ahdistus avioeron jälkeen
Oltiin yhdessä yli 25 vuotta. Mies löysi uuden ja erottiin.Yritin kaikkeni että eksmieheni olisi jäänyt luokseni. Olin näin jälkikäteen aivan loppu kun ero tuli. Yritin kaiken pettämisen keskellä olla hyä vaimo jolta sai aina seksiä ja hyvää. ja mua yhä uudelleen petettiin mun selän takana. . Vielä viiden vuoden jälkeen on petetty pettynyt olo.Meillä oli mielestäni tosi ihana perhe ja eksmieheni kanssa hyvä olla. Oli vuosia tosi hyvä liitto.
En vieläkään tieä mikä 50 v villitys miehelle tuli. Tein kolmivuorotyötä oliko se sitten erottava tekijä ettei jaksannut kun olin viikonloppuja töissä. Lapset oli just kasvamassa siihen ikään että yhteistä aikaa olis ollut enemmän.
Toki käyn töissä. lapset kasvanut täysikäiseksi. tässä välissä. Yritin itsekkin aloittaa uuden suhteen eron jälkeen. Mutta uudella miehek
llä sellasia ongelmia ettei vaikka kuinka olisin itse yrittänyt parhaani suhteessa. täytyi luovuttaa. Alkoholistia ei pysty parantamaan.Olen silti jäänytbhäntä tukemaan ja joskus mukavia hetkiä hänen kanssa saan. mutta hän on katkera eostamme ei kasvotusten mutta kun työpäivinä en voi käydä hänen luona hän mulle silloin kirjottelee ettei mulla mitään tee kun käyn töissä. Kasvotusten sitten sanoo välittäväs
nsä. Hän juo niin paljon et muistikin on alkanut mennä, kaatuilee ja fyysinen kunto tosi heikko. Pelkään et löydän hänet kuolleena. joku päivä.
Tuntuu pahalta että eksmieheni ja hänen uusi vaimonsa varmasti tänä päivänä ajattelevat . Koska löysin vähäksi aikaa uuden miehen itselleni eron jälkeen. Ei heidän tekemisillä minua kohtaan ole mitään väliä Kun olin alkanut seurustella miehen kanssa josta oon sittemmin eronnut. lasten lakkiaisissa tämä nanen saonominulle et nythän sinulla on kaikki hyvin. Tällä oli kuitattu se paha minkä minulle tekivät.Oli siis eka kerta kun näin kyseisen naisen.
Mun lapset on ihania . Mutta hekin muuttaneet pois kotoa. Mulla hyvä työ mutta hoidan muita ihmisiä ja annan kaikkeni työssä muiden ihmisten hyväksi. Vapaalla istun yksin omalla terassilla kyynelsimässä ja mietin että mitä tein väärin että mulla tällainen elämä. Toki mulla on pari tosi hyvää ystävää. ;Mutta silti se kauhee ahdistus ei lopu sisätäni. Kaipaan sitä perhettä ja eks miestänikin. Mut se vietiin multa. .
Ja tän alkoholistieksän vuoksi ei oo voimia etsiä muita. miehiä. Mä tavallaan sydämessäni rakastan häntä vaikka tieän etten voi häntä auttaa ja hän kohtelee minua huonosti. Mut välillä kohtelee niin hyvin että jaksan niiden hetkien avulla työtäni ja muuta elämää. paremmin kun aivan yksin.
Kommentit (4)
Unohda ex viiden vuoden takaa ja unohda ex, joka on alkoholusti. Aika mennä eteempäin.
Etsi elämään muutakin sisältöä kuin työ niin helpottaa.
Tuli surullinen olo kun luin aloituksen.
Yritä jaksaa eteenpäin! Ei sinun tarvitse antaa anteeksi miehellesi tai tämän uudelle. Omaatuntoaan se nainen yritti keventää...sinun ei siihen tarvitse osallistua. Jos tapaat hänet vielä uudelleen niin voit sanoa suoraan, että inhottavan tempun teit.
Yksin on inhottavaa olla, ainakin pidemmän päälle jos on perheihmisiä. Tiedän kun olet itsekin eronnut. Mutta yritä unohtaa ne eksät, niistä on vain haittaa sinulle. Laita oma elämä kuntoon ja työstä surua niin jaksat paremmin ja ehkä tapaat uusia kumppaniehdokkaita.
Älä haikaile enää menneeseen sillä sinne ei ole paluuta eikä sinne kannata suunnata voimavaroja. Kutsu vaikka lapsia kylään jos se auttaa olotilaasi. Aika auttaa, mutta siinä kestää...varsinkin jos on ollut pitkä liitto niin kuin sinulla.
Oletko käynyt eroterapiassa? Sun on päästettävä irti menneistä tai loppuelämäsi on yhtä kärsimyksessä rypemistä. Aatteleppas että joka kerran pettää, pettää luultavammin uudelleenkin. Sellaisen miehen se sinun exän uusi sai.......ainakin entiselle anopille (jonka kanssa olen yhä väleissä) kävi niin, että petturin otti ja petturin jätti......
Samoin et voi paapoa sitä juoppoa, vaan päästä irti. Emmä itse kattelis tommosta ollenkaan, mulla on elämässä muutakin tekemistä kuin olla jonkun toivottoman tapauksen paskasanko ja varmasti sunkin! Löydät kyllä varmasti paremman. Ei ne muutamat hyvät hetket tee siitä suhteesta jatkamisen arvoista. Missäs sun itsetuntosi on? Mihin sä hukkasit itsesi kunnioittamisen?
Kunhan tanssilavat aukeaa, mitä jos alkaisi ulkoilla? Etsisit uuden harrastuksen? Sullahan on elämä edessä, älä tuhlaa sitä alkoholistin hyysäämiseen.
Itse erosin 39-vuotiaana, mies sarjapetti selkäni takana maksullisten kanssa. Kyllä loukkasi että en riittänyt, mutta ajattelin asiaa sitten niin, että ei siinä liitossa muutenkaan kaikki ollut kunnossa, vaikka kaikkeni yritin ja olin kärsivällinen. Parempi olla vapaa kuin kahlata pallo jalassa paskakasassa. .
Löysin uuden miehen, ja meillä on ollut hyvä jo 8 vuotta.
No johan oli tarina. Kaipaat miestä joka juo niin paljon että kaatuilee? Mitähän sulle sanois?