun vanhemmat alfoja? Vai eikö niitä alfoja ole aikaisemmin ollut lainkaan? Mistä niitä alfoja tulee lisää, jos vain betat lisääntyvät (tavallinen mies kelpaa perheenperustamisvaiheessa, alfa ei sitoudu)? Alfuudenhan täytyy tällöin olla joko resessiivisesti periytyvä tai opittu ominaisuus, ja kumpikaan ei kuulosta kovin alfalta.

Tai sitten se alfa on se perheeniskä.

Mutta kun ne geenit ei siirry infrapunalla, eikä ole koskaan siirtynyt. Ne survotaan sisään sota-alueelta kuin lätkässä ikään. Siksi varmaan jääkiekkoilijat ovatkin mitä eroottisimpia otuksia naisten silmissä. Hintelikköjä ei haluta sohimaan sota-alueelle, koska jälkikasvusta tulee kulmissa rusikoituvia hobitteja. Sen sijaan väännöissä pärjäävät halutaan, ja on aina haluttu päälle ähkimään. Toimisiko tämä näin jääkiekkovertauksena paremmin? Hinteliä insinöörejä nykyään risoo naisettomuudessa eniten se, että naisille kelpaa heitä paremmin jopa arvaamattomat ja holtittomat ylimaskuliiniset (ongelma)miehet. Näille on kehittynyt keskustelukulttuurissa oikein jännittävyyteen liittyvä nimikin.

Mutta asia on silti aina sama. Nämä kivikautiset heijastukset vaikuttavat yhä pariutumiseen, minkä sinäkin olet tuossa hyvin varovaisesti myöntänyt. Ei kai tässä siis oikein ole muuta puitavaa kuin sen merkityksestä. Sinä sen tuossa maalailit vähäiseksi, kun taas teoreetikot sanovat suureksi. Itse olen enemmän taipuvainen teoreetikoiden suuntaan, mutta toki pariutuminen on hieman muuttanut muotoaan. Ihmisen evoluutio on kuitenkin hidasta. Toisekseen sen suunnasta voidaan aina keskustella. Jokainen pariutumiseen vaikuttava keinotekoinen himmeli, kun muuttaa tätä lajin kehitystä.

Lopussa pohditkin mielenkiintoisesti alfuutta. Siihen en oikein enää jaksa takertua puhelimella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoteoria lienee sukua flatearth-teoria, mikä alkanut ihan vitsinä ja osa sitten hurahtaa siihen.

Vielä hullummalta kuulostaa teoria, jonka mukaan jokainen ihminen on tasan yhtä suosittu ja haluttu parisuhteeseen. Millään ominaisuuksilla ei ole mitään merkitystä.

Tässäkin ketjussa on jo useampaan kertaan todettu, että kolmevuotiaskin tietää, että päiväkodissa toiset ovat suositumpia kuin toiset. Mitään muuta informaatio tasoteoriakaan ei sisällä.

Mutta jos siihen uskoo ja siinä on opetettu, millä tasoa voi nostaa, niin mitä ihmettä te täällä meidän naisten kanssa asiasta jauhatte? Kohottakaa sitä tasoanne, sillähän ongelma poistuu! Emme me voi teidän tasoanne nostaa ja kun kerran millään, mitä me kerromme, ei ole väliä, niin jatkakaa miesten kesken teoretisointianne.

Voisiko suosituilla lapsilla olla yhteisiä piirteitä ja epäsuosituilla lapsilla taas joitain muita yhteisiä piirteitä? Jos näitä yhteisiä piirteitä on olemassa, voisiko tästä rakentaa jotain karkeita tasoja? Tämmöistä itse pohdin

ohis

Tehän olette jo rakentaneet ne tasot. Niitähän jauhetaan tällä palstalla joka ikinen päivä: komeus (joku myyttinen, klassinen jykeväleukametsästäjäsilmäkomeus), pituus, status, varakkuus. Noitahan te jankutatte. Eli ollakseen korkeaa tasoa, miehen pitää hankkia noita. Yksikään palstanainen ei ole noita vaatinut, te itse vaaditte itseltänne.

Tässä vuosien varrella näissä ketjuissa on tullut selväksi, ja teoreetikot ovat sen joskus myöntäneetkin, että koko pariutumistasomäärittelyjen tavoite on tehdä vaikutus toisiin miehiin. Jokainen haluaa olla alfa, jota muut miehet ihailevat. Ei sillä naisella ole kuin välinearvo; ugh, katsokaa, tällaisen/joukon tällaisia minä sain/olen saanut, olen kingi! Poikain sarvienkolistelua.

Ja minkälaisten poikain! Kieltämättä, mitä enemmän näistä jankutetaan, sen vähemmän verhottu se koko teorian homoeroottinen pohjavire on. Jokainen voi halutessaan tarkastella kaikkien laatikkopäiden ylijumalan kuvaa kuvahakusanalla alfagigachad. Kuin piraattikopio Tom of Finlandin taiteesta. Ylipäänsä tämä kaikki palstalla loputtomiin jauhettava silmien, leukojen, karvaisten pakaroiden ja muiden miehisten ruumiinosien ja maskuliinisen viehätysvoiman potimisen määrä ylittää moninkertaisesti sen, mikä heteronaisia kiinnostaa. Puhumattakaan siitä, että heteronaiset vaivautuisivat pohtimaan ja Herra paratkoon, luokittelemaan, toisten heteronaisten ruumiinosia. "Tuossapa alfatissit. Kuinka rytmikkäästi ne varmaan pompahtelevatkaan taas perjantai-iltana". Joo, ei tapahdu. 

Kyse taitaa lähinnä olla siitä mistä naiset viehättyvät.

Usein sanotaan että nainen haluaa miehen jonka muutkin naiset haluavat. Totta, mutta tätäkin enemmän nainen haluaa miehen jota muut miehet ihailevat.

Taustalla on kivikautinen biologia. Mitä korkeampi status miehellä on, sitä hulppeammat olot naisella ja tämän lapsilla.

Naiset eivät ole tässä asiassa juuri kehittyneet, oli hyvinvointiyhteiskunta tai ei.

Ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo "kemia" on oikeasti jännä juttu. Yhden parhaista s-suhteistani koskaan koin miehen kanssa, joka ei ulkoiselta olemukseltaan ollut todellakaan sellainen, että kuvan perusteella olisin jossain Tinderissä kiinnostunut, tai kadulla katsonut kahta kertaa. Hänessä täyttyi varmaan monet niistä kliseistä, joita naiset ei tämänkään ketjun perusteella (miesten mielestä) huoli. No ylipainoinen ei ollut, mutta ei todellakaan sellainen tapaus, jota "yleisten normien" mukaan pidettäisiin millään tavalla hyvännäköisenä. Silti meidän välillä oli jotain sellaista kipinää, mitä kovin harvoin tulee vastaan ja tunne oli molemminpuolinen. Olosuhteiden pakosta koko homma oli ohi viikossa, mutta hyvät muistot jäi. Ja ennen kuin joku älähtää, että noniin, joku ulkkarihan se oli lomareissulla niin puolet vaan oikein, lomareissu oli kyllä kyseessä, mutta ihan suomipoika oli tämä kyseinen mies. En tiedä johtuuko feromoneista vai mistä, mutta joidenkin ihmisten kanssa sitä kemiaa vain on ja toisten ei. Joku voi olla ns. paperilla aivan täydellinen samoine kiinnostuksen kohteineen ja huumorintajuineen sun muineen, mutta kun ei sytytä, ei sytytä. Kai me sen verran eläimiä ollaan, että pyritään esim. hakemaan mahdollisimman erilaisia geenejä vaikka ei lisääntymisaikeita tietoisesti olisikaan.

Tai sitten asiaan vaikuttivat sinun ihanaaodotettukesälomamatkafiiliksesi. Keväällä/kesällä naiset ovat muutenkin halukkaampia kuin syksyllä/talvella.

Geeniselityksesi ei ole pätevä. MCH-geenien, siis ominaistuoksun, vaikutus on laimeampi nyky-yhteiskunnassa verrattuna n. 300 ihmisen heimoihin, ja se edellyttää lähikontaktia ilman voimakkaita hajusteita. Tältä osin kaikille pitäisi löytyä suuri määrä yhteensopivia kumppaneita.

Yksinkertaisesti, on aivotonta väittää että kaikki on vain kemiaa ja sitä joko on tai ei ole - etenkin miehille joista kukaan ei ole koskaan ollut kiinnostunut vaikka ikääkin on tyyliin 30v tai 40v.

Kyllä tuossa tilanteessa kyse on tasoasioista. Sis ulkonäkö, sosiaalinen asema, naisia miellyttävä käytös, soidinmenotaidot. Näistä yhdelläkään osa-alueella ei ole mitään sellaista mikä ylittäisi naisen kiinnostusriman. Siksi kemiat jäävät "kaverikemioiksi" eikä päästä lähikontaktiin testaamaan olisiko sitä geneettistä yhteensopivuutta.

Naiset kiistävät tämän vaikka on itsestäänselvää että ulkonäkörima ja statusrima ovat olemassa, miehekkäästi käyttäytyvä mies koetaan kiinnostavaksi ja kiinnostuksen herätessä on iso merkitys sillä hallitseeko mies käsivarsikoskettelun ja silmiin tuijottelun oikealla tavalla.

Jos naisten kemiaselittely pitäisi paikkansa, kaikkien miesten suosio olisi sama ja pysyisi ikuisesti muuttumattomana, vähintäänkin tunteiden osalta. Ei olisi suosittuja vs epäsuosittuja miehiä, tai miehiä joiden suosio muuttuisi.

 

Tämä teidän teorianne on siitä hauska, että ne naiset, jotka eivät lämpene teidän määrittelemällenne statusalfapökölle, eivät ole joko naisia tai lainkaan olemassa. "VALEHTELET!" on ainoa reaktio eriäviin kokemuksiin ja puhtaasti makuasioihin.

Statusalfoista kieltäytyminen johtuu pitkälti siitä, että useimmilla naisilla on kuitenkin se tasomittari itselläänkin tiedostettuna, eivät siis edes yritä jos joku on liian korkealla tasolla itseen nähden. Kettu ja pihlajanmarjat -efektikin elää näissä hyvin vahvana.

Huokaus. Tällainen asuntoautossa suuren osan vuodesta elävä downshiftaajahippi ei oikein jaa tätä geneeristä aisoposta, eikä kyllä statusalfojakaan. Totta hitossa mullakin on ihan ikiomat henkkoht mieltymykset kumppanin suhteen. Kaikilla on. Kysehän on juuri siitä, kuka on minulle paras mahdollinen kumppani. Niin ihmiset toimivat. Ei sillä ole väliä, mitä muut haluavat.  Miksi tämä on niin mahdotonta ymmärtää? Onko teillä minkäänlaista kokemusta ihmissuhteista vai jokin itsenäistymisvaihe jäänyt kesken? Vai puhutaanko me taas vaan pimpansaannista instabeibeiltä? Sitäkö varten se teoria on? (Kuinka puutteessa täytyy olla kehittääkseen jonkun himmelin puutteensa ympärille?)

Osalla teoreetikoista sosiaaliset taidot ja täten myös elämät, varmaankin ovat hukassa. Mutta näissä keskusteluissa toistuu aina sama kaava, missä te kuvittelette että asian tosiasiallisen tilan näkeminen vaatisi jotain naisettomuutta tai muitakaan ongelmia. Ei se niin mene, vaan ennemminkin niin, että naisettomat miehet ja kovimmat panomiehet ovat itseasiassa hyvin lähellä toisiaan näkemyksissä. Syyt ovat erit, mutta lopputulema sama, mikä saattaisi viitata totuudellisuuteen... Tavalliset miehet parisuhteissaan taas ovat kovin kiitollisia siitäkin mahdollisuudesta, eivät täten kovin innokkaita kyseenalastajia.

Ja tuo miksi naiset kiinnostuvat samoista miehistä on kovin luonnollista ja yleistä myös muilla nisäkkäillä. Tällä naisten nirsoudella ja koiraiden voimaa ja aikaansaavutta jumaloivalla asetelmalla turvataan lopulta koko lajin tulevaisuus. Miettikää nyt jos suomalaiset olisivat kaikki jonkun Mikal Jungnerin jälkeläisiä... Johan jo oravat olisi syöneet meidät sukupuuttoon jäitten kaikottua.

Edustaako Mikael Jungner tässä nyt jotain laiskaa ja heikkotasoista miestä, joka ei saa helposti naista, keskivertomiestä vaiko sitä alfaa jota kaikki naiset haluavat?

Mä haluan myös vastauksen tähän. Jungnerillahan on saaliin silmät, pituutta 178 cm ja alfan status, mikä näistä ratkaisee hänen tasonsa?

Kaikki tuo.

Käytännössä Jungnerin status on sen verran korkea että mies on YTM, vaikka ulkonäkö onkin perusperttiluokkaa.

Heikko leukakin vielä. Kompensoituvatko peräti 3 negatiivista ominaisuutta (178 cm ei liene riittävästi ollakseen positiivinen) sillä yhdellä statuksella? Miksi se status painaa enemmän, ja onko näiden piirteiden painoarvo vakio, siis jokin listaus olemassa siitä, mikä piirre nostaa miehen tasoa eniten? Jos on, ja jos status on joka tapauksessa siellä ylinnä, mitä ihmeen väliä sillä ainaisella pituusjankutuksella tai jollain muilla vähäpätöisemmillä ominaisuuksilla on, koska status joka tapauksessa ratkaisee? 

Siksi koska statuksella ei ole ylärajoja.

Mieti nyt vaikka 186cm miesmallia. Jos pituutta onkin 196cm niin se ei nosta tasoa enää. Jos 206cm niin alkaa jo laskea. Ulkonäöllinen maksimi on siinä. Jos yrittää trimmata ulkonäköä vielä paremmaksi, alkaa olemaan liian sliipattu tai liian bodattu.

Mutta statusta voi periaatteessa olla aina enemmän. Huono puoli on siinä että kaikilla ei voi olla samaan aikaan. Jos yksi nousee hierarkiassa ylemmäs, toinen tippuu väistämättä alemmas.

Niillä muilla ominaisuuksilla on siis väliä koska miehistä alle 0,1% on samassa statusluokassa kuin Jungner.

Tämä on ihan oikeasti hämmentävää. Jos status ratkaisee, oletan sen olevan raha+valta+julkisuus (ei ole alfuutta ilman ihailijakaartia)? Globaaleja giga-alfoja ovat siis esim Trump, Putin, Musk, Branson, Gates? Ja skaalaa pienentäen sitten se joku kotimainen toimari. Mun täytyy nyt sanoa että ok, onhan sekin tavoite.

Niin, ja sitten miehet voivat lopettaa täällä ülinan siitä, kun eivät saa haluamiaan (taso) naisia- siitä vaan hankkimaan koulutus tai muuten kiipeämään "statusmieheksi"(esim yksityisyrittäjänä), niin ongelma on ratkaistu!!!

Ei ne pysty, kun vinkuminen on paljon helpompaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoteoria lienee sukua flatearth-teoria, mikä alkanut ihan vitsinä ja osa sitten hurahtaa siihen.

Vielä hullummalta kuulostaa teoria, jonka mukaan jokainen ihminen on tasan yhtä suosittu ja haluttu parisuhteeseen. Millään ominaisuuksilla ei ole mitään merkitystä.

Tässäkin ketjussa on jo useampaan kertaan todettu, että kolmevuotiaskin tietää, että päiväkodissa toiset ovat suositumpia kuin toiset. Mitään muuta informaatio tasoteoriakaan ei sisällä.

Mutta jos siihen uskoo ja siinä on opetettu, millä tasoa voi nostaa, niin mitä ihmettä te täällä meidän naisten kanssa asiasta jauhatte? Kohottakaa sitä tasoanne, sillähän ongelma poistuu! Emme me voi teidän tasoanne nostaa ja kun kerran millään, mitä me kerromme, ei ole väliä, niin jatkakaa miesten kesken teoretisointianne.

Voisiko suosituilla lapsilla olla yhteisiä piirteitä ja epäsuosituilla lapsilla taas joitain muita yhteisiä piirteitä? Jos näitä yhteisiä piirteitä on olemassa, voisiko tästä rakentaa jotain karkeita tasoja? Tämmöistä itse pohdin

ohis

Tehän olette jo rakentaneet ne tasot. Niitähän jauhetaan tällä palstalla joka ikinen päivä: komeus (joku myyttinen, klassinen jykeväleukametsästäjäsilmäkomeus), pituus, status, varakkuus. Noitahan te jankutatte. Eli ollakseen korkeaa tasoa, miehen pitää hankkia noita. Yksikään palstanainen ei ole noita vaatinut, te itse vaaditte itseltänne.

Siis ketkä "te"? Entä jos kertoisit mieluummin omat ajatuksesi etkä sitä mitä uskot "meidän" ajattelevan? Ensimmäinen kysymys voisi olla: Onko olemassa mitattavia piirteitä, jotka selvästi lisäävät/vähentävät kysyntää? Tiedät näemmä enemmän jostain silmäjutuista, mutta pituutta minäkin osaan mitata. Jos tarkastellaan miehiä, joiden pituus on välillä, joka on 1-2 keskihajontaa keskiarvosta molempiin suuntiin (eli lyhyitä ja pitkiä), niin onko näiden miesten kysynnällä eroja?

Voi jeesusmaaria. Mitä jos puhuttaisiin ihmisistä eikä keskihajonnoista ja keskiarvoista. Minä olen ollut rakastunut vähän yli 160 cm -190 cm pitkiin miehiin. Elämäni suurimmat rakkaudet ovat olleet +/-170 cm.

Minkä pituisiin naisiin sinä olet ollut rakastunut?

Te olette niin miljoona kertaa luetelleet nuo "mitattavat piirteet", joten älä viitsi leikkiä tyhmää. Te = tasa-arvoteoreetikot, jotka hokevat gigaleukalentäjächadia. Emme me naiset. Muutamaa yksittäistä kirjoittajaa lukuun ottamatta korkeintaan provosointimielessä tai jos mies esiintyy naisena, näissä keskusteluissa on edellytetty yli 180 cm pituutta.

Kerro minulle: uskotko vilpittömästi, että meillä palstamammoilla on kotonamme gigaleukachad? Vai olisiko sittenkin ihan tavallinen mies? Eli tavallinen mies on kuin onkin onnistunut pariutumaan ja vieläpä Tinderin aikakaudella.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän jo etukäteen että keskustelu näiden miesten kanssa on turhaa, mutta laitan silti lyhyen kuitin. Olet väärässä. Elät jossain ihme seiska-instagram-maailmassa, etkä ilmeisesti ole paljon tekemisissä ihmisten kanssa. Tavallisessa maailmassa, tavalliset ihmiset seurustelee toistensa kanssa piste. Kaikki ihmiset joita mä tunnen, on ihan tavallisten kaljamahaisten putkimiesten ja rakennusmiesten kanssa naimisissa. Ja vieläpä rakastaa näitä ukkojaan! Jää kotiin kuolaamaan niitä instagram-kuvia ja itke tai nouse sieltä tietokonetuolilta, hanki töitä ja tule elämään tavallista elämää, minkä me muutkin hyväksymme, sinusta ei tule koskaan mitään david beckhamia.

Juuri näin! Olen mies ja yhdyn täysin... siis.. eli, tota...

Niin, että ihan samaa mieltä. Lopettakaa ny jätkät se valitus! Surkeeta katsella teidän vinkumista.

t. perheellinen tavismies

Avoin kirja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo "kemia" on oikeasti jännä juttu. Yhden parhaista s-suhteistani koskaan koin miehen kanssa, joka ei ulkoiselta olemukseltaan ollut todellakaan sellainen, että kuvan perusteella olisin jossain Tinderissä kiinnostunut, tai kadulla katsonut kahta kertaa. Hänessä täyttyi varmaan monet niistä kliseistä, joita naiset ei tämänkään ketjun perusteella (miesten mielestä) huoli. No ylipainoinen ei ollut, mutta ei todellakaan sellainen tapaus, jota "yleisten normien" mukaan pidettäisiin millään tavalla hyvännäköisenä. Silti meidän välillä oli jotain sellaista kipinää, mitä kovin harvoin tulee vastaan ja tunne oli molemminpuolinen. Olosuhteiden pakosta koko homma oli ohi viikossa, mutta hyvät muistot jäi. Ja ennen kuin joku älähtää, että noniin, joku ulkkarihan se oli lomareissulla niin puolet vaan oikein, lomareissu oli kyllä kyseessä, mutta ihan suomipoika oli tämä kyseinen mies. En tiedä johtuuko feromoneista vai mistä, mutta joidenkin ihmisten kanssa sitä kemiaa vain on ja toisten ei. Joku voi olla ns. paperilla aivan täydellinen samoine kiinnostuksen kohteineen ja huumorintajuineen sun muineen, mutta kun ei sytytä, ei sytytä. Kai me sen verran eläimiä ollaan, että pyritään esim. hakemaan mahdollisimman erilaisia geenejä vaikka ei lisääntymisaikeita tietoisesti olisikaan.

Tai sitten asiaan vaikuttivat sinun ihanaaodotettukesälomamatkafiiliksesi. Keväällä/kesällä naiset ovat muutenkin halukkaampia kuin syksyllä/talvella.

Geeniselityksesi ei ole pätevä. MCH-geenien, siis ominaistuoksun, vaikutus on laimeampi nyky-yhteiskunnassa verrattuna n. 300 ihmisen heimoihin, ja se edellyttää lähikontaktia ilman voimakkaita hajusteita. Tältä osin kaikille pitäisi löytyä suuri määrä yhteensopivia kumppaneita.

Yksinkertaisesti, on aivotonta väittää että kaikki on vain kemiaa ja sitä joko on tai ei ole - etenkin miehille joista kukaan ei ole koskaan ollut kiinnostunut vaikka ikääkin on tyyliin 30v tai 40v.

Kyllä tuossa tilanteessa kyse on tasoasioista. Sis ulkonäkö, sosiaalinen asema, naisia miellyttävä käytös, soidinmenotaidot. Näistä yhdelläkään osa-alueella ei ole mitään sellaista mikä ylittäisi naisen kiinnostusriman. Siksi kemiat jäävät "kaverikemioiksi" eikä päästä lähikontaktiin testaamaan olisiko sitä geneettistä yhteensopivuutta.

Naiset kiistävät tämän vaikka on itsestäänselvää että ulkonäkörima ja statusrima ovat olemassa, miehekkäästi käyttäytyvä mies koetaan kiinnostavaksi ja kiinnostuksen herätessä on iso merkitys sillä hallitseeko mies käsivarsikoskettelun ja silmiin tuijottelun oikealla tavalla.

Jos naisten kemiaselittely pitäisi paikkansa, kaikkien miesten suosio olisi sama ja pysyisi ikuisesti muuttumattomana, vähintäänkin tunteiden osalta. Ei olisi suosittuja vs epäsuosittuja miehiä, tai miehiä joiden suosio muuttuisi.

 

Tämä teidän teorianne on siitä hauska, että ne naiset, jotka eivät lämpene teidän määrittelemällenne statusalfapökölle, eivät ole joko naisia tai lainkaan olemassa. "VALEHTELET!" on ainoa reaktio eriäviin kokemuksiin ja puhtaasti makuasioihin.

Statusalfoista kieltäytyminen johtuu pitkälti siitä, että useimmilla naisilla on kuitenkin se tasomittari itselläänkin tiedostettuna, eivät siis edes yritä jos joku on liian korkealla tasolla itseen nähden. Kettu ja pihlajanmarjat -efektikin elää näissä hyvin vahvana.

Huokaus. Tällainen asuntoautossa suuren osan vuodesta elävä downshiftaajahippi ei oikein jaa tätä geneeristä aisoposta, eikä kyllä statusalfojakaan. Totta hitossa mullakin on ihan ikiomat henkkoht mieltymykset kumppanin suhteen. Kaikilla on. Kysehän on juuri siitä, kuka on minulle paras mahdollinen kumppani. Niin ihmiset toimivat. Ei sillä ole väliä, mitä muut haluavat.  Miksi tämä on niin mahdotonta ymmärtää? Onko teillä minkäänlaista kokemusta ihmissuhteista vai jokin itsenäistymisvaihe jäänyt kesken? Vai puhutaanko me taas vaan pimpansaannista instabeibeiltä? Sitäkö varten se teoria on? (Kuinka puutteessa täytyy olla kehittääkseen jonkun himmelin puutteensa ympärille?)

Osalla teoreetikoista sosiaaliset taidot ja täten myös elämät, varmaankin ovat hukassa. Mutta näissä keskusteluissa toistuu aina sama kaava, missä te kuvittelette että asian tosiasiallisen tilan näkeminen vaatisi jotain naisettomuutta tai muitakaan ongelmia. Ei se niin mene, vaan ennemminkin niin, että naisettomat miehet ja kovimmat panomiehet ovat itseasiassa hyvin lähellä toisiaan näkemyksissä. Syyt ovat erit, mutta lopputulema sama, mikä saattaisi viitata totuudellisuuteen... Tavalliset miehet parisuhteissaan taas ovat kovin kiitollisia siitäkin mahdollisuudesta, eivät täten kovin innokkaita kyseenalastajia.

Ja tuo miksi naiset kiinnostuvat samoista miehistä on kovin luonnollista ja yleistä myös muilla nisäkkäillä. Tällä naisten nirsoudella ja koiraiden voimaa ja aikaansaavutta jumaloivalla asetelmalla turvataan lopulta koko lajin tulevaisuus. Miettikää nyt jos suomalaiset olisivat kaikki jonkun Mikal Jungnerin jälkeläisiä... Johan jo oravat olisi syöneet meidät sukupuuttoon jäitten kaikottua.

Samalla tavallahan ne pukille pääsemättömät miehet turvaavat lajin tulevaisuutta, jos nyt palataan sinne luolamiesaikoihin. Heilläkin on roolinsa heimon toimeentulossa. Ruokaahan voi hankkia ja saada panemattakin. Ei kaikkien tarvitse lisääntyä. Biologiselta kantiltahan alfa on se, joka saa geeninsä eteenpäin.

Noin muuten varmaan kaikki arkijärki-ihmiset tietävät, että kauniit ja komeat ihmiset ovat suosittuja, jos nyt eivät ole ihan viheliäisiä luonteeltaan. Sellaista se vaan on. Miksi se on teoreetikoille ongelma?

Turvaa tietenkin osaltaan, mutta kallisarvoisissa siemenissä on se taika. Eikä naisetkaan ole niin hömppiä etteikö tätä ymmärrä. Jos lauman "tavikset" ovat enemmän niitä raamikkaita laatikkoleukoja kuin hinteliä ullisijoita, niin laumalla on edessä kirkas tulevaisuus. Hinteliköiden kohtalona on pelästyä jokaista metsän risausta ja kietoutua lujasti toisiinsa kuin merten mitä kiehtovin laumaorganismi.

Siementen luovuttajallahan ei ole merkitystä, jos/kun koko heimon kaikki urokset turvaavat heimon kaikkia jälkeläisiä (epävarma isyys). Laji porskuttaa joka tapauksessa, tekivät hinteliköt mitä hyvänsä. (Saat merten laumaorganismin vaikuttamaan kiehtovalta visioimiini lihapäihin verrattuna.)Tämän pohjan päälle joitakin tuhansia vuosia aivokuoren kehitystä ja kulttuurievoluutiota tekee sen, ettei nykyihminen ole pelkästään biologiansa vietävänä. Onneksi.

Ja muuten, eihän meistä kukaan olisi täällä keskustelemassa, mikäli ihmiset eivät löytäisi toisiaan, pariutuisi pysyvämmänluonteisesti ja hankkisi lapsia. Vai ovatko jonkun vanhemmat alfoja? Vai eikö niitä alfoja ole aikaisemmin ollut lainkaan? Mistä niitä alfoja tulee lisää, jos vain betat lisääntyvät (tavallinen mies kelpaa perheenperustamisvaiheessa, alfa ei sitoudu)? Alfuudenhan täytyy tällöin olla joko resessiivisesti periytyvä tai opittu ominaisuus, ja kumpikaan ei kuulosta kovin alfalta.

Tai sitten se alfa on se perheeniskä.

Mutta kun ne geenit ei siirry infrapunalla, eikä ole koskaan siirtynyt. Ne survotaan sisään sota-alueelta kuin lätkässä ikään. Siksi varmaan jääkiekkoilijat ovatkin mitä eroottisimpia otuksia naisten silmissä. Hintelikköjä ei haluta sohimaan sota-alueelle, koska jälkikasvusta tulee kulmissa rusikoituvia hobitteja. Sen sijaan väännöissä pärjäävät halutaan, ja on aina haluttu päälle ähkimään. Toimisiko tämä näin jääkiekkovertauksena paremmin? Hinteliä insinöörejä nykyään risoo naisettomuudessa eniten se, että naisille kelpaa heitä paremmin jopa arvaamattomat ja holtittomat ylimaskuliiniset (ongelma)miehet. Näille on kehittynyt keskustelukulttuurissa oikein jännittävyyteen liittyvä nimikin.

Mutta asia on silti aina sama. Nämä kivikautiset heijastukset vaikuttavat yhä pariutumiseen, minkä sinäkin olet tuossa hyvin varovaisesti myöntänyt. Ei kai tässä siis oikein ole muuta puitavaa kuin sen merkityksestä. Sinä sen tuossa maalailit vähäiseksi, kun taas teoreetikot sanovat suureksi. Itse olen enemmän taipuvainen teoreetikoiden suuntaan, mutta toki pariutuminen on hieman muuttanut muotoaan. Ihmisen evoluutio on kuitenkin hidasta. Toisekseen sen suunnasta voidaan aina keskustella. Jokainen pariutumiseen vaikuttava keinotekoinen himmeli, kun muuttaa tätä lajin kehitystä.

Lopussa pohditkin mielenkiintoisesti alfuutta. Siihen en oikein enää jaksa takertua puhelimella.

Odotan, että jaksat, jaksoithan kirjoittaa kokopitkän viestin ennen kuin pääsit siihen osaan, johon et sitten saakaan vastattua ja väsähdit. Mulla sekä biologia että kulttuurihistoria olivat vain sivuaineita, mutta olen toki jatkossakin mielenkiinnolla mukana pohtimassa alfuuden periytymistä. Ilmeisesti teoria on kuitenkin insinöörien ominta alaa, mikä kyllä selittää hyvin kaiken sen mittailun ja luokittelun tarpeen.

Valita Tinderin tekijöille jos Tinder on jotain pilannut. Nyt valitatte täällä palstalla aivan viattomille ihmisille.

Oispa ketjussa edes keskustelua tai oispa jutut edes kunnolla viihdyttäviä.

Terassit on auki, miehiä ja naisia on liikenteessä, sinne katteleen hus nyt.

t. yks ikisinkkumies, jolla ei ole syytä valittaa, mutta keskustelee mielellään, vaikkei Tinderiä käytäkään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tässä niinkuin pohjimmiltaan halutaan? Sitäkö, että naiset kävisivät treffeillä kaikkien miesten kanssa? Kenet sitten pitäisi valita kumppaniksi - ensimmäinen, joka ehtii ehdottaa tapaamista? Ensimmäinen joka haluaa? Vähiten kiinnostava? Vaiko edelleen se, jonka kanssa oikeasti haluaa olla? Mutta sitten toisaalta valitetaan, että naiset kuitenkin ovat vääränlaisia niin ulkonäöllisesti kuin persoonaltaan, niin toivoisitteko siis, että jostain tulisi lisää uudenlaisia naisia, vai että naiset muuttuisivat, vai mitä? Ja jos nyt on vaikka pullukka nainen, joka tykkää matkustelusta ja viineistä, niin mitä tälle ongelmalle tulisi tehdä?

Eiköhän teoreetikot pohjimmiltaan haluaisi, että naiset myöntäisivät totuuden. Sen minkä näkee tosielämässä ja kaikissa tilastoissa. Eli naisten aito kiinnostus kanavoituu lopulta pienehkölle miesjoukkiolle. Tinderaikana tämä sitten realisoituu siten, että pieni mieskomistusten joukkio höyläilee innosta piukeana naisten enemmistöä. Tavalliset miehet sitten ihmettelevät, kun suht tavallisiinkaan naisiin ei saa mitään kontaktia, ja vain pulleat yksinhuoltajat osoittavat jotain elon merkkejä.

Mitä tuo on muuta kuin puhdasta tasojen sinfoniaa.

Näin.

Ne muut löytää taviksensa sit kun ikää on sen verran että tarvitaan mies perhettä varten.

Aito kiinnostus kanavoituu siihen miesten joukkoon joka olisi päässyt ennen yksiavioisuuden aikaa lisääntymään.

Ei jumalauta, mikä teitä (nuoria miehiä) vaivaa? Hankkikaa sitä persettä vaikka maksullisista, jos sitten vaikka vähän helpottaisi.

Hyvällä itsetunnoilla ja puheilla saa 9/10 naisesta. Siinä mitää tasoteorioita tarvita!

m50+

Vierailija kirjoitti:

Avoin kirja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo "kemia" on oikeasti jännä juttu. Yhden parhaista s-suhteistani koskaan koin miehen kanssa, joka ei ulkoiselta olemukseltaan ollut todellakaan sellainen, että kuvan perusteella olisin jossain Tinderissä kiinnostunut, tai kadulla katsonut kahta kertaa. Hänessä täyttyi varmaan monet niistä kliseistä, joita naiset ei tämänkään ketjun perusteella (miesten mielestä) huoli. No ylipainoinen ei ollut, mutta ei todellakaan sellainen tapaus, jota "yleisten normien" mukaan pidettäisiin millään tavalla hyvännäköisenä. Silti meidän välillä oli jotain sellaista kipinää, mitä kovin harvoin tulee vastaan ja tunne oli molemminpuolinen. Olosuhteiden pakosta koko homma oli ohi viikossa, mutta hyvät muistot jäi. Ja ennen kuin joku älähtää, että noniin, joku ulkkarihan se oli lomareissulla niin puolet vaan oikein, lomareissu oli kyllä kyseessä, mutta ihan suomipoika oli tämä kyseinen mies. En tiedä johtuuko feromoneista vai mistä, mutta joidenkin ihmisten kanssa sitä kemiaa vain on ja toisten ei. Joku voi olla ns. paperilla aivan täydellinen samoine kiinnostuksen kohteineen ja huumorintajuineen sun muineen, mutta kun ei sytytä, ei sytytä. Kai me sen verran eläimiä ollaan, että pyritään esim. hakemaan mahdollisimman erilaisia geenejä vaikka ei lisääntymisaikeita tietoisesti olisikaan.

Tai sitten asiaan vaikuttivat sinun ihanaaodotettukesälomamatkafiiliksesi. Keväällä/kesällä naiset ovat muutenkin halukkaampia kuin syksyllä/talvella.

Geeniselityksesi ei ole pätevä. MCH-geenien, siis ominaistuoksun, vaikutus on laimeampi nyky-yhteiskunnassa verrattuna n. 300 ihmisen heimoihin, ja se edellyttää lähikontaktia ilman voimakkaita hajusteita. Tältä osin kaikille pitäisi löytyä suuri määrä yhteensopivia kumppaneita.

Yksinkertaisesti, on aivotonta väittää että kaikki on vain kemiaa ja sitä joko on tai ei ole - etenkin miehille joista kukaan ei ole koskaan ollut kiinnostunut vaikka ikääkin on tyyliin 30v tai 40v.

Kyllä tuossa tilanteessa kyse on tasoasioista. Sis ulkonäkö, sosiaalinen asema, naisia miellyttävä käytös, soidinmenotaidot. Näistä yhdelläkään osa-alueella ei ole mitään sellaista mikä ylittäisi naisen kiinnostusriman. Siksi kemiat jäävät "kaverikemioiksi" eikä päästä lähikontaktiin testaamaan olisiko sitä geneettistä yhteensopivuutta.

Naiset kiistävät tämän vaikka on itsestäänselvää että ulkonäkörima ja statusrima ovat olemassa, miehekkäästi käyttäytyvä mies koetaan kiinnostavaksi ja kiinnostuksen herätessä on iso merkitys sillä hallitseeko mies käsivarsikoskettelun ja silmiin tuijottelun oikealla tavalla.

Jos naisten kemiaselittely pitäisi paikkansa, kaikkien miesten suosio olisi sama ja pysyisi ikuisesti muuttumattomana, vähintäänkin tunteiden osalta. Ei olisi suosittuja vs epäsuosittuja miehiä, tai miehiä joiden suosio muuttuisi.

 

Tämä teidän teorianne on siitä hauska, että ne naiset, jotka eivät lämpene teidän määrittelemällenne statusalfapökölle, eivät ole joko naisia tai lainkaan olemassa. "VALEHTELET!" on ainoa reaktio eriäviin kokemuksiin ja puhtaasti makuasioihin.

Statusalfoista kieltäytyminen johtuu pitkälti siitä, että useimmilla naisilla on kuitenkin se tasomittari itselläänkin tiedostettuna, eivät siis edes yritä jos joku on liian korkealla tasolla itseen nähden. Kettu ja pihlajanmarjat -efektikin elää näissä hyvin vahvana.

Huokaus. Tällainen asuntoautossa suuren osan vuodesta elävä downshiftaajahippi ei oikein jaa tätä geneeristä aisoposta, eikä kyllä statusalfojakaan. Totta hitossa mullakin on ihan ikiomat henkkoht mieltymykset kumppanin suhteen. Kaikilla on. Kysehän on juuri siitä, kuka on minulle paras mahdollinen kumppani. Niin ihmiset toimivat. Ei sillä ole väliä, mitä muut haluavat.  Miksi tämä on niin mahdotonta ymmärtää? Onko teillä minkäänlaista kokemusta ihmissuhteista vai jokin itsenäistymisvaihe jäänyt kesken? Vai puhutaanko me taas vaan pimpansaannista instabeibeiltä? Sitäkö varten se teoria on? (Kuinka puutteessa täytyy olla kehittääkseen jonkun himmelin puutteensa ympärille?)

Osalla teoreetikoista sosiaaliset taidot ja täten myös elämät, varmaankin ovat hukassa. Mutta näissä keskusteluissa toistuu aina sama kaava, missä te kuvittelette että asian tosiasiallisen tilan näkeminen vaatisi jotain naisettomuutta tai muitakaan ongelmia. Ei se niin mene, vaan ennemminkin niin, että naisettomat miehet ja kovimmat panomiehet ovat itseasiassa hyvin lähellä toisiaan näkemyksissä. Syyt ovat erit, mutta lopputulema sama, mikä saattaisi viitata totuudellisuuteen... Tavalliset miehet parisuhteissaan taas ovat kovin kiitollisia siitäkin mahdollisuudesta, eivät täten kovin innokkaita kyseenalastajia.

Ja tuo miksi naiset kiinnostuvat samoista miehistä on kovin luonnollista ja yleistä myös muilla nisäkkäillä. Tällä naisten nirsoudella ja koiraiden voimaa ja aikaansaavutta jumaloivalla asetelmalla turvataan lopulta koko lajin tulevaisuus. Miettikää nyt jos suomalaiset olisivat kaikki jonkun Mikal Jungnerin jälkeläisiä... Johan jo oravat olisi syöneet meidät sukupuuttoon jäitten kaikottua.

Samalla tavallahan ne pukille pääsemättömät miehet turvaavat lajin tulevaisuutta, jos nyt palataan sinne luolamiesaikoihin. Heilläkin on roolinsa heimon toimeentulossa. Ruokaahan voi hankkia ja saada panemattakin. Ei kaikkien tarvitse lisääntyä. Biologiselta kantiltahan alfa on se, joka saa geeninsä eteenpäin.

Noin muuten varmaan kaikki arkijärki-ihmiset tietävät, että kauniit ja komeat ihmiset ovat suosittuja, jos nyt eivät ole ihan viheliäisiä luonteeltaan. Sellaista se vaan on. Miksi se on teoreetikoille ongelma?

Turvaa tietenkin osaltaan, mutta kallisarvoisissa siemenissä on se taika. Eikä naisetkaan ole niin hömppiä etteikö tätä ymmärrä. Jos lauman "tavikset" ovat enemmän niitä raamikkaita laatikkoleukoja kuin hinteliä ullisijoita, niin laumalla on edessä kirkas tulevaisuus. Hinteliköiden kohtalona on pelästyä jokaista metsän risausta ja kietoutua lujasti toisiinsa kuin merten mitä kiehtovin laumaorganismi.

Siementen luovuttajallahan ei ole merkitystä, jos/kun koko heimon kaikki urokset turvaavat heimon kaikkia jälkeläisiä (epävarma isyys). Laji porskuttaa joka tapauksessa, tekivät hinteliköt mitä hyvänsä. (Saat merten laumaorganismin vaikuttamaan kiehtovalta visioimiini lihapäihin verrattuna.)Tämän pohjan päälle joitakin tuhansia vuosia aivokuoren kehitystä ja kulttuurievoluutiota tekee sen, ettei nykyihminen ole pelkästään biologiansa vietävänä. Onneksi.

Ja muuten, eihän meistä kukaan olisi täällä keskustelemassa, mikäli ihmiset eivät löytäisi toisiaan, pariutuisi pysyvämmänluonteisesti ja hankkisi lapsia. Vai ovatko jonkun vanhemmat alfoja? Vai eikö niitä alfoja ole aikaisemmin ollut lainkaan? Mistä niitä alfoja tulee lisää, jos vain betat lisääntyvät (tavallinen mies kelpaa perheenperustamisvaiheessa, alfa ei sitoudu)? Alfuudenhan täytyy tällöin olla joko resessiivisesti periytyvä tai opittu ominaisuus, ja kumpikaan ei kuulosta kovin alfalta.

Tai sitten se alfa on se perheeniskä.

Mutta kun ne geenit ei siirry infrapunalla, eikä ole koskaan siirtynyt. Ne survotaan sisään sota-alueelta kuin lätkässä ikään. Siksi varmaan jääkiekkoilijat ovatkin mitä eroottisimpia otuksia naisten silmissä. Hintelikköjä ei haluta sohimaan sota-alueelle, koska jälkikasvusta tulee kulmissa rusikoituvia hobitteja. Sen sijaan väännöissä pärjäävät halutaan, ja on aina haluttu päälle ähkimään. Toimisiko tämä näin jääkiekkovertauksena paremmin? Hinteliä insinöörejä nykyään risoo naisettomuudessa eniten se, että naisille kelpaa heitä paremmin jopa arvaamattomat ja holtittomat ylimaskuliiniset (ongelma)miehet. Näille on kehittynyt keskustelukulttuurissa oikein jännittävyyteen liittyvä nimikin.

Mutta asia on silti aina sama. Nämä kivikautiset heijastukset vaikuttavat yhä pariutumiseen, minkä sinäkin olet tuossa hyvin varovaisesti myöntänyt. Ei kai tässä siis oikein ole muuta puitavaa kuin sen merkityksestä. Sinä sen tuossa maalailit vähäiseksi, kun taas teoreetikot sanovat suureksi. Itse olen enemmän taipuvainen teoreetikoiden suuntaan, mutta toki pariutuminen on hieman muuttanut muotoaan. Ihmisen evoluutio on kuitenkin hidasta. Toisekseen sen suunnasta voidaan aina keskustella. Jokainen pariutumiseen vaikuttava keinotekoinen himmeli, kun muuttaa tätä lajin kehitystä.

Lopussa pohditkin mielenkiintoisesti alfuutta. Siihen en oikein enää jaksa takertua puhelimella.

Odotan, että jaksat, jaksoithan kirjoittaa kokopitkän viestin ennen kuin pääsit siihen osaan, johon et sitten saakaan vastattua ja väsähdit. Mulla sekä biologia että kulttuurihistoria olivat vain sivuaineita, mutta olen toki jatkossakin mielenkiinnolla mukana pohtimassa alfuuden periytymistä. Ilmeisesti teoria on kuitenkin insinöörien ominta alaa, mikä kyllä selittää hyvin kaiken sen mittailun ja luokittelun tarpeen.

No jos olet biologiaa kerran opiskellut, niin luulisi geenien ja periytyvyyden olevan auttavasti tuttuja. Periyttmiseen kuuluu satunnaisuus ja niin sanottu tasoittavaisuus. Muuten pitkillä voitaisiin jalostaa satametrisiä jättiläisiä ja niin edelleen. Jonkun alfuuden periytymisestä mitenkään geenitasolla tuskin tietää maailmassa vielä kukaan.

Se että käy kouluja ja lukee, ei oikein kerro vielä mitään. Asioita kannattaisi myös sisäistää ja pohtia.

Onhan tätä ketjua ihan hauska lukea. 😁 Miten voi olla niin pihalla osa porukasta. Ei niitä mitään tasoja oikeasti ole ihmisillä, joo jokaisella on omat mieltymykset mutta ei niitä tasoiksi saa edes vaikka kuinka rautalangasta vääntää.

Ja tasoteoria kaverit varmasti sitoutuu vain tinderiin. Siellä syntyvät tasot eivät johdu miehistä eikä naisista. Me käyttäjinä emme voi mitään sille että Tinder on päättänyt ettei kaikkia jäseniä näytetä kaikille. Ja se miten nykypäivänä heidän "algoritmi" toimii on täysin tietämättömissä. Voi olla että se ajankohta jolloin liityit tinderiin ja millaiset tekstit sinulla on ja mitä mahdollisesti kuvissa on tai kuinka monta niitä on, määrittää miten sinua näytetään ja eikä tietenkään Tinder näytä pakosti sinun profiilia heille.

Itse olin vuoden tinderissä katsomassa, ja tykkäilemässä ehkä 20naisesta! Viimeisen kuukauden aikana otin gold jäsenyyden ja nauroin että henkilöt jotka ovat tykänneet minusta eivät ole päässeet minun palkkaani koskaan. (ja tämä minun kokeilu nyt tapahtui sen jälkeen kun poistivat ulkonäkö/tykkäys tasottamisen).

Ja sitten kun tasoitatte kuitenkin minut johonkin kategoriaan tässä vähän pohjaa sille. Kuvissa ei todellakaan leuhkittu omaisuudella tai ulkoisilla ominaisuuksilla. Ja kuvien takaata löytyi kaveri jolla löytyy vatsasta Sixpack, pituutta ihan vähän alta 180cm, tililtä 50t€ käteistä, omaisuutta lähempänä 1M€ sekä palkkana tienaa yli 100t€/eur. Tietenkin tärkeimpänä kuviin oli myös otettu oma koira mukaan, melkein unohdin kertoa että olen alta 40v. Vuodessa irtosi juuri päälle 100 tykkäystä, yksi match ilman viesti vaihtoa ja poisti matcin alle vuorokaudessa. 😂

Nyt voin sanoa että Tinder on nähty eikä sinne deitti palveluun tarvitse enää koskaan mennä, pidättäydyn paremmissa joissa kaikki voivat nähdä kaikki ja keskustella kaikkien kanssa.

Loppu lauseena: En yhtään ihmettele katkeruuttanne/tasoteorioita jos teidän ainoa ymmärrys vastakkaisen sukupuolen haluihin/tarpeisiin perustuu tinderiin. (ettekä ymmärrä kuinka suuri rooli itse sovelluksella on.)

Väittäisin, että terve itsetunto auttaa paljon parisuhteen saamisessa. MIettikääpä vaikka kaikkia huomattavan lyhyitä miehiä joilla on perhe. Eivät he ole koko ajan nyrkit pystyssä isommilleen ja uhoamassa.

Sama pätee kaikkeen. Kun olet itse sinut itsesi kanssa, niin eivät muutkaan keskity niin vikoihisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avoin kirja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo "kemia" on oikeasti jännä juttu. Yhden parhaista s-suhteistani koskaan koin miehen kanssa, joka ei ulkoiselta olemukseltaan ollut todellakaan sellainen, että kuvan perusteella olisin jossain Tinderissä kiinnostunut, tai kadulla katsonut kahta kertaa. Hänessä täyttyi varmaan monet niistä kliseistä, joita naiset ei tämänkään ketjun perusteella (miesten mielestä) huoli. No ylipainoinen ei ollut, mutta ei todellakaan sellainen tapaus, jota "yleisten normien" mukaan pidettäisiin millään tavalla hyvännäköisenä. Silti meidän välillä oli jotain sellaista kipinää, mitä kovin harvoin tulee vastaan ja tunne oli molemminpuolinen. Olosuhteiden pakosta koko homma oli ohi viikossa, mutta hyvät muistot jäi. Ja ennen kuin joku älähtää, että noniin, joku ulkkarihan se oli lomareissulla niin puolet vaan oikein, lomareissu oli kyllä kyseessä, mutta ihan suomipoika oli tämä kyseinen mies. En tiedä johtuuko feromoneista vai mistä, mutta joidenkin ihmisten kanssa sitä kemiaa vain on ja toisten ei. Joku voi olla ns. paperilla aivan täydellinen samoine kiinnostuksen kohteineen ja huumorintajuineen sun muineen, mutta kun ei sytytä, ei sytytä. Kai me sen verran eläimiä ollaan, että pyritään esim. hakemaan mahdollisimman erilaisia geenejä vaikka ei lisääntymisaikeita tietoisesti olisikaan.

Tai sitten asiaan vaikuttivat sinun ihanaaodotettukesälomamatkafiiliksesi. Keväällä/kesällä naiset ovat muutenkin halukkaampia kuin syksyllä/talvella.

Geeniselityksesi ei ole pätevä. MCH-geenien, siis ominaistuoksun, vaikutus on laimeampi nyky-yhteiskunnassa verrattuna n. 300 ihmisen heimoihin, ja se edellyttää lähikontaktia ilman voimakkaita hajusteita. Tältä osin kaikille pitäisi löytyä suuri määrä yhteensopivia kumppaneita.

Yksinkertaisesti, on aivotonta väittää että kaikki on vain kemiaa ja sitä joko on tai ei ole - etenkin miehille joista kukaan ei ole koskaan ollut kiinnostunut vaikka ikääkin on tyyliin 30v tai 40v.

Kyllä tuossa tilanteessa kyse on tasoasioista. Sis ulkonäkö, sosiaalinen asema, naisia miellyttävä käytös, soidinmenotaidot. Näistä yhdelläkään osa-alueella ei ole mitään sellaista mikä ylittäisi naisen kiinnostusriman. Siksi kemiat jäävät "kaverikemioiksi" eikä päästä lähikontaktiin testaamaan olisiko sitä geneettistä yhteensopivuutta.

Naiset kiistävät tämän vaikka on itsestäänselvää että ulkonäkörima ja statusrima ovat olemassa, miehekkäästi käyttäytyvä mies koetaan kiinnostavaksi ja kiinnostuksen herätessä on iso merkitys sillä hallitseeko mies käsivarsikoskettelun ja silmiin tuijottelun oikealla tavalla.

Jos naisten kemiaselittely pitäisi paikkansa, kaikkien miesten suosio olisi sama ja pysyisi ikuisesti muuttumattomana, vähintäänkin tunteiden osalta. Ei olisi suosittuja vs epäsuosittuja miehiä, tai miehiä joiden suosio muuttuisi.

 

Tämä teidän teorianne on siitä hauska, että ne naiset, jotka eivät lämpene teidän määrittelemällenne statusalfapökölle, eivät ole joko naisia tai lainkaan olemassa. "VALEHTELET!" on ainoa reaktio eriäviin kokemuksiin ja puhtaasti makuasioihin.

Statusalfoista kieltäytyminen johtuu pitkälti siitä, että useimmilla naisilla on kuitenkin se tasomittari itselläänkin tiedostettuna, eivät siis edes yritä jos joku on liian korkealla tasolla itseen nähden. Kettu ja pihlajanmarjat -efektikin elää näissä hyvin vahvana.

Huokaus. Tällainen asuntoautossa suuren osan vuodesta elävä downshiftaajahippi ei oikein jaa tätä geneeristä aisoposta, eikä kyllä statusalfojakaan. Totta hitossa mullakin on ihan ikiomat henkkoht mieltymykset kumppanin suhteen. Kaikilla on. Kysehän on juuri siitä, kuka on minulle paras mahdollinen kumppani. Niin ihmiset toimivat. Ei sillä ole väliä, mitä muut haluavat.  Miksi tämä on niin mahdotonta ymmärtää? Onko teillä minkäänlaista kokemusta ihmissuhteista vai jokin itsenäistymisvaihe jäänyt kesken? Vai puhutaanko me taas vaan pimpansaannista instabeibeiltä? Sitäkö varten se teoria on? (Kuinka puutteessa täytyy olla kehittääkseen jonkun himmelin puutteensa ympärille?)

Osalla teoreetikoista sosiaaliset taidot ja täten myös elämät, varmaankin ovat hukassa. Mutta näissä keskusteluissa toistuu aina sama kaava, missä te kuvittelette että asian tosiasiallisen tilan näkeminen vaatisi jotain naisettomuutta tai muitakaan ongelmia. Ei se niin mene, vaan ennemminkin niin, että naisettomat miehet ja kovimmat panomiehet ovat itseasiassa hyvin lähellä toisiaan näkemyksissä. Syyt ovat erit, mutta lopputulema sama, mikä saattaisi viitata totuudellisuuteen... Tavalliset miehet parisuhteissaan taas ovat kovin kiitollisia siitäkin mahdollisuudesta, eivät täten kovin innokkaita kyseenalastajia.

Ja tuo miksi naiset kiinnostuvat samoista miehistä on kovin luonnollista ja yleistä myös muilla nisäkkäillä. Tällä naisten nirsoudella ja koiraiden voimaa ja aikaansaavutta jumaloivalla asetelmalla turvataan lopulta koko lajin tulevaisuus. Miettikää nyt jos suomalaiset olisivat kaikki jonkun Mikal Jungnerin jälkeläisiä... Johan jo oravat olisi syöneet meidät sukupuuttoon jäitten kaikottua.

Samalla tavallahan ne pukille pääsemättömät miehet turvaavat lajin tulevaisuutta, jos nyt palataan sinne luolamiesaikoihin. Heilläkin on roolinsa heimon toimeentulossa. Ruokaahan voi hankkia ja saada panemattakin. Ei kaikkien tarvitse lisääntyä. Biologiselta kantiltahan alfa on se, joka saa geeninsä eteenpäin.

Noin muuten varmaan kaikki arkijärki-ihmiset tietävät, että kauniit ja komeat ihmiset ovat suosittuja, jos nyt eivät ole ihan viheliäisiä luonteeltaan. Sellaista se vaan on. Miksi se on teoreetikoille ongelma?

Turvaa tietenkin osaltaan, mutta kallisarvoisissa siemenissä on se taika. Eikä naisetkaan ole niin hömppiä etteikö tätä ymmärrä. Jos lauman "tavikset" ovat enemmän niitä raamikkaita laatikkoleukoja kuin hinteliä ullisijoita, niin laumalla on edessä kirkas tulevaisuus. Hinteliköiden kohtalona on pelästyä jokaista metsän risausta ja kietoutua lujasti toisiinsa kuin merten mitä kiehtovin laumaorganismi.

Siementen luovuttajallahan ei ole merkitystä, jos/kun koko heimon kaikki urokset turvaavat heimon kaikkia jälkeläisiä (epävarma isyys). Laji porskuttaa joka tapauksessa, tekivät hinteliköt mitä hyvänsä. (Saat merten laumaorganismin vaikuttamaan kiehtovalta visioimiini lihapäihin verrattuna.)Tämän pohjan päälle joitakin tuhansia vuosia aivokuoren kehitystä ja kulttuurievoluutiota tekee sen, ettei nykyihminen ole pelkästään biologiansa vietävänä. Onneksi.

Ja muuten, eihän meistä kukaan olisi täällä keskustelemassa, mikäli ihmiset eivät löytäisi toisiaan, pariutuisi pysyvämmänluonteisesti ja hankkisi lapsia. Vai ovatko jonkun vanhemmat alfoja? Vai eikö niitä alfoja ole aikaisemmin ollut lainkaan? Mistä niitä alfoja tulee lisää, jos vain betat lisääntyvät (tavallinen mies kelpaa perheenperustamisvaiheessa, alfa ei sitoudu)? Alfuudenhan täytyy tällöin olla joko resessiivisesti periytyvä tai opittu ominaisuus, ja kumpikaan ei kuulosta kovin alfalta.

Tai sitten se alfa on se perheeniskä.

Mutta kun ne geenit ei siirry infrapunalla, eikä ole koskaan siirtynyt. Ne survotaan sisään sota-alueelta kuin lätkässä ikään. Siksi varmaan jääkiekkoilijat ovatkin mitä eroottisimpia otuksia naisten silmissä. Hintelikköjä ei haluta sohimaan sota-alueelle, koska jälkikasvusta tulee kulmissa rusikoituvia hobitteja. Sen sijaan väännöissä pärjäävät halutaan, ja on aina haluttu päälle ähkimään. Toimisiko tämä näin jääkiekkovertauksena paremmin? Hinteliä insinöörejä nykyään risoo naisettomuudessa eniten se, että naisille kelpaa heitä paremmin jopa arvaamattomat ja holtittomat ylimaskuliiniset (ongelma)miehet. Näille on kehittynyt keskustelukulttuurissa oikein jännittävyyteen liittyvä nimikin.

Mutta asia on silti aina sama. Nämä kivikautiset heijastukset vaikuttavat yhä pariutumiseen, minkä sinäkin olet tuossa hyvin varovaisesti myöntänyt. Ei kai tässä siis oikein ole muuta puitavaa kuin sen merkityksestä. Sinä sen tuossa maalailit vähäiseksi, kun taas teoreetikot sanovat suureksi. Itse olen enemmän taipuvainen teoreetikoiden suuntaan, mutta toki pariutuminen on hieman muuttanut muotoaan. Ihmisen evoluutio on kuitenkin hidasta. Toisekseen sen suunnasta voidaan aina keskustella. Jokainen pariutumiseen vaikuttava keinotekoinen himmeli, kun muuttaa tätä lajin kehitystä.

Lopussa pohditkin mielenkiintoisesti alfuutta. Siihen en oikein enää jaksa takertua puhelimella.

Odotan, että jaksat, jaksoithan kirjoittaa kokopitkän viestin ennen kuin pääsit siihen osaan, johon et sitten saakaan vastattua ja väsähdit. Mulla sekä biologia että kulttuurihistoria olivat vain sivuaineita, mutta olen toki jatkossakin mielenkiinnolla mukana pohtimassa alfuuden periytymistä. Ilmeisesti teoria on kuitenkin insinöörien ominta alaa, mikä kyllä selittää hyvin kaiken sen mittailun ja luokittelun tarpeen.

No jos olet biologiaa kerran opiskellut, niin luulisi geenien ja periytyvyyden olevan auttavasti tuttuja. Periyttmiseen kuuluu satunnaisuus ja niin sanottu tasoittavaisuus. Muuten pitkillä voitaisiin jalostaa satametrisiä jättiläisiä ja niin edelleen. Jonkun alfuuden periytymisestä mitenkään geenitasolla tuskin tietää maailmassa vielä kukaan.

Se että käy kouluja ja lukee, ei oikein kerro vielä mitään. Asioita kannattaisi myös sisäistää ja pohtia.

Pojat, teillä on teoria, ja teorioita kuuluu tarkastella kriittisesti, testata, tarkentaa ja muokata. Ne sisäistämiset ja pohdinnat teen omalla alallani, tämä ei ole sen arvoista. Jos teorianne on hiottu huippuunsa jopa sitä yksityiskohtaa myöten, että on selvillä, että 0,1 % miehistä on Jungnerin tasoisia, on peräti merkillistä, ettei kukaan mukamas ole vielä uhrannut ajatustakaan sille, mistä alfoja maailmaan oikein tupsahtelee, ja onko alfuus geenien vai ympäristön määräämää. Sehän on aivan perusasioita sekä lajinsäilymisen että teorianne kannalta.

Pidät siis enemmän biologiasta. Sittenhän olet varmaan kanssani täysin samaa mieltä siitä, ettei mikään teoretisointi tule koskaan johtamaan naisettomien miesten menestykseen, koska nisäkkäiden lisääntymisstrategia k  ja sukupuolten asiaan sijoittamien resurssien epäsuhta ei puolla sitä, että asiat koskaan muuttuisivat evolutiivisella tasolla hintelikköjen eduksi. Voivoi. Vai haluatko kuitenkin lähestyä asiaa humanistisemmalta kantilta, jolloin on otettava huomioon inhimilliset muuttujat, kuten yksilölliset erot naisten prefereinsseissä ja, perhana vieköön, tunne-elämä, koska ihmistieteiden lähtökohtana on ymmärtäminen? Voivoi taas.

Vaikka ei sillä väliä, mä lähden nyt elämään. Hyvät viikonloput.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoteoria lienee sukua flatearth-teoria, mikä alkanut ihan vitsinä ja osa sitten hurahtaa siihen.

Vielä hullummalta kuulostaa teoria, jonka mukaan jokainen ihminen on tasan yhtä suosittu ja haluttu parisuhteeseen. Millään ominaisuuksilla ei ole mitään merkitystä.

Tässäkin ketjussa on jo useampaan kertaan todettu, että kolmevuotiaskin tietää, että päiväkodissa toiset ovat suositumpia kuin toiset. Mitään muuta informaatio tasoteoriakaan ei sisällä.

Mutta jos siihen uskoo ja siinä on opetettu, millä tasoa voi nostaa, niin mitä ihmettä te täällä meidän naisten kanssa asiasta jauhatte? Kohottakaa sitä tasoanne, sillähän ongelma poistuu! Emme me voi teidän tasoanne nostaa ja kun kerran millään, mitä me kerromme, ei ole väliä, niin jatkakaa miesten kesken teoretisointianne.

Voisiko suosituilla lapsilla olla yhteisiä piirteitä ja epäsuosituilla lapsilla taas joitain muita yhteisiä piirteitä? Jos näitä yhteisiä piirteitä on olemassa, voisiko tästä rakentaa jotain karkeita tasoja? Tämmöistä itse pohdin

ohis

Tehän olette jo rakentaneet ne tasot. Niitähän jauhetaan tällä palstalla joka ikinen päivä: komeus (joku myyttinen, klassinen jykeväleukametsästäjäsilmäkomeus), pituus, status, varakkuus. Noitahan te jankutatte. Eli ollakseen korkeaa tasoa, miehen pitää hankkia noita. Yksikään palstanainen ei ole noita vaatinut, te itse vaaditte itseltänne.

Siis ketkä "te"? Entä jos kertoisit mieluummin omat ajatuksesi etkä sitä mitä uskot "meidän" ajattelevan? Ensimmäinen kysymys voisi olla: Onko olemassa mitattavia piirteitä, jotka selvästi lisäävät/vähentävät kysyntää? Tiedät näemmä enemmän jostain silmäjutuista, mutta pituutta minäkin osaan mitata. Jos tarkastellaan miehiä, joiden pituus on välillä, joka on 1-2 keskihajontaa keskiarvosta molempiin suuntiin (eli lyhyitä ja pitkiä), niin onko näiden miesten kysynnällä eroja?

Voi jeesusmaaria. Mitä jos puhuttaisiin ihmisistä eikä keskihajonnoista ja keskiarvoista. Minä olen ollut rakastunut vähän yli 160 cm -190 cm pitkiin miehiin. Elämäni suurimmat rakkaudet ovat olleet +/-170 cm.

Minkä pituisiin naisiin sinä olet ollut rakastunut?

Te olette niin miljoona kertaa luetelleet nuo "mitattavat piirteet", joten älä viitsi leikkiä tyhmää. Te = tasa-arvoteoreetikot, jotka hokevat gigaleukalentäjächadia. Emme me naiset. Muutamaa yksittäistä kirjoittajaa lukuun ottamatta korkeintaan provosointimielessä tai jos mies esiintyy naisena, näissä keskusteluissa on edellytetty yli 180 cm pituutta.

Kerro minulle: uskotko vilpittömästi, että meillä palstamammoilla on kotonamme gigaleukachad? Vai olisiko sittenkin ihan tavallinen mies? Eli tavallinen mies on kuin onkin onnistunut pariutumaan ja vieläpä Tinderin aikakaudella.

Mietitään huonetta, joka on täynnä ilmamolekyylejä. Emme voi sanoa mitään yksittäisen ilmamolekyylin paikasta tietyllä ajanhetkellä, mutta voimme olla likimain varmoja, että ilmamolekyylit joukkona eivät ole pakkautuneita toiseen päätyyn. Yksittäisten ihmisten näkemykset eivät ole kiinnostavia, jos halutaan luoda jotain yleispätevää. 

Kun tunnut pitävän leukajutuista, niin käsitellään sitä. Oletetaan, että ihmisillä on erilaisia mitattavissa olevia leukatyyppejä ja yksi näistä leuoista on vaikka tuo mainitsemasi gigaleukachad. Voisimme tutkia esiintyykö tällä leukamuodolla enemmän kysyntää kuin muilla leukamuodoilla. Jos esiintyy, niin eikö silloin leukamuoto ole merkityksellinen ihan riippumatta siitä mitä leukamuotoa sinä tai "palstamammat" preferoivat. Oletuksena tietysti, että leuan muoto ei vaikuta muihin ominaisuuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avoin kirja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo "kemia" on oikeasti jännä juttu. Yhden parhaista s-suhteistani koskaan koin miehen kanssa, joka ei ulkoiselta olemukseltaan ollut todellakaan sellainen, että kuvan perusteella olisin jossain Tinderissä kiinnostunut, tai kadulla katsonut kahta kertaa. Hänessä täyttyi varmaan monet niistä kliseistä, joita naiset ei tämänkään ketjun perusteella (miesten mielestä) huoli. No ylipainoinen ei ollut, mutta ei todellakaan sellainen tapaus, jota "yleisten normien" mukaan pidettäisiin millään tavalla hyvännäköisenä. Silti meidän välillä oli jotain sellaista kipinää, mitä kovin harvoin tulee vastaan ja tunne oli molemminpuolinen. Olosuhteiden pakosta koko homma oli ohi viikossa, mutta hyvät muistot jäi. Ja ennen kuin joku älähtää, että noniin, joku ulkkarihan se oli lomareissulla niin puolet vaan oikein, lomareissu oli kyllä kyseessä, mutta ihan suomipoika oli tämä kyseinen mies. En tiedä johtuuko feromoneista vai mistä, mutta joidenkin ihmisten kanssa sitä kemiaa vain on ja toisten ei. Joku voi olla ns. paperilla aivan täydellinen samoine kiinnostuksen kohteineen ja huumorintajuineen sun muineen, mutta kun ei sytytä, ei sytytä. Kai me sen verran eläimiä ollaan, että pyritään esim. hakemaan mahdollisimman erilaisia geenejä vaikka ei lisääntymisaikeita tietoisesti olisikaan.

Tai sitten asiaan vaikuttivat sinun ihanaaodotettukesälomamatkafiiliksesi. Keväällä/kesällä naiset ovat muutenkin halukkaampia kuin syksyllä/talvella.

Geeniselityksesi ei ole pätevä. MCH-geenien, siis ominaistuoksun, vaikutus on laimeampi nyky-yhteiskunnassa verrattuna n. 300 ihmisen heimoihin, ja se edellyttää lähikontaktia ilman voimakkaita hajusteita. Tältä osin kaikille pitäisi löytyä suuri määrä yhteensopivia kumppaneita.

Yksinkertaisesti, on aivotonta väittää että kaikki on vain kemiaa ja sitä joko on tai ei ole - etenkin miehille joista kukaan ei ole koskaan ollut kiinnostunut vaikka ikääkin on tyyliin 30v tai 40v.

Kyllä tuossa tilanteessa kyse on tasoasioista. Sis ulkonäkö, sosiaalinen asema, naisia miellyttävä käytös, soidinmenotaidot. Näistä yhdelläkään osa-alueella ei ole mitään sellaista mikä ylittäisi naisen kiinnostusriman. Siksi kemiat jäävät "kaverikemioiksi" eikä päästä lähikontaktiin testaamaan olisiko sitä geneettistä yhteensopivuutta.

Naiset kiistävät tämän vaikka on itsestäänselvää että ulkonäkörima ja statusrima ovat olemassa, miehekkäästi käyttäytyvä mies koetaan kiinnostavaksi ja kiinnostuksen herätessä on iso merkitys sillä hallitseeko mies käsivarsikoskettelun ja silmiin tuijottelun oikealla tavalla.

Jos naisten kemiaselittely pitäisi paikkansa, kaikkien miesten suosio olisi sama ja pysyisi ikuisesti muuttumattomana, vähintäänkin tunteiden osalta. Ei olisi suosittuja vs epäsuosittuja miehiä, tai miehiä joiden suosio muuttuisi.

 

Tämä teidän teorianne on siitä hauska, että ne naiset, jotka eivät lämpene teidän määrittelemällenne statusalfapökölle, eivät ole joko naisia tai lainkaan olemassa. "VALEHTELET!" on ainoa reaktio eriäviin kokemuksiin ja puhtaasti makuasioihin.

Statusalfoista kieltäytyminen johtuu pitkälti siitä, että useimmilla naisilla on kuitenkin se tasomittari itselläänkin tiedostettuna, eivät siis edes yritä jos joku on liian korkealla tasolla itseen nähden. Kettu ja pihlajanmarjat -efektikin elää näissä hyvin vahvana.

Huokaus. Tällainen asuntoautossa suuren osan vuodesta elävä downshiftaajahippi ei oikein jaa tätä geneeristä aisoposta, eikä kyllä statusalfojakaan. Totta hitossa mullakin on ihan ikiomat henkkoht mieltymykset kumppanin suhteen. Kaikilla on. Kysehän on juuri siitä, kuka on minulle paras mahdollinen kumppani. Niin ihmiset toimivat. Ei sillä ole väliä, mitä muut haluavat.  Miksi tämä on niin mahdotonta ymmärtää? Onko teillä minkäänlaista kokemusta ihmissuhteista vai jokin itsenäistymisvaihe jäänyt kesken? Vai puhutaanko me taas vaan pimpansaannista instabeibeiltä? Sitäkö varten se teoria on? (Kuinka puutteessa täytyy olla kehittääkseen jonkun himmelin puutteensa ympärille?)

Osalla teoreetikoista sosiaaliset taidot ja täten myös elämät, varmaankin ovat hukassa. Mutta näissä keskusteluissa toistuu aina sama kaava, missä te kuvittelette että asian tosiasiallisen tilan näkeminen vaatisi jotain naisettomuutta tai muitakaan ongelmia. Ei se niin mene, vaan ennemminkin niin, että naisettomat miehet ja kovimmat panomiehet ovat itseasiassa hyvin lähellä toisiaan näkemyksissä. Syyt ovat erit, mutta lopputulema sama, mikä saattaisi viitata totuudellisuuteen... Tavalliset miehet parisuhteissaan taas ovat kovin kiitollisia siitäkin mahdollisuudesta, eivät täten kovin innokkaita kyseenalastajia.

Ja tuo miksi naiset kiinnostuvat samoista miehistä on kovin luonnollista ja yleistä myös muilla nisäkkäillä. Tällä naisten nirsoudella ja koiraiden voimaa ja aikaansaavutta jumaloivalla asetelmalla turvataan lopulta koko lajin tulevaisuus. Miettikää nyt jos suomalaiset olisivat kaikki jonkun Mikal Jungnerin jälkeläisiä... Johan jo oravat olisi syöneet meidät sukupuuttoon jäitten kaikottua.

Samalla tavallahan ne pukille pääsemättömät miehet turvaavat lajin tulevaisuutta, jos nyt palataan sinne luolamiesaikoihin. Heilläkin on roolinsa heimon toimeentulossa. Ruokaahan voi hankkia ja saada panemattakin. Ei kaikkien tarvitse lisääntyä. Biologiselta kantiltahan alfa on se, joka saa geeninsä eteenpäin.

Noin muuten varmaan kaikki arkijärki-ihmiset tietävät, että kauniit ja komeat ihmiset ovat suosittuja, jos nyt eivät ole ihan viheliäisiä luonteeltaan. Sellaista se vaan on. Miksi se on teoreetikoille ongelma?

Turvaa tietenkin osaltaan, mutta kallisarvoisissa siemenissä on se taika. Eikä naisetkaan ole niin hömppiä etteikö tätä ymmärrä. Jos lauman "tavikset" ovat enemmän niitä raamikkaita laatikkoleukoja kuin hinteliä ullisijoita, niin laumalla on edessä kirkas tulevaisuus. Hinteliköiden kohtalona on pelästyä jokaista metsän risausta ja kietoutua lujasti toisiinsa kuin merten mitä kiehtovin laumaorganismi.

Siementen luovuttajallahan ei ole merkitystä, jos/kun koko heimon kaikki urokset turvaavat heimon kaikkia jälkeläisiä (epävarma isyys). Laji porskuttaa joka tapauksessa, tekivät hinteliköt mitä hyvänsä. (Saat merten laumaorganismin vaikuttamaan kiehtovalta visioimiini lihapäihin verrattuna.)Tämän pohjan päälle joitakin tuhansia vuosia aivokuoren kehitystä ja kulttuurievoluutiota tekee sen, ettei nykyihminen ole pelkästään biologiansa vietävänä. Onneksi.

Ja muuten, eihän meistä kukaan olisi täällä keskustelemassa, mikäli ihmiset eivät löytäisi toisiaan, pariutuisi pysyvämmänluonteisesti ja hankkisi lapsia. Vai ovatko jonkun vanhemmat alfoja? Vai eikö niitä alfoja ole aikaisemmin ollut lainkaan? Mistä niitä alfoja tulee lisää, jos vain betat lisääntyvät (tavallinen mies kelpaa perheenperustamisvaiheessa, alfa ei sitoudu)? Alfuudenhan täytyy tällöin olla joko resessiivisesti periytyvä tai opittu ominaisuus, ja kumpikaan ei kuulosta kovin alfalta.

Tai sitten se alfa on se perheeniskä.

Mutta kun ne geenit ei siirry infrapunalla, eikä ole koskaan siirtynyt. Ne survotaan sisään sota-alueelta kuin lätkässä ikään. Siksi varmaan jääkiekkoilijat ovatkin mitä eroottisimpia otuksia naisten silmissä. Hintelikköjä ei haluta sohimaan sota-alueelle, koska jälkikasvusta tulee kulmissa rusikoituvia hobitteja. Sen sijaan väännöissä pärjäävät halutaan, ja on aina haluttu päälle ähkimään. Toimisiko tämä näin jääkiekkovertauksena paremmin? Hinteliä insinöörejä nykyään risoo naisettomuudessa eniten se, että naisille kelpaa heitä paremmin jopa arvaamattomat ja holtittomat ylimaskuliiniset (ongelma)miehet. Näille on kehittynyt keskustelukulttuurissa oikein jännittävyyteen liittyvä nimikin.

Mutta asia on silti aina sama. Nämä kivikautiset heijastukset vaikuttavat yhä pariutumiseen, minkä sinäkin olet tuossa hyvin varovaisesti myöntänyt. Ei kai tässä siis oikein ole muuta puitavaa kuin sen merkityksestä. Sinä sen tuossa maalailit vähäiseksi, kun taas teoreetikot sanovat suureksi. Itse olen enemmän taipuvainen teoreetikoiden suuntaan, mutta toki pariutuminen on hieman muuttanut muotoaan. Ihmisen evoluutio on kuitenkin hidasta. Toisekseen sen suunnasta voidaan aina keskustella. Jokainen pariutumiseen vaikuttava keinotekoinen himmeli, kun muuttaa tätä lajin kehitystä.

Lopussa pohditkin mielenkiintoisesti alfuutta. Siihen en oikein enää jaksa takertua puhelimella.

Odotan, että jaksat, jaksoithan kirjoittaa kokopitkän viestin ennen kuin pääsit siihen osaan, johon et sitten saakaan vastattua ja väsähdit. Mulla sekä biologia että kulttuurihistoria olivat vain sivuaineita, mutta olen toki jatkossakin mielenkiinnolla mukana pohtimassa alfuuden periytymistä. Ilmeisesti teoria on kuitenkin insinöörien ominta alaa, mikä kyllä selittää hyvin kaiken sen mittailun ja luokittelun tarpeen.

No jos olet biologiaa kerran opiskellut, niin luulisi geenien ja periytyvyyden olevan auttavasti tuttuja. Periyttmiseen kuuluu satunnaisuus ja niin sanottu tasoittavaisuus. Muuten pitkillä voitaisiin jalostaa satametrisiä jättiläisiä ja niin edelleen. Jonkun alfuuden periytymisestä mitenkään geenitasolla tuskin tietää maailmassa vielä kukaan.

Se että käy kouluja ja lukee, ei oikein kerro vielä mitään. Asioita kannattaisi myös sisäistää ja pohtia.

Pojat, teillä on teoria, ja teorioita kuuluu tarkastella kriittisesti, testata, tarkentaa ja muokata. Ne sisäistämiset ja pohdinnat teen omalla alallani, tämä ei ole sen arvoista. Jos teorianne on hiottu huippuunsa jopa sitä yksityiskohtaa myöten, että on selvillä, että 0,1 % miehistä on Jungnerin tasoisia, on peräti merkillistä, ettei kukaan mukamas ole vielä uhrannut ajatustakaan sille, mistä alfoja maailmaan oikein tupsahtelee, ja onko alfuus geenien vai ympäristön määräämää. Sehän on aivan perusasioita sekä lajinsäilymisen että teorianne kannalta.

Pidät siis enemmän biologiasta. Sittenhän olet varmaan kanssani täysin samaa mieltä siitä, ettei mikään teoretisointi tule koskaan johtamaan naisettomien miesten menestykseen, koska nisäkkäiden lisääntymisstrategia k  ja sukupuolten asiaan sijoittamien resurssien epäsuhta ei puolla sitä, että asiat koskaan muuttuisivat evolutiivisella tasolla hintelikköjen eduksi. Voivoi. Vai haluatko kuitenkin lähestyä asiaa humanistisemmalta kantilta, jolloin on otettava huomioon inhimilliset muuttujat, kuten yksilölliset erot naisten prefereinsseissä ja, perhana vieköön, tunne-elämä, koska ihmistieteiden lähtökohtana on ymmärtäminen? Voivoi taas.

Vaikka ei sillä väliä, mä lähden nyt elämään. Hyvät viikonloput.

No tuon pseudoälykkään sössötyksen perusteella olet kunnon kännien tarpeessa. Et edes kehtaa jäädä odottamaan analyysiä, mitä vielä äskön niin rehvakkaana tanssiin kutsuit. Ja miksi muuten puhut oudosti monikossa? Aiheuttaako älyllisesti alisteinen asema kenties psykoosia?

Tämä tohtori zyggerö lähtee vetään nyt vuorostaan kokkelia ja naissii. Mukavaa viikonloppua!