Mistä ulkonäöllisestä piirteestä sinua on joskus haukuttu/kiusattu/väheksytty/syrjitty?
Itse olen kärsinyt lyhyydestäni. Enimmäkseen kuitenkin lapsuudessa se oli tosi kipeä kohta minulle vaikka edelleen olen lyhyt.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Aknesta ja punastumistaipumuksesta. Siinäpä pahimmat.
Anna kun arvaan: Punnertaessasi vain kerran tai kaksi naama lehahtaa. Syönnin aikana tai jälkeen naama kihelmöi ja peilistä katsottuna muistuttaa riippuen ruoasta joko paloautoa tai lievemmillään Nasun kolttua. Tuliset mausteet saavat kasvot melkein sulamaan. Yön jälkeen heti aamulla olet parhaimmillasi, koska iho on rauhoittunut, ja ärtyy vasta aamiaisen yhteydessä. Et ole yksin kärsin monen muun tavoin samasta vaivasta. Kehon matala-asteinen inflammaatio on tuon aiheuttaja. Vhh ja pätkäpaasto ja täyskielto viljoille ja maitotuotteille paransi ~20 vuotta kestäneen piinan puolessa vuodessa. Ja tätä noudatetaan loppuelämän.
Koosta, lihavuudesta ja isoista jaloista.
180 cm, koko 40-42, jalat 42.
Kuten näköjään montaa muutakin, laihuudesta. Koko lapsuuden ja nuoruuden ollut pitkä ja laiha. Anorektikko oli haukkujen suosikki. Nyt vähän päälle kolmikymppisenä olen hoikka ja urheilullinen, voin hymyillä vastaan tuleville plötsähtäneille kiusaajille.
Vierailija kirjoitti:
Kuten näköjään montaa muutakin, laihuudesta. Koko lapsuuden ja nuoruuden ollut pitkä ja laiha. Anorektikko oli haukkujen suosikki. Nyt vähän päälle kolmikymppisenä olen hoikka ja urheilullinen, voin hymyillä vastaan tuleville plötsähtäneille kiusaajille.
Ketkä laihuudesta on kiusanneet, tytöt vai pojat? Aikuiset miehet ainakin arvostsvat hoikkia naisia.
Minuakin on huomauteltu laihuudesta. Olen aina ollut pieni ja hyvin hoikka. Ensimmäisen kerran siitä huomateltiin ala-yläasteella kun muille tytöille alkoi tulla muotoja mutta mä olin vaan hoikka vailla muotoja. Ja hyvin hoikka oon edelleen 40-kymppisenäkin, pienet rinnat mulla on ollut aina.
Ja kaikki huomauttelijat ovat olleet tyttöjä tai naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten näköjään montaa muutakin, laihuudesta. Koko lapsuuden ja nuoruuden ollut pitkä ja laiha. Anorektikko oli haukkujen suosikki. Nyt vähän päälle kolmikymppisenä olen hoikka ja urheilullinen, voin hymyillä vastaan tuleville plötsähtäneille kiusaajille.
Ketkä laihuudesta on kiusanneet, tytöt vai pojat? Aikuiset miehet ainakin arvostsvat hoikkia naisia.
Toki nyt aikuisena on asiat paremmin. Lapsena sekä tytöt että pojat, ehkä tytöt enemmän. Aikuiset eivät ehkä ajatelleet että loukkaavat kun koko ajan kyselivät että syötkö sinä mitään, voi kun olet luuta ja nahkaa, syöhän nyt lisää..
Helpompi olis sanoa mistä ei ole haukuttu ja kiusattu...
Pullonpohjalaseista (likinäkö -9 luokkaa) kiusattiin koko ala-asteen ajan. Minulla on myös pienet rinnat ja yläasteella muistan joskus kuulleeni laudaksi haukkumista.
Jos täällä on lukemassa joku omia lasejaan/rintojaan sureva, niin tiedoksi: seurustelukumppaneita ja huomiota on aina riittänyt, vaikka aikuisiällä olen käyttänyt ihan häpeilemättä silmälaseja aina paitsi juhlissa ja urheillessa, ja rinnatkin ovat pysyneet aivan yhtä pieninä!
Vierailija kirjoitti:
Silmälasit, hammasraudat, punainen tukka, pisamia. Ei ole kovin hauskaa kuulla, että on teerenpaskaa naamassa.
Mua taas on kehuttu punaisista hiuksista ja pisamista. Onko se sittenkin ollut kettuilua..?
Lapsena haukuttiin läskiksi ja sitten kun lukioiässä laihdutin, niin olinkin jo liian laiha. Oikeastaan mistään muusta ei ole haukuttu, ei juuri edes varhaisen kaljuuntumisen vuoksi. Minulla on kuitenkin vakava ja huomattava syntymävamma kädessä, mutta siitä ei juurikaan ole kehdattu kiusata. Ehkä se menisi jopa kiusaajien mielestä liian pitkälle.
En muista, että ulkonäköäni olisi haukuttu kuin yhden kerran niin, että se on korviini kantautunut. "Ystävä" tuli kertomaan, että eräs poika oli sanonut minua seinään juosseen näköiseksi. Nenäni onkin kyllä hieman matalanpuoleinen varsinkin verrattuna esimerkiksi juuri kyseisen pojan sekä ystäväni isoihin konkkanokkiin, joita ei kyllä tullut koskaan haukuttua. Muuten tuo olisi ollut yksi lysti, mutta tuntui ikävältä, että oli tuollaisia viestejä tuova "ystävä". Vanhempana tajusin, että oikeat ystävät pitävät nuo jutut omana tietonaan, jos niitä kuulevat.
Teininä haukuttiin laudaksi kun venähdin pituutta ja hoikkuusgeenit, nyt keski-iässä vartalo timmi ja urheilullinen salin ansiosta. Aina puhutaan lihavien haukkumisesta, mutta samalla lailla laihoja haukutaan. Voiko laiha olla kehopositiivinen vai pidetäänkö sitä leuhkimisena?
Minulla ei ole koskaan ollut varsinaisesti ylipainoa, mutta olen aina ollut moniin ikäisiini verrattuna muuten tukevanmallinen. Siitä olen saanut joskus kuulla.
Myös hörökorvat ovat herättäneet pari kertaa yletöntä pällistelyä.
Ala-asteella mulle naurettiin kun huuleni olivat "kuin ankan", eli luonnostaan paksut ja täyteläiset. Häpesin huuliani kunnes tajusin 20 -kymppisenä, että se onkin positiivinen piirre.
Äiti puhui sukulaisen kanssa puhelimessa mun pihtikintuista kun olin teini. Siitä tuli häpeää ja häpesin kinttujani ikävuodet 14-30.
Nyt olen vihdoin täysin sinut itseni kanssa kun täytin 40 ja miehet ei enää oikein huomioi. Saan olla kinttujeni ja huulineni suht rauhassa.
Innolla odotan täydellistä rupsahdusta ja muutun näkymättömäksi ja odotan innolla kun kukaan ei enää kommentoi.
Ah kun nainen vanhenee niin samalla myös vapautuu.
Huomasit varmaan, että näistä hoikista suurin osa mainitsi myös pienet tissit kiusaamisen syyksi, lisäksi oli pari vastausta joissa mainittiin pelkästään pienet tissit.