Sosiaalityö vai oikeustiede

Vierailija kirjoitti:

Opiskellut molempia (sos.tt:n tutkinto valmis ja oikiksessa tavoitteena näillä näkymin vain alempi tutkinto). Täällä kommentoitiin, että alat ovat kovasti toisistaan poikkeavat. Eivät ole, lastensuojelun sossun työhön liittyy paljon lainkäyttöä ja oikiksen opinnot ovat tässä hyvänä tukena. Aloitin oikeustieteellisessä vähän takaporttina, kun sosiaalityön gradu oli vielä tekeillä. Jos en viihtyisikään sosiaalityössä. Takaportti toki tulevia vuosia varten vielä auki, mutta koen, että sosiaalityön piirissä valinnanvapautta enemmän sen suhteen, mitä työtä haluaa tehdä ja miten. Itse teen mm. tällä hetkellä lähempää työaikaa, hyödynnän liukumat ja etäpäivät. Vapaus on minulle tärkeää. Palkka voi olla vähän huonompi, mutta toisaalta valmistuneet lakimiehet eivät kaikki yllä edes sijaistavan sossun ansioihin (minulla oli 3600, nyt palkka enemmän). Harjoittelupaikat voivat oikiksessa olla kiven alla, sossuilla paikkoja pilvin pimein.

Molemmat tosi kiinnostavia aloja, mutta tämä oma urapolkuni ei ole ollut huono. Oikiksen opinnot aloitin työn ohessa avoimessa siten, että työnantaja tuki opintoja. Sitten hain pääsykokeella sisään.

Juristina voi laskuttaa 200 € / h. Eli 40 h viikosta saa 8000 €. Loppukuun voi sitten pitää vapaata.

Sossuna huono palkka ja verot päälle. Ei kiitos.

Olen OTM ja olen tosissaan harkinnut sosiaalialan opintoja. Oikeustieteen maistereita valmistuu tällä hetkellä liikaa. Valmistuminen on kovan työn takana ja harjoittelu- ja työpaikoista kilpaillaan. Jos opiskeluaikana ei onnistu urapolun rakentamisessa, olet valmistuttuasi tyhjän päällä ja tuurin varassa. Itselläni ei ole oikein tuuria ollut. Kuten joku tuolla kommentoi, sosiaalityöntekijöistä on pulaa ja palkka ihan ok (työn haastavuuteen en ota kantaa mutta kyllä perusjuristinkin työhön saa ihan resursseja käyttää).

Krimi

Naali

Psyko

Logia

Vierailija kirjoitti:

Olen OTM ja olen tosissaan harkinnut sosiaalialan opintoja. Oikeustieteen maistereita valmistuu tällä hetkellä liikaa. Valmistuminen on kovan työn takana ja harjoittelu- ja työpaikoista kilpaillaan. Jos opiskeluaikana ei onnistu urapolun rakentamisessa, olet valmistuttuasi tyhjän päällä ja tuurin varassa. Itselläni ei ole oikein tuuria ollut. Kuten joku tuolla kommentoi, sosiaalityöntekijöistä on pulaa ja palkka ihan ok (työn haastavuuteen en ota kantaa mutta kyllä perusjuristinkin työhön saa ihan resursseja käyttää).

Parempi opiskella myyntiä, markkinointia ja tuotteistamista niin opit myymään lakimiesosaamistasi eikä tarvitse kaikkea laittaa tuurin varaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskellut molempia (sos.tt:n tutkinto valmis ja oikiksessa tavoitteena näillä näkymin vain alempi tutkinto). Täällä kommentoitiin, että alat ovat kovasti toisistaan poikkeavat. Eivät ole, lastensuojelun sossun työhön liittyy paljon lainkäyttöä ja oikiksen opinnot ovat tässä hyvänä tukena. Aloitin oikeustieteellisessä vähän takaporttina, kun sosiaalityön gradu oli vielä tekeillä. Jos en viihtyisikään sosiaalityössä. Takaportti toki tulevia vuosia varten vielä auki, mutta koen, että sosiaalityön piirissä valinnanvapautta enemmän sen suhteen, mitä työtä haluaa tehdä ja miten. Itse teen mm. tällä hetkellä lähempää työaikaa, hyödynnän liukumat ja etäpäivät. Vapaus on minulle tärkeää. Palkka voi olla vähän huonompi, mutta toisaalta valmistuneet lakimiehet eivät kaikki yllä edes sijaistavan sossun ansioihin (minulla oli 3600, nyt palkka enemmän). Harjoittelupaikat voivat oikiksessa olla kiven alla, sossuilla paikkoja pilvin pimein.

Molemmat tosi kiinnostavia aloja, mutta tämä oma urapolkuni ei ole ollut huono. Oikiksen opinnot aloitin työn ohessa avoimessa siten, että työnantaja tuki opintoja. Sitten hain pääsykokeella sisään.

Juristina voi laskuttaa 200 € / h. Eli 40 h viikosta saa 8000 €. Loppukuun voi sitten pitää vapaata.

Sossuna huono palkka ja verot päälle. Ei kiitos.

Voi sinulla on kovin ruusuinen kuva juristin työstä ja palkkauksesta :D Huippuliksoille voi päästä, mutta ihan jos katsot vaikka tilastoja, ei juristin keskipalkka ole ollenkaan tuota luokkaa. Ja nuo lienevät vieläpä asianajajan liksoja, siihen täytyy tehdä vielä erillinen tutkinto. Ja auskultoinnit, usein kehnolla palkalla. Esim. kaupunginjuristin palkka on aikalailla sama kuin minulla sosiaalityöntekijänä. Entä oletko tsekannut esim. käräjäoikeuden tuomarien palkkoja - eivät päätä huimaa. Työaikojen hallinta voi myös olla hankalaa, jos asianajajaksi mielii.

Jos aloittaja olisi kysynyt, kummassa työssä on todennäköisempää päästä kaikkein eniten ansaitsevaan kymmenykseen, osaisivat kaikki vastata, että oikeustieteen opinnoilla. Mutta sitä hän ei kysynyt. Ja siihen isompaan tuloluokkaan yltää nykyään todella harva pelkän juristin koulutuksen saanut. Kilpailu on kovaa, mikä ei kaikille sovi. Molemmissa on hyvät puolensa ja ihmiset valitsevat ammatteja kovin erilaisin perustein.

Mutta tosiaan, molempia aloja opiskelleena voin lämpimästi suositella molempia! Tärkeintä on miettiä, millaiset työtehtävät kiinnostavat. Molemmilla koulutuksilla on esim. erilaisia kehittämistehtäviä mm. ministeriöissä, jos ne tavanomaisimmat tehtävät eivät innosta.

Täällä on yksi, joka pohdiskelee samaa kuin keskustelun aloittanut. Jään seuraamaan, jos joku näillä aloilla työskentelevä vielä kertoisi kokemuksiaan. Oikiksessa mietityttää se, kun kuulee puhuttavan, että oikeustieteen maistereita valmistuu kovin paljon. Miltä työllisyystilanne näyttää alalla toimivien tai oikiksessa jo opiskelevien silmin?

Ainakin Helsingin yliopistosta valmistuva sosiaalityöntekijä on valtiotieteiden maisteri. Jos siis valmistuu sosiaalityöntekijäksi, voi sillä tutkinnolla tehdä muutakin kuin itse sossutöitä esim. valtiolle töihin, rikosseuraamuslaitokselle yms. Eli sielläkin on vaihtoehtoja.

Up