Olenko ainoa, joka haluaa LIHOA?
Olen melkein koko elämäni jojoillut painoni kanssa. Olen siis 168cm pitkä ja painan tällä hetkellä 75kg. En jaksa enää ryhtyä uudelle laihdutuskuurille, ei tulokset kuitenkaan pysy. Tästä lähtien en uhraa enää ajatustakaan vaa’an lukemille vaan alan elää elämääni kunnolla ja pistää suuhun mitä huvittaa! Mielestäni lihominen ja muiden mielipiteistä piittaamattomuus on voimaannuttavaa, suosittelen! Olen ostanut jo valmiiksi vaatteita isommissa koissa. I ❤️ Body Positivity!
Kommentit (14)
Juuri näin! Murskataan naisellisuuden stereotyypit ja luodaan uusi kuva kauneudesta. Näytetään kaikille, että koossa 48 voi olla yhtä nätti kuin nollakoon supermallit!
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin! Murskataan naisellisuuden stereotyypit ja luodaan uusi kuva kauneudesta. Näytetään kaikille, että koossa 48 voi olla yhtä nätti kuin nollakoon supermallit!
Ihana kommentti, piristi päivää!
Ap
No et ole ainut!
Olen yrittänyt lihoa jo kymmeniä vuosia, mutta naisten silmissä olen edelleen näkymätön rimppakinttu.
Nykymaailma tarvitsee kehopositiivisuutta, ettei nuoret tytöt sairastu anoreksiaan katsellen superlaihoja malleja!
Vierailija kirjoitti:
Nykymaailma tarvitsee kehopositiivisuutta, ettei nuoret tytöt sairastu anoreksiaan katsellen superlaihoja malleja!
No niimpä! En ymmärrä, miksi huippumallien pitää olla niin laihoja. Eihän se ole yhtään sen terveellisempää kuin ylipainokaan. Ylipainossa on kuitenkin se hyvä puoli, ettei tarvitse miettiä miten paljon kaloreita missäkin on.
Ap
No täällä yksi joka yrittää saada kuntosaliharjoittelun tuloksia näkymään. Yritän syödä runsaasti ja enemmän kuin ennen, mutta silti tuntuu että pysyn honkkelina tikkuna. Muodot olisi tervetulleita. Kai pitää jotain apetaminea ja ben&jerrys pirtelöitä alkaa vetämään jos ei muu auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykymaailma tarvitsee kehopositiivisuutta, ettei nuoret tytöt sairastu anoreksiaan katsellen superlaihoja malleja!
No niimpä! En ymmärrä, miksi huippumallien pitää olla niin laihoja. Eihän se ole yhtään sen terveellisempää kuin ylipainokaan. Ylipainossa on kuitenkin se hyvä puoli, ettei tarvitse miettiä miten paljon kaloreita missäkin on.
Ap
Eivät hoikatkaan mieti, miten paljon kaloreita missäkin on! He syövät sitä mitä haluavat silloin kun haluavat.
Olen lihonnut 7kg vuoden 2020 aikana, kun olen lopettanut kaloreiden katselun, ja pakko sanoa että olo on parempi kuin koskaan!
Sanotaan vaikka näin ihan omasta kokemuksesta, että älä.
Minä taas haaveilen ap:n mitoista. Olen pari senttiä lyhyempi ja painan tällä hetkellä 91kg. Vielä keväällä olin 77kg laihdutettuan 28kg ja tunsin oloni aika kivaksi ja sutjakaksi, vaikka laihasta olin toki kaukana. Nyt kauhean ahdistusmässäilyn takia näissä kiloissa ja harmittaa! En vaan ole olo mukava näissä mitoissa, tuntuu tukalalta ja ahdistavalta.
Kiukuttaa, kun katson peiliin! Ei se kuitenkaan ole sellaista "hyi mikä ällöttävä läski" -kiukkua, vaan enempi sellainen "mitä pirkaletta olet mennyt tekemään, lihottanut itsesi ihan syöttöporsaaksi!" -kiukkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykymaailma tarvitsee kehopositiivisuutta, ettei nuoret tytöt sairastu anoreksiaan katsellen superlaihoja malleja!
No niimpä! En ymmärrä, miksi huippumallien pitää olla niin laihoja. Eihän se ole yhtään sen terveellisempää kuin ylipainokaan. Ylipainossa on kuitenkin se hyvä puoli, ettei tarvitse miettiä miten paljon kaloreita missäkin on.
Ap
Lihavat vasta niitä miettiikin ja jatkuvasti. Normaalipainoinen ei ikinä mieti syömäänsä hampurilaisateriaa mutta lihava kyllä käyttää sen miettimiseen koko loppupäivän. Yksi syy miksi laihdutin sairaalloisesta ylipainosta oli se kun kyllästyin siihen, että koko elämäni oli ruuan kaloreiden miettimistä ja itsesyytöksiä. Jatkuvaa ahdistusta ja huonoa oloa.
Body positivity ei tarkoita lihomista.
Mutta tottakai voit lihoa, niin teen itsekin, en silti yli 100 kilon rajan. Siinä painossa vielä jaksan fyysisessä työssäni.
Oletan että vakuutusasiat, sairaanhoito ym on mietitty sille ajalle, kun terveys lähtee.