Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mies myönsi suoraan, että on huolestunut ainoastaan itsestään, ei minusta
03.06.2020 |
Olen jo pitkään uumoillut, että mieheni elää täysin omat tarpeet edellä. En koe saavani sellaista normaalia empatiaa mitä muissa ihmissuhteissani saan esim. ystäviltä ja aiemmin parisuhteissakin. Mies kyllä hellittelee lahjoin ja rakastavin ylisanoin, mutta jollain tasolla olen aina vaistonnut että jokin palikka puuttuu. Ja aina jos tarpeemme ovat ikään kuin ristiriidassa, miehen tarpeet menevät edelle - aina. Hän jotenkin ei hahmota kokonaisuutta, vaan on aina se kaiken napa.
Keskustelimme tänään eräästä aiheesta x joka on meille molemmille yhtä tärkeä/hankala/vakava ja mies lipsautti siinä yhteydessä suoraan, että "en ole huolissani sinusta vaan itsestäni".
Juttu kuitattiin naurulla, mutta tajusin sitten jälkikäteen, että siinä oli lopultakin totuus. Ihan suoraan sanottuna niin kuin se oikeasti on.
Jotenkin ei huvittaisi nyt lakaista tuota ihan maton allekaan, mutta tuntuu hölmöltä ja pikkumaiselta palata tivaamaan asiasta kun en siihen heti tarttunut. Olin vaan jotenkin niin hölmistynyt.
Miten te etenisitte nyt?
Kommentit (12)
Ei tuosta oikein osaa sanoa juuta eikä jaata, mistä me tiedetään, oliko tämä juttu mistä et mitään kerro vaikka sellainen, mistä mies uskoo sinun selviävän mutta ei itsensä?
Puhu miehellesi ja kysy siltä. Älä usko täällä muiden arvailuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tuosta oikein osaa sanoa juuta eikä jaata, mistä me tiedetään, oliko tämä juttu mistä et mitään kerro vaikka sellainen, mistä mies uskoo sinun selviävän mutta ei itsensä?
Puhu miehellesi ja kysy siltä. Älä usko täällä muiden arvailuja.
Ymmärrän pointtisi.
Mutta tämä avaukseni lähti siitä että kertomani asia x on tosiaan meille molemmille "saman arvoinen" ilman että selitän sitä enempää auki.
Kuulostaa minulle siltä, että tiedät jo, mitä haluat tehdä. Haluatko olla tässä vielä kolmen vuoden päästä? Entä olisitko vielä hänen kanssaan, jos tietäisit, että sinulle olisi olemassa kumppani, joka oikeasti toisi sinulle olon siitä, että olet prioriteetti?
Osaatko ilmaista edes tarpeitasi? Vai oletko se, jonka miehesi ottaa kaikkialle mukaan, vaikka sanot jokaiseen asiaan ei?
Ei sinun tarvitse selitellä tai perustella tätä asiaa välttämättä kenellekään. Jos sinulla on sellainen olo, ettet ole miehellesi oikeasti tärkeä, jostainhan se olo tulee. Mies ei välttämättä sitä sinulle myönnä suoraan kysyttäessä, mutta tärkeää onkin se, miltä sinusta tuntuu eikä se, miten hän selittäisi asian parhain päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa minulle siltä, että tiedät jo, mitä haluat tehdä. Haluatko olla tässä vielä kolmen vuoden päästä? Entä olisitko vielä hänen kanssaan, jos tietäisit, että sinulle olisi olemassa kumppani, joka oikeasti toisi sinulle olon siitä, että olet prioriteetti?
Olen varmaan oikeassa. Sisimmässäni tiedän, että tämä tietynlainen epätasapaino ei tule koskaan muuttumaan. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuosta oikein osaa sanoa juuta eikä jaata, mistä me tiedetään, oliko tämä juttu mistä et mitään kerro vaikka sellainen, mistä mies uskoo sinun selviävän mutta ei itsensä?
Puhu miehellesi ja kysy siltä. Älä usko täällä muiden arvailuja.
Ymmärrän pointtisi.
Mutta tämä avaukseni lähti siitä että kertomani asia x on tosiaan meille molemmille "saman arvoinen" ilman että selitän sitä enempää auki.
Se tulikin selväksi, että se on lähtökohtaisesti samanarvoinen, mutta se ei vielä tarkoita että molemmat selviäisi siitä yhtä hyvin tai huonosti. Miehesi voi ajatella, että sinä olet henkisesti vahvempi tai että sinä aina keksit toisen vaihtoehdon selvitä, etsiä uusi työ jne. Itseään hän voi pitää tässä huonompana ja siksi alttiimpana muutokselle.
Voi olla että ajattelee esimerkiksi noin, voi olla ettei. Pointti olo nyt lähinnä se ettei me voida tietää, etkä ilmeisesti sinäkään kun et kysy mieheltäsi.
Vai onko tähän nyt ainoa oikea vastaus jätä se sika, oot ansainnut niin paljon parempaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala katsoa The Walking Deadia ja ihan viattomasti kysäiset pelastaisiko hän sinut zombeilta.
Vierailija kirjoitti:
Osaatko ilmaista edes tarpeitasi? Vai oletko se, jonka miehesi ottaa kaikkialle mukaan, vaikka sanot jokaiseen asiaan ei?
Kyllä, ilmaisen itseäni ja tarpeitani ymmärtääkseni aivan selkeästi. Meillä on myös yhteinen äidinkieli ja vakiintunut tapa keskustella. Miehellä vaan on jonkinlainen musta aukko näiden asioiden suhteen. Hän monesti ikään kuin kävelee ylitseni. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaatko ilmaista edes tarpeitasi? Vai oletko se, jonka miehesi ottaa kaikkialle mukaan, vaikka sanot jokaiseen asiaan ei?
Kyllä, ilmaisen itseäni ja tarpeitani ymmärtääkseni aivan selkeästi. Meillä on myös yhteinen äidinkieli ja vakiintunut tapa keskustella. Miehellä vaan on jonkinlainen musta aukko näiden asioiden suhteen. Hän monesti ikään kuin kävelee ylitseni. -ap
Apua!! Ei sinun tarvitse sietää tuollaista. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuosta oikein osaa sanoa juuta eikä jaata, mistä me tiedetään, oliko tämä juttu mistä et mitään kerro vaikka sellainen, mistä mies uskoo sinun selviävän mutta ei itsensä?
Puhu miehellesi ja kysy siltä. Älä usko täällä muiden arvailuja.
Ymmärrän pointtisi.
Mutta tämä avaukseni lähti siitä että kertomani asia x on tosiaan meille molemmille "saman arvoinen" ilman että selitän sitä enempää auki.
Se tulikin selväksi, että se on lähtökohtaisesti samanarvoinen, mutta se ei vielä tarkoita että molemmat selviäisi siitä yhtä hyvin tai huonosti. Miehesi voi ajatella, että sinä olet henkisesti vahvempi tai että sinä aina keksit toisen vaihtoehdon selvitä, etsiä uusi työ jne. Itseään hän voi pitää tässä huonompana ja siksi alttiimpana muutokselle.
Voi olla että ajattelee esimerkiksi noin, voi olla ettei. Pointti olo nyt lähinnä se ettei me voida tietää, etkä ilmeisesti sinäkään kun et kysy mieheltäsi.
Vai onko tähän nyt ainoa oikea vastaus jätä se sika, oot ansainnut niin paljon parempaa?
Ei toki ole ainoa oikea vastaus, vaan halusin keskustelua. Kiitos siis myös sinulle.
Tämä avaukseni tilanne oli siis vain monen aiemman tilanteen huipentuma, eli jollain tapaa koin tuon mieheni kommentin myötä saaneeni yhtäkkiä aivan suoraan laukaistun totuuden asiaan, jonka olen sisimmässäni aina tiennytkin. Ei siis ole kyseessä yksittäinen episodi. -ap
Alue: Aihe vapaa
Itse lähtisin suhteesta.